Kenttätutkimusvaiheet

Kenttätutkimus tapahtui neljässä vaiheessa: esikysely, terveystarkastus, terveystarkastuksen jälkitutkimus ja poisjääneiden selvitys.

Esikysely

Esitiedot kerättiin 156 kysymystä käsittäneellä peruskyselylomakkeella (AU01), joka lähetettiin kutsun yhteydessä kotona täytettäväksi pari viikkoa ennen aiottua tutkimuspäivää. Lomakkeella saatiin tiedot mm. tutkittavan sosiodemograafisista tekijöistä, terveyskäyttäytymisestä, lääkkeistä sekä sairauksista ja niiden hoidosta.

AU01 Autoklinikan uusintatutkimuksen peruskyselylomake

Terveystarkastus

 Tutkimuspaikalla tarkistettiin peruskyselylomake ja tutkittava osallistui terveystarkastukseen, jossa tehtiin seuraavat toimenpiteet alla luetellussa järjestyksessä (Aromaa ym. 2015):

  • Peruskyselylomakkeen tarkistus ja haastattelut
  • Verenpaineen ja sykkeen mittaus, paaston pituuden kirjaus
  • Virtsanäytteen ottaminen
  • Lepo-EKG-mittaus
  • Paastoverinäytteen ottaminen
  • Pituuden ja painon mittaus sekä glukoosiannoksen antaminen sokerirasitusmääritystä varten
  • Sepelvaltimo-oirehaastattelu
  • Thorax-röntgenkuvaus
  • Ihopoimumittaus
  • Yhden tunnin sokerirasitusverinäytteen ottaminen

Terveystarkastuksen jälkitutkimus

Noin 2-4 kuukauden sisällä tutkittava kutsuttiin tulosten tarkistamiseksi jälkitutkimukseen, jos terveystarkastuksen tulokset sitä edellyttivät. Jälkitutkimukseen kutsuttiin keskimäärin joka kolmas terveystarkastukseen osallistuneista.

Jälkitutkimukseen kutsuttiin henkilöt, joilla perustutkimuksen tietoihin pohjautuvassa seulonnassa havaittiin (Menetelmäkuvaus 2.20):

  • poikkeava sydän- ja verenkierto-, diabetes-, keuhkoastma-, munuais-, hematologia- tai kilpirauhas- löydös. Kriteereinä olivat kohonnut verenpaine, kohonneet veren rasvat, sepelvaltimo-oirehaastattelu-, EKG- tai thorax-röntgen löydös, kohonnut veren glukoosi, kohonnut veren kreatiniini, virtsalöydökset, korkea tai matala hematokriitti, korkea tai matala veren tyroksiini
  • jotka kuuluivat laadunvalvonnan toisto-otokseen
  • joilta puuttui tärkeitä perustutkimuksen tietoja, kuten EKG tai röntgentutkimus
  • perustutkimuksesta poisjääneet

Jälkitutkimuksessa tehtiin löydösten mukaan suunnattuja lisätutkimuksia (ts. koronaarioireperushaastattelu, verenpaineen mittaus, virtsatutkimus, EKG-mittaus, ison kuvan thorax röntgenkuvaus, veritutkimukset, virtsamittaukset, pituuden ja painon mittaus) ja kliininen tutkimus (koskien sydäntä ja verenkiertoa, hematologiaa, kilpirauhasta, munuaisia ja keuhkoja). Toisto-otokselle tehtiin kaikki perustutkimuksen toimenpiteet paitsi rintakehän pienoisröntgenkuvaus (Menetelmäkuvaus 2.20).

Poisjääneiden selvitys

Kenttätutkimuksesta poisjääneiden sosiodemografiset ja eräät terveyttä koskevat tiedot sekä poisjäämisen syyt hankittiin jälkitutkimuksen yhteydessä (AU05) ja postikyselyllä (AU27). Heitä koskevat rekisteritiedot on yhdistetty tietokantaan.

AU05 Peruskyselylomake (tutkimuksesta poisjääneet)

AU27 Poisjääneiden selvitys (postikysely)

Laadun varmistus ja laadunvalvonta

Aineiston laadusta huolehdittiin kattavan ohjeiston ja koulutuksen avulla, seuraamalla toimintaa, laatua tarkkailemalla ja huolehtimalla laitteiden (EKG-laite, vaaka ja verenpainemittari) kalibroinnista ja huollosta. Lisäksi muodostettiin joukko koeasetelmia, joiden avulla voitiin arvioida aineiston laatua. Kerätty aineisto tarkistettiin sekä puuttuvien tietojen että mahdollisten tietojen välisten epäjohdonmukaisuuksien osalta.  

Toimintaa seurattiin jatkuvasti mittaajakohtaisten populaatiojakaumien sekä rinnakkais- ja toistomittausten avulla. Tulosten perusteella pyrittiin jatkokoulutuksena tarvittaessa toimintatapoja korjaamaan. Laitteet kalibroitiin säännöllisesti, osa päivittäin. EKG- laitteen toiminta tarkistettiin simulaattorilla, vaaka kalibroitiin punnuksiin, verenpaineen mittaajat kuuntelivat Rosen ääninauhaa ja kirjauksia seurattiin.

Autoklinikan tukilaboratoriossa käytettiin tavanomaisia päteviä laaduntarkkailumenetelmiä. Niitä olivat analysaattoreiden kalibrointi, toistomittaukset ja omien ja ulkopuolisten viitenäytteiden analysoiminen. Viitetietoja saatiin sekä suomalaisen Laboratorioiden laaduntarkkailu Oy:n että amerikkalaisen CDC:n analyysituloksista.

Menetelmien laadun arviointia varten muodostettiin erillisiä tutkimusaineistoja. Biologisen toiston aineisto koostui 10 %:n satunnaisotoksesta perustutkimukseen osallistuneista, jotka kutsuttiin jälkitutkimukseen, ja joille tehtiin mittauksia ja haastatteluja. Tarkasteltiin mm. peruskyselyn (AU02), koronaarioireperushaastattelun (AU19, AU73), ravintohaastattelun (AU24) ja EKG-tulosteiden luennan toistettavuutta. Analyyttisen toiston ja mahdollisen systemaattisen harhan paljastamiseksi tehtiin myös koeasetelmia. Analyyttisen toistettavuuden arvioimiseksi sisällytettiin asetelmiin mm. sairaus- ja ammattiluokituksen koodaus, EKG -tulosteiden luenta, antropometriset mittaukset sekä verenpaineen mittaus. Lisäksi tehtiin kenttähenkilökunnan verenpaineen pitkäaikaisseuranta, jonka avulla voidaan arvioida mittauksen pysyvyyttä. 

AU02 Peruskysely B, laaduntarkkailu

AU19 Koronaarioireperushaastattelu

AU24 Ravintohaastattelu

AU73 Koronaariperushaastattelu, jälkitutkimus