Tietoa rahoituksesta

• Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma 
• Euroopan sosiaalirahasto pluskausi 
• Toimintalinja 5 Sosiaaliset innovaatiot 
• Erityistavoite 5.1 Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen 

• Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon uudistamiseen.  
• Toimintalinjan erityistavoite 5.1. hankkeilta edellytetään sosiaalista innovatiivisuutta ja alaan perehtymistä. 
• Rahoitusta EI voi hakea lakisääteisten tehtävien hoitamiseen eikä hakijan perustehtävän nykyiseen toteutukseen. Rahoitusta ei myöskään voi hakea esimerkiksi yrityksen tuotteen kehittämiseen, vaan kehittämisen tulee olla yleishyödyllistä.
• Kehittämistyön tulee kohdentua yhteen tai useampaan lastensuojelun neljästä strategisesta tavoitteesta. 
  
  

  Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen  -ohjelman strategiset tavoitteet

1. 12-17- vuotiaiden lasten sijoitusten määrän vähentäminen laadukkailla ja vaikuttavilla, lasten ja perheiden arjen tarpeisiin vastaavilla lastensuojelun avohuollon tukitoimilla, työmenetelmillä ja palveluilla.
2. Koko perheen ja erityisesti vanhemmuuden tukeminen huostaanottotilanteessa, huostaanoton aikana ja sitä purettaessa sekä muissa siirtymävaiheissa, jotta perheen vuorovaikutussuhteet ja toimintavalmiudet vahvistuisivat eikä kukaan jäisi yksin.
3. Jälkihuollon uudistaminen monialaiseksi aikuistumisen tueksi, jotta kaikilla nuorilla olisi valmiudet pärjätä itsenäisesti ja edetä tavoitteidensa suuntaisesti koulutukseen ja työelämään.
4. Lastensuojelun sijaishuollon palvelujen ja muun palvelujärjestelmän systemaattisen yhteistyön kehittäminen ja uudistaminen siten, että palvelujärjestelmä kykenee vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti vastaamaan sijaishuollossa olevien lasten mielenterveys- ja päihdeongelmiin.

• Kohderyhmänä ovat ammattilaiset ja palveluiden kehittäminen 
• Välillisinä kohderyhminä lapset, nuoret ja perheet, joiden kanssa yhteiskehittämistä toteutetaan. 

• ESR+-rahoitusta voivat hakea esimerkiksi hyvinvointialueet, kunnat, yhdistykset ja säätiöt, yritykset, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
• Rahoitusta EIVÄT voi hakea yksityishenkilöt. 

Järjestöhakijoiden tulee huomioida seuraavat reunaehdot rahoituksessa:

• Palvelutuotannon osalta huomioidaan yritystoimintaa koskevat reunaehdot.
• Yleishyödyllisessä toiminnassa tulee huomioida, ettei ESR+ rahoituksella voida rahoittaa järjestön perustoimintaa.
• Toiminnalla ei voida kehittää vain tietyn toimijan omaa toimintaa, vaan kehittämistyön tulee olla yleishyödyllistä.

Yrityshakijoiden tukee huomioida seuraavat reunaehdot rahoituksessa:

• Kilpailuetu: Hakemuksessa tulee näkyä De minimis-päätös.

• Yritys EI saa ESR+ rahoituksella:

  • kehittää vain omaa palvelutuotetta,

  • kiertää kilpailutusta,

  • tuottaa voittoa.

  • Kehittämistyön tulee olla yleishyödyllistä.

• Hyvinvointialueen tulee olla hankkeessa päätoteuttaja, osatoteuttaja tai vähintään vahva kumppani, jonka kanssa on tehty sopimus.
• Hankkeet voidaan toteuttaa yhden toteuttajan hankkeena. 
• Ryhmähankkeina, joissa on yksi päätoteuttaja ja osatoteuttajia, joilla on omat osatoteutushakemukset, oma budjetti ja raportointivastuu.  
• Hanke muodostaa aina eheän yhdessä toteutettavan kokonaisuuden, josta on paikallista hyötyä. 

• Aluehankerahoitusta voi hakea maakunnallisiin hankkeisiin, ylimaakunnallisiin tai rakennerahastoalueen ylittäviin hankkeisiin. 
• Hankerahoitusta voi hakea Manner-Suomen maakuntien alueella. 
• SOILA eli Sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa –koordinaatiohanke tukee valtakunnallisena hankkeena kaikkia aluehankkeita yhdenvertaisesti.  
• Hankerahoitusta voi hakea silloin, kun hankehaku on auki ja siellä alueella, jossa haku on auki.  
• Ahvenanmaalle ei voi hakea hankerahoitusta tästä rahoituskanavasta. 

• Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma toteutetaan vuosina2021–2027, jolloin rahoitusta voi hakea ja käyttää. Rahoituskausi jatkuu kevääseen 2029.
• Rahoitushauista saa tietoa seuraamalla Rakennerahastot-sivuja ja tätä SOILA-koordinaation Tietoa rahoituksesta -verkkosivua. SOILA-koordinaatio tiedottaa tulevista hauista myös verkostokirjeessä. Tilaa verkostokirjeemme:
  Tilaa SOILA-koordinaatiohankkeen verkostokirje (MailChimp) 
• Hakuilmoitukset julkaistaan ja rahoitusta haetaan Eura-järjestelmässä:
  Hakuilmoitukset (Eura)
• Aiemmin Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -rahoitushakuja on järjestetty vuosina 2023, 2024 ja 2025:
  • Vuoden 2023 haun tuloksena käynnistyi 13 hanketta.
  • Vuoden 2024 haun tuloksena käynnistyi 8 hanketta.
  • Vuoden 2025 rahoitukset prosessissa.

• Hallintoviranomainen (TEM) on ohjeistanut, että ohjelmakaudella 2021–2027 toteutettavien hankkeiden toteutusajan tulee päättyä viimeistään 31.8.2029. 
• Aluehankkeet ovat maksimissaan yleensä kolmen vuoden mittaisia.

• Haettavissa oleva rahoitus ilmoitetaan hakuilmoituksessa.

• Hanketoiminnalta edellytetään yleensä 20 % omarahoitusosuutta.  
• Omarahoitusosuuden tulee olla osoitettavissa rahassa.  
• Hankkeelle tehtävää työtä ei voida laskea omarahoitusosuudeksi.
• Järjestöillä on mahdollisuus hakea omarahoitusosuuksia tietyin ehdoin STEAlta.

Iida Partanen: STEA- ja ESR+ -rahoitusten yhteensovittaminen -Mitä huomioida ESR+ -hankkeen näkökulmasta
Ari Mattila: Rahoitusinfo STEA ja ESR+ rahoitusten yhteensovittaminen

• Hankerahoitus muodostuu henkilökustannuksista ja jokaisen työntekijän palkan päälle maksettavasta flatrate-osuudesta. Flatrate-osuus ja muut mahdolliset rahoitusmuodot ilmoitetaan hakuilmoituksessa haun avautuessa.  
• Flatrate-osuus voi olla 40 %. Tällä osuudella katetaan hankkeen infra, toimintakulut, ostopalvelut ja muut tarvittavat menot. Flatrate-osuutta ei tarvitse raportoida rahoittajalle.  

• Hakemukset kirjoitetaan Eura-järjestelmään. Eura-järjestelmän avautuu hakuilmoitus ja Euran lomakkeet, kun rahoitushaku on kyseisellä alueella auki:
  Hakuilmoitukset (Eura)
• Eura-järjestelmän tunnukset tulee hakea organisaatiolle suomi.fi Valtuudet -sivulta:
  suomi.fi Valtuudet.
  Valtuuksien saamisessa voi kestää jopa kuukausia, joten ne kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen hakemusprosessin käynnistämistä.
• Hakijaorganisaation tulee antaa organisaationsa edustajalle (henkilölle) oikeudet avata hakemus Eura-järjestelmään ja toimia vastuuhenkilönä valmistelussa.
• Kannattaa varata hyvin aikaa myös organisaation johdolle allekirjoittaa ja jättää hakemus hakuun.  
• Ryhmähankkeessa osatoteuttajat jättävät hakemuksen päätoteuttajalle, joka jättää lopulta koko hakemuksen.  
• Hakemukset jätetään sen rakennerahastoalueen ELY-keskuksen hakuun, jossa kehittämishankkeen toteutus kohdentuu pääasiallisesti. 
• Kaikki Uudellemaalle kohdentuvat hankkeet jätetään Hämeen ELY-keskukseen. 
• Avoimet hakuilmoitukset EURA 2021 EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen digitaalinen hallintajärjestelmä ohjelmakaudelle 2021—2027 -palvelussa

• Pakollinen liite on ryhmähankkeessa tehtävä toteuttajien välinen vapaamuotoinen, allekirjoitettu sopimus. 
• Aluehankkeissa edellytetään kirjallista sopimista hyvinvointialueiden kanssa erikseen, jos hyvinvointialue ei ole pää- tai osatoteuttajana mukana hankkeessa. 

• Elinvoimakeskukset (1.1.2026 alkaen) vastaavat rahoituksen myöntämisestä, seuraavat ja valvovat rahoituksen käyttöä.  
• Jokaisessa maakunnassa toimiva Maakuntien yhteistyöryhmä (MYR) tai sihteeristö (MYRS) päättävät alueensa maakuntaan myönnettävästä rahoituksesta.  
• Hanketoiminnan tulee olla linjassa alueiden strategioiden ja ohjelmien kanssa.  

• Länsi-Suomen Rakennerahastoalue. Maakunnat: Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme. Rahoitustehtävää hoitaa Keski-Suomen elinvoimakeskus.
• Pohjois-Suomen Rakennerahastoalue. Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu. Rahoitustehtävää hoitaa Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.
• Etelä-Suomen Rakennerahastoalue. Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Etelä-Karjala. Rahoitustehtävää hoitaa Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
• Itä-Suomen rakennerahastoalue. Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Rahoitustehtävää hoitaa Itä-Suomen Elinvoimakeskus.

Uudenmaan maakuntaan kuuluvat seuraavat hyvinvointialueet: Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Vantaa-Kerava ja lisäksi Helsinki. Hämeeseen kuuluu Kanta-Häme. Muutoin maakuntien ja hyvinvointialueiden alueet vastaavat toisiaan.

• SOILA-koordinaatio tukee hankehakijoita monin tavoin. Tutustu SOILA-koordinaation hanketuki-sivuun ja ilmoittaudu hanketukeen aina ideoinnista hankesuunnitelman jättämiseen saakka. 
• Elinvoimakeskukset ja SOILA-koordinaatio järjestävät yhdessä rahoitusinfoja hakujen avautuessa. 
• SOILA-koordinaatio järjestää mm. innovaatiotakomoita, hankesuunnitteluvalmennusprosessin Howspace- ja Teams-ympäristöissä ja tarjoaa hankekohtaisia sparrauksia. 

Potentiaalisia hankekumppaneita voi löytyä järjestöistä, yrityksistä, oppilaitoksista kuin hyvinvointialueelta tai esimerkiksi osaamiskeskuksista. ESR+ et. TL 5.1 -rahoituksen ehtona on liittyminen hyvinvointialueeseen, jotta voidaan osoittaa hankerahoituksen kohdentuneen lastensuojelun palveluiden kehittämiseen.  

1. Valitse alue! Huomioi, että eri alueille sekä maakunnittain on jaossa eri määrä rahoitusosuuksia. Tarkemmat tiedot alueittaisista rahoituksista löydät Rakennerahastojen sivuilta hakuilmoituksista.  
2. Perehdy huolella valitsemasi alueen toimijoihin. Hyvinvointialueen lisäksi kannattaa kartoittaa alueen kolmannen sektorin toimijoita, sekä yritystoimijoita.
3. Kartoita itsellesi sopiva hyvinvointialuekumppani. Hyvinvointialueiden verkkosivujen kautta kannattaa lähteä haarukoimaan yhteystietoja mahdolliseen kumppanuuteen. Hyvinvointialueita kannattaa lähestyä ideasi kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 
   
   Hyvinvointialueen tulee olla mukana päätoteuttajana, osatoteuttajana tai vähintään vahvana kumppanina, jonka kanssa on tehty sopimus.
    
4.  Roolijaot kuntoon! Mahdollista on hakea rahoitusta ryhmähankkeena, jolloin osapuolet sopivat, mikä tahoista on päätoteuttaja ja mikä/mitkä tahot toimivat osatoteuttajina. Pää- ja osatoteuttajat täyttävät osaltaan EURA-järjestelmässä hakemuksen ja saavat rahoitusta. Tällöin eri toteutusten hakemuksista tulee käydä ilmi eri toimijoiden roolit sekä miten ne liittyvät yhteen.
5. Toinen vaihtoehto on muodostaa toimijoiden välisiä kumppanuussopimuksia, jotka toimitetaan hakemuksen liitteinä, ja joista käy ilmi eri toimijoiden roolit ja vastuut, sekä täsmennetään, mikäli hankehakija hankkii kumppaneilta ostopalveluna esimerkiksi asiantuntijatyötä hankkeeseen.  

Tietoa alueellisista ja valtakunnallisista ESR-rahoituksista:
Hakuilmoitukset (Eura)

Vuoden 2026 valtionavustushaut
Vuoden 2026 valtionavustushaut (STM)

Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot

Opetushallituksen hallinnoimat Luova Eurooppa –rahoitusohjelmat tarjoavat laajasti mahdollisuuksia kunnille, oppilaitoksille, järjestöille, ruohonjuuritason toimijoille sekä organisaatioille, jotka toimivat koulutuksen, nuorisoalan, urheilun, kulttuurin ja yhteiskunnallisen aktiivisuuden parissa.  
Lisätietoa:
Erasmus-ohjelmasta
Esitys ohjelmasta ladattavissa verkosta.

Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen -hankerahoitusta Itä-Suomessa  

Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen rahoitus on osa Uudistuva ja Osaava Suomi 2021 - 2027 toimintaa Itä-Suomessa.
Kansalaistoimijalähtöinen hanketyö syntyy yhteistyöstä (rakennerahastot.fi)

Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot –ohjelma (CERV) 

Oikeusministeriön hallinnoimassa CERV-rahoituksessa edistää ja suojelee EU:n yhteisiä arvoja ja oikeuksia. Rahoitusohjelmalla pyritään tukemaan erityisesti paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla toimivia kansalaisjärjestöjä EU-jäsenmaissa. Rahoitusta voivat hakea lisäksi hausta riippuen myös viranomaiset, yliopistot ja tutkimuslaitokset.   
Lisätietoa:
CERV-ohjelmasta 
Esitys ohjelmasta ladattavissa verkosta.  

Leader-Suomi  

EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksella tuetaan maataloutta ja maaseutua, jotta koko Suomi voisi hyvin. Paikallista hyvinvointia haja-asutusalueella jakavat paikalliset Leader-järjestöt. Rahoituksella kehitetään mm. nuorten hyvinvointia ja paikallista toimeliaisuutta 
Lisätietoa:
Leader-Suomi -verkkosivuilta.

Sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF) 

Sisäministeriön hallinnoimassa ISF-avustusohjelmassa myönnetään avustusta hankkeisiin, joissa edistetään tiedonvaihtoa ja rajat ylittävää yhteistyötä, vakavan rikollisuuden ehkäisyä ja torjuntaa, turvallisuutta uhkaavien tilanteiden ja kriisien hallintaa sekä mm. rikosten uhrien tukea. Avustusta voivat hakea viranomaiset, kolmannen sektorin toimijat, järjestöt ja koulutusorganisaatiot.  
LisätietoaEUSAsta eli Euroopan unionin sisäasioiden rahaston sivuilta:
Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF
Esitys: Sisäisen turvallisuuden rahasto ISF

STEA rahoitus

ESR+ -hankkeen rahoitukseen on myös mahdollista yhdistää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) haettavaa rahoitusta. Otathan huomioon STEA:n hakuajat:        
Avustusten hakeminen (STEA)

Säätiöt ja rahastot

Lisätietoa esimerkiksi:
Säätiöt ja rahastot -sivustolta.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) 

Sisäministeriön hallinnoimaa AMIF-avustusta myönnetään maahanmuuttoprosessien tai kolmansien maiden kansalaisten parissa toimivien viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden hallinnollisen työn vahvistamiseen. Tukea voidaan myöntää mm. kolmansien maiden kansalaisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviin sekä syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin.
Lisätietoa:
Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF
Esitys: Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF 

Valtionavustukset

Kaikki valtionavustushaut yhdessä paikassa
Tutki hallintoa - tutki valtionavustuksia

Yritysinvestoinnit sosiaalisten innovaatioiden vauhdittajina

Lisätietoa esimerkiksi:
 Startmore Impactista.