Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Kesto:

2020–

Vastuuyksikkö:

Asiantuntija- mikrobiologia

Muualla verkossa:

Koronaepidemian serologisessa väestötutkimuksessa selvitetään, kuinka suuri osa suomalaisista on sairastanut koronavirusinfektion sekä tartunnan aiheuttaman vasta-ainemuodostuksen (immunologisen vastustuskyvyn) laajuutta ja ominaisuuksia. 

Tutkimuksen tarkoitus

Tutkimuksen päätarkoituksena on selvittää ajantasaisesti, kuinka suurella osuudella eri ikäryhmien ja alueiden väestöstä on koronaviruksen vasta-aineita rokotusten jälkeen tai merkkinä viruksen kohtaamisesta, eli koronavirusinfektion sairastamisesta oireisena tai läpikäymisestä oireettomana (ns. seroprevalenssi).

Tiedon perusteella voidaan päätellä, kuinka suurella osalla väestöstä on ollut koronavirustartunta.

Tiedot tarjoavat perustellun pohjan päätöksille siitä, mitä toimenpiteitä epidemian hallitsemiseen kulloisessakin vaiheessa tarvitaan.  Lisäksi selvitetään, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät, ja miten niiden kehittyminen liittyy infektion vakavuuteen. Tutkimuksen toteutuksen aikana COVID-19-rokotteita on otettu laajasti käyttöön Suomen koronarokotusohjelmassa. Tutkimuksessa seurataan myös vasta-aineiden esiintymistä rokotetuilla.

Tutkimuksessa myös kehitetään laboratoriomenetelmiä virusvasta-aineiden tutkimiseksi ja varaudutaan vastaamaan epidemian aikana mahdollisesti nouseviin uusiin tutkimuskysymyksiin.

Tutkimuksen tausta

Koronaviruksia on useita, ja jotkut niistä aiheuttavat vuosittain lieviä hengitystietulehduksia. Koronavirus SARS-CoV-2 on levinnyt nopeasti kautta maailman, koska väestössä ei ennen pandemian leviämistä ollut sitä vastaan osittaistakaan vastustuskykyä.

 SARS-CoV-2 -koronavirus aiheuttaa valtaosin lievän, mutta toisinaan myös vakavan hengitystietulehduksen (COVID-19), joka voi johtaa tehohoitoon ja jopa kuolemaan. Tehokkaita keinoja tilanteen hallitsemiseksi ovat väestöön kohdistuvat liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoitukset sekä rokotukset ja hygieniatoimet. Rajoitukset kuitenkin aiheuttavat merkittävää haittaa ihmisten jokapäiväiselle elämälle sekä yhteiskunnan toiminnalle ja taloudelle.

Rokotukset tautia vastaan aloitettiin Suomessa joulukuussa 2020, ja vuoden 2021 aikana ne otettiin laajasti käyttöön Suomen koronarokotusohjelmassa. Ensimmäiset mukautetut koronarokotteet saapuivat Suomeen syyskuussa 2022. Uusia koronarokotteita kehitetään edelleen ja niitä saatetaan ottaa käyttöön myös kansallisessa koronarokotusohjelmassa.

Rokotteiden suoja vakavaa tautia vastaan on säilynyt hyvin, mutta suoja tartuntoja vastaan on heikentynyt uusien virusmuunnosten leviämisen myötä. Koronavirustartunnat lisääntyivät Suomessa huomattavasti joulukuusta 2021 alkaen, minkä jälkeen vain osa tartunnoista on pystytty osoittamaan koronavirustestillä. Vasta-ainetutkimuksen avulla pyritään arvioimaan tartunnan saaneiden osuutta.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen osallistujat valitaan satunnaisotannalla ja siihen voivat osallistua henkilöt, jotka

  1. ovat saaneet henkilökohtaisen kutsun tutkimukseen merkiksi siitä, että he kuuluvat valittuun otokseen 
  2. ymmärtävät tutkimusta koskevat tiedot riittävän hyvin 
  3. eivät asu laitoksessa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä ympärivuorokautisen hoidon piirissä.

Tutkimukseen liittyy yksi käynti tutkimusta toteuttavassa laboratoriossa tai muussa näytteenottopisteessä.  Käynti varataan viikon kuluessa kutsun saapumisesta. Tutkimuskäynnille eivät voi mennä henkilöt, joilla on äkillisen hengitystietulehduksen oireita (esimerkiksi yskää, nuhaa, kurkkukipua, kuumetta). Tutkimuskäynnille voi mennä kaksi päivää sen jälkeen, kun oireet ovat loppuneet.  

Tutkimuskäynnillä tutkimukseen osallistuvat allekirjoittavat postitse saamansa suostumuslomakkeen ja vastaavat kotitestaukseen liittyvään kysymykseen. Tämän jälkeen heiltä otetaan yksi verinäyte (korkeintaan 5 ml). Tutkimuskäynti kestää alle puoli tuntia.

Tutkittavia, joiden verinäytteessä esiintyy SARS-CoV-2-koronaviruksen vasta-aineita, voidaan pyytää mukaan jatkoseurantaan, jossa seurataan vasta-ainetason säilymistä uusintanäyttein. Tähän osatutkimukseen pyydetään suostumus erikseen.

Tutkimuksen puitteissa kerätään jo kertyneitä ja tulevia rekisteritietoja koronavirukseen liittyvien tautien ja hoitoresurssien osalta. 

Mukaan tutkimukseen?

Tähän tutkimukseen kutsutaan tutkittavia satunnaisotannalla, joka vastaa Suomen väestöä. Jos teidät on kutsuttu mukaan tutkimukseen, ja haluatte osallistua, tutustukaa osallistujan ohjeisiin ja varatkaa aika laboratorioon.
Osallistujan ohjeet
Laboratorioiden yhteystiedot ja ajanvarausohjeet

Jos teidät on kutsuttu mukaan tutkimukseen, mutta ette voi tai halua osallistua, teidän ei tarvitse tehdä mitään. 

Lisätiedot

Tiedote täysi-ikäiselle tutkittavalle
Suostumuslomake (pdf)
Tutkimuksen tietosuojailmoitus
Usein kysytyt kysymykset

Yhteystiedot

Sähköposti: koronaserotutkimus(at)thl.fi

Rokotteen ottaminen ei ole este osallistumiselle

Koronarokotteen ottaminen ei ole este tutkimukseen osallistumiselle. Rokotteen ottamisesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Tutkittavien rokotustiedot saadaan rokotusrekisteristä, ja ne huomioidaan tutkimuksessa.

Yhteystiedot

Koronaepidemian serologinen väestötutkimus

Sähköposti: koronaserotutkimus(at)thl.fi

thl.fi/koronaserotutkimus