Koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen seurantatutkimus
Koronaepidemian serologisen väestötutkimuksen seurantatutkimuksessa selvitetään koronaviruksen vasta-aineiden ja soluvälitteisen vastustuskyvyn esiintymistä.
Tutkimuksen tarkoitus
Tämän seurantatutkimuksen päätarkoituksena on selvittää, kuinka suurella osalla väestöstä on vasta-aineita merkkinä aiemmin saadusta SARS-CoV-2-tartunnasta. Tutkimuksessa mitataan vasta-aineita, joita muodostuu vain tartunnan seurauksena, sekä vasta-aineita, mitä voi muodostua sekä tartunnan että rokottamisen seurauksena. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka pitkään vasta-aineet säilyvät ja minkälainen soluvälitteinen vastustuskyky ja immunologinen muisti muodostuu tartunnan saaneilla. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan perimätiedon (geenien) vaikutusta immuunivasteeseen.
Tutkimuksen toteutuksen aikana COVID-19-rokotteita on otettu laajasti käyttöön Suomen koronarokotusohjelmassa. Tutkimuksessa seurataan vasta-aineiden esiintymistä sekä rokottamattomilla että rokotetuilla.
Tutkimuksessa kehitetään laboratoriomenetelmiä virusvasta-aineiden tutkimiseksi ja varaudutaan vastaamaan epidemian aikana mahdollisesti nouseviin uusiin tutkimuskysymyksiin.
Mukaan tutkimukseen?
Seurantakäynneille kutsutaan kirjeitse Koronavirusepidemian serologiseen väestötutkimukseen aikaisemmin osallistuneita henkilöitä tai COVID-19-taudin sairastaneita ja tautitapauksille altistuneita henkilöitä.
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseen liittyy seurantakäynnit joko THL:n tai oman alueen tutkimusta toteuttavassa laboratoriossa. Käynti tulisi varata viikon kuluessa kutsun saapumisesta. Tutkimuskäynnille ei saa mennä, jos on äkillisen hengitystietulehduksen oireita (esimerkiksi yskää, nuhaa, kurkkukipua, kuumetta). Tutkimuskäynnille voi mennä aikaisintaan kaksi päivää sen jälkeen, kun oireet ovat loppuneet.
Seurantakäyntejä voidaan järjestää 6 ja 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä näytteestä ja sen jälkeen vuosittain enintään 5 vuoden ajan (yhteensä enintään 6 seurantakäyntiä). Lisäksi aiemmin COVID-19-taudin sairastaneita voidaan pyytää tutkimuskäynneille 1 ja 3 kk kuluttua positiivisesta COVID-19-testistä (yhteensä enintään 8 seurantakäyntiä).
Tutkimuskäynnillä tutkittavia pyydetään allekirjoittamaan suostumuslomake ja vastaamaan kotitestaukseen liittyvään kysymykseen. Tämän jälkeen otetaan verinäyte vasta-ainetutkimuksia varten (korkeintaan 5 ml). Lisäksi voidaan ottaa verinäyte soluvälitteisen vastustuskyvyn ja immunologisen muistin arvioimista varten (korkeintaan 50 ml). Osaa tutkittavista pyydetään antamaan myös sylkinäyte immunologisia tutkimuksia varten.
Tutkimuskäynti kestää alle puoli tuntia.
Verinäytteistä analysoidaan THL:n ja yhteistyökumppanien laboratorioissa SARS-CoV-2-virusta vastaan muodostuneiden vasta-aineiden määrää ja ominaisuuksia sekä testataan soluvälitteistä vastustuskykyä ja immunologista muistia. Lisäksi tehdään geenitestejä, joiden perusteella voidaan etsiä puolustusvasteeseen, rokotevasteeseen ja SARS-CoV-2-tartunnan vakavuuteen liittyviä tekijöitä. Verinäytteestä saatetaan myös määrittää muita SARS-CoV-2-tartunnan kulkuun liittyviä tekijöitä. Testit eivät sovellu äkillisen infektion diagnosoimiseen.
Lisätiedot
Sähköposti: koronaserotutkimus(at)thl.fi
Seurantatutkimuksen tiedote
Seurantatutkimuksen suostumuslomake (pdf)
Tutkimuksen tietosuojailmoitus
Koronarokotteen ottaminen ei ole este tutkimukseen osallistumiselle. Rokotteen ottamisesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Tutkittavien rokotustiedot saadaan rokotusrekisteristä, ja ne huomioidaan tutkimuksessa.