Terveys- ja hyvinvointiteknologia - mitä yritysten ja sote-organisaatioiden tulee tietää?

Tämän sivun sisältö

Tällä sivulla on kooste terveys- ja hyvinvointiteknologiaan liittyvistä teemoista, joita käsiteltiin KATI-ohjelman tilaisuudessa 14.9.2021.

Miten hyvinvointiteknologia, terveysteknologia ja hyvinvointipalvelut eroavat toisistaan? 

Hyvinvointi- ja terveysteknologia ovat laissa eri asemassa, kertoi Tom Ståhlberg RaLex Partnersilta.

Lääkinnällinen laite täyttää tietyt määritelmät. Käyttökohteena on ihminen ja käyttötarkoitus on sairauden ehkäisy, ennakointi, diagnosointi, hoito, lieventäminen tai seuranta.  Valmistajan ilmoittamaa käyttötarkoitusta verrataan lääkinnällisen laitteen määritelmään, ja lääkinnällinen laite merkitään CE-merkinnällä. 

Sama laite voi olla käyttötarkoituksen mukaan joko lääkinnällinen laite tai hyvinvointiteknologiaa. Esimerkiksi kirkasvalolamppu voi olla masennuksen hoidossa lääkinnällinen laite, mutta mielen piristykseksi käytettynä hyvinvointituote.

Lääkinnällisiä laitteita koskee tietty laadunhallintajärjestelmä, johon lainsäädännön vaatimukset on rakennettu sisään. CE-merkillä on omat vaatimuksensa. 

Mitä terveysteknologia on -opas (Sailab)

Hyvinvointidatan ja omatietovarannon käyttö laajenee

Aiemmin kuluttajille markkinoidut laitteet ja palvelut ovat tulossa vahvemmin terveyspuolelle. Terveydenhuoltoalan säännöt tulevat kuvaan, kun tullaan ennakoinnin, ehkäisyn, diagnostiikan ja seurannan alueelle. Potilas on terveydenhuoltoalan keskiössä jo ennen kuin hän on potilas, kertoi Sandra Liede Terveysteknologia ry:stä.

Terveysalan sääntelyssä ja laitteiden turvallisuudessa EU-lainsäädäntö on keskeinen. Sitä täydentää kansallinen sääntely. Dataa syntyy runsaasti, ja se on usein yksilöitävissä henkilöihin. Oikeudellisesti tämä arvioidaan terveysdataksi.

Marraskuussa voimaan tuleva uudistettu asiakastietolaki mahdollistaa itse tuotettujen hyvinvointitietojen käsittelyn potilaan hoidossa omatietovarannon kautta. Tiedot tallennetaan omatietovarantoon itse ja niiden käytöstä, jakamisesta ja poistamisesta voi päättää itse. Toisaalta myös lääkärillä on tallennusvelvoitteita.   

Toimintakyky on lainassa – saavutettavuus on osa käyttäjäkokemusta

Saavutettavuus kuuluu moninaisuusajatteluun, jossa tunnistetaan eri käyttäjiä ja eri väestöryhmien tapaa kokea julkiset palvelut, avasi Kuuloliiton Sami Virtanen.  Design for all -käsite on hyvä lähestymistapa suunnitteluun, jossa käytettävyys, saavutettavuus ja esteettömyys huomioidaan.

Palvelukokemukseen vaikuttavat monet asiat. Hyvä palvelukokemus tuotetaan, kun pullonkauloihin ja hidastuksiin tartutaan käyttäjälähtöisellä suunnittelulla.  

Suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi huomioida, että toimintakyky ei ole pysyvä. Näin myös iäkkäiden ihmisten lähtökohdat avautuisivat eri tavalla, totesi Virtanen.

Saavutettavuus on strateginen työkalu. Käyttäjät ovat suunnittelukumppaneita, joita kannattaa konsultoida tarkkaan. 

Yritystori kokoaa kotihoitoa tukevat teknologiat

Yritystori on alustava ratkaisu KATI-hankkeiden esiin tuomaan ongelmaan: sote-organisaatiot tarvitsevat tietoa tuotteista ja yritysten on saatava tieto tuotteistaan sote-organisaatioille. 

Listalla on noin 30 teknistä ratkaisua. Tiedot perustuvat yritysten omiin ilmoituksiin, ja ne on jaoteltu kehitysvaiheen perusteella Digi-HTA-arvioituihin, kaupallisiin ja pilotointivaiheessa oleviin tuotteisiin. CE-merkinnästä kerrotaan erikseen, kertoi Marketta Niemelä VTT:ltä.

Yritykset voivat ilmoittaa tuotteensa listaukseen vastaamalla kyselyyn. Kyselyn tiedot välitetään KATI-hankkeille laajassa muodossa, ja niiden tiivistelmät kootaan Yritystorille. Innokylässä yritykset voivat myös esitellä oman toimintamallinsa, joka linkataan Yritystorille.  

Kyberturvallisuus on osa palvelun suunnittelua

Pertti Jalasvirta Cyberwatch Finlandista avasi kyberturvallisuuden käsitteitä. Kybernäkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuolto on laaja ja monimutkainen ympäristö. Rikollisten kohteena voivat olla esimerkiksi potilastiedot ja luottokorttitiedot. 

Kyberturvallisuus pitää huomioida osana suunnittelua. Suurin uhka on hyökkäys verkkoliikenteen kautta. Myös tilaturvallisuudesta on huolehdittava. Tarvitaan riskien analysointia ja koulutusta.

Sote-alalla laitteita on vaikea suojata, koska niitä on julkisilla paikoilla. Tietomurrot ovat todellinen riski, johon pitää varautua prosesseissa alusta asti. Pienelle yritykselle ne ovat myös konkurssiriski.

Etäkäyttöpalveluiden tietoturvaan tarvitaan yhteiset ohjeet

Etäkäyttöpalveluiden tietoturvan lähtökohta on, että käytetään tunnettuja ja luotettavia tekniikoita, kertoi Janne Suppola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Julkisessa verkossa ja arkaluonteisia tietoja käsitellessä käytetään aina kaksivaiheista tunnistautumista ja salattua yhteyttä. 

Olennaista on, että käyttäjätunnukset ovat keskitetyssä hallinnassa ja julkiset palvelut ja sisäverkon palvelut pidetään erillään. Etäyhteyspalveluun kirjautumista rajataan esimerkiksi käyttäjätunnusten mukaan tai maantieteellisesti eikä internetistä sallita suoria yhteyksiä organisaation sisäverkkoon. Etäyhteyksiä käytetään vain työnantajan laitteelta ja palvelu pidetään ajan tasalla.

Organisaatiossa on oltava yhteiset ohjeet ja riittävät ohjeet etäyhteyksien käyttöön. 

Tieto on avainasemassa – teknologian tarkoitus on helpottaa työtä

Hyvinvointi- ja terveysteknologia-alalla tarvitaan monipuolista tietoa ja osaamista sekä monen toimijan yhteispeliä. Kaikkien pitää tietää, mitkä ovat tärkeitä asioita ja mitä pitää huomioida, totesivat Saara Hassinen Terveysteknologia ry:stä ja Aku Turppo Sailab ry:stä. He vastasivat etukäteen lähetettyihin kysymyksiin. 

Mistä saa tietoa ja osaamista saatavilla olevista teknologiosta?

Innokylän Yritystori on kehittymässä. Eudamed-laiterekisteriin on tulossa julkinen tieto lääkinnällisistä laitteista. Digi-HTA:n ja HTA:n kautta saa myös tietoa. 

Miten kotona asumista edistävien laitteiden hankintaa voisi tukea?

Osa laitteista hankitaan itse, osa julkisin varoin. Usein hoivaan siirryttäessä laitteet eivät sovikaan yhteen. Tarvitaan standardisointia.  

Mitkä ovat tyypillisiä vaatimuksia sote-tarjouskilpailuissa?  

Vaatimuksissa on vaihtelua, mutta niiden olisi hyvä olla samoja joka paikassa. Hinta on liian usein määrittävä tekijä. Tarjouksiin pitäisi saada vaikuttavuusnäkökulma. 

Mitä apua yritykset ja sote-organisaatiot tarvitsevat onnistuneisiin hankintoihin?

Onnistuneisiin hankintoihin tarvitaan koulutusta ja tietoa. Hyvinvointialueilla tarvitaan hankintaosaamista. Vaikuttavuustietoa pitää hyödyntää. Investointi voi olla säästö. Tähän liittyvä keskustelu on tärkeää. 

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus (Hankintakeino)

Ovatko tilaajat valmiita MDR-yhteensopivuuden kanssa? 

Tilaajien tietämys lääkinnällisten laitteiden asetuksesta (Medical device regulation, MDR) ei ole yleensä hyvä, että sitä osattaisiin vaatia. Yrityksillä on regulaatiokonsultointia.

Kuinka sote-toimijat voivat hankkia mobiilisovelluksia kansalaisten käytettäväksi?

Kansalaisten käytössä olevia mobiilisovelluksia ei ole vielä kovin paljon, enimmäkseen niitä on yksityisten lääkäriasemien työterveysasiakkaille.

Onko hankkeissa tavoite muuttaa hoivaprosesseja teknologian tuottaman datan pohjalta? 

Prosessien kehittäminen pitää tehdä yhdessä tilaajan ja tuottajan kanssa. Datalle tulee roolia ja sen hyödyntämistä pitää pohtia yhdessä. 

Millainen rooli potilasjärjestöillä voi olla yhteistyössä? 

Potilasjärjestöt ovat tärkeitä, ne pitäisi saada mukaan yhteistyöhön. Ruohonjuuritason tietoa saadaan käyttöön yhteistyöllä. 

Mitä haasteita on asiakastietojen välittämisessä teknisten rajapintojen kautta ja eri toimialojen välillä?

Data ei ole yhdenmukaista. Yhteispeli puuttuu, ja järjestelmien yhteentoimivuutta on kehitettävä. Tiedon kulkuun tarvitaan rakenteellista tietoa. 

Miten terveysteknologian opetusta ja osaamista tulisi edistää koulutuksessa?

Teknologia pitää saada osaksi toimintaa koulutuksen kautta. Teknologian ei kuulu olla sotessa vaiva, vaan sen pitää olla helppokäyttöistä ja helpottaa työtä.

Päivitetty: