Terveystarkastus 2023 ja jatkotutkimukset

Terveystarkastus osana Terve Suomi -tutkimusta

Kutsuimme valtakunnallisen Terve Suomi -kyselyn saaneista 10 000 henkilöä laajaan terveystarkastukseen. Tarkastukset toteutettiin tammi-kesäkuussa 2023 eri puolilla Suomea.

Mitä terveystarkastus piti sisällään?

Tutkimus ja siihen liittyvät laboratoriotutkimukset olivat ilmaisia ja vapaaehtoisia.

Terveystarkastuksessa mitattiin

• pituus, paino sekä vyötärön, lantion ja kaulan ympärys
• verenpaine
• toimintakykyä (mm. näkö ja kuulo, muisti, tarkkaavuus ja keskittyminen, nivelten liikkuvuus, puristusvoima)
• keuhkojen toiminta (spirometriakoe).

Lisäksi terveystarkastukseen sisältyi

• verinäyte, josta määritettiin mm. D-vitamiini-, kilpirauhas- ja testosteronitasot sekä rasva- ja sokeriarvot. Lisäksi arvioitiin maksan ja munuaisten toimintaa.
• hiusnäyte
• kotona kerättävä ulostenäyte
• osalta tutkittavista kotona kerättävä virtsanäyte.
• kyselyitä, joilla kartoitettiin terveyttä, elintapoja ja toimintakykyä.

Mitä tietoa tutkittava sai itselleen?

Tutkittavat saivat palautteen omista tutkimustuloksista. Osa palautteesta annettiin heti tutkimuskäynnillä (esim. verenpaine). Noin 2–4 kuukauden kuluttua käynnin jälkeen tutkittavat saivat henkilökohtaisen terveysprofiilin, jossa kerrottiin omien tulosten lisäksi viite- tai tavoitearvoista sekä annettiin toimintaohjeita, jos arvot olivat poikkeavia. Terveysprofiili sisälsi laboratoriotulosten lisäksi arvion riskistä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tyypin 2 diabetekseen, muistisairauksiin, maksakirroosiin ja uniapneaan, sekä tietoa elintavoista ja niihin liittyvistä suosituksista.

Jatkotutkimukset

Terveystarkastuksen jälkeen osa sai kutsun myöhemmin tehtäviin jatkotutkimuksiin, joissa kerättiin tarkempaa tietoa

• maksan terveydestä
• liikunnasta ja unesta
• alkoholinkäytöstä
• suun ja hampaiston terveydestä.

Maksasairauksien jatkotutkimus 2024

Maksan terveyttä selvittävään tarkastukseen kutsuttiin kaikki aiemmin Terve Suomi -tutkimuksen vuonna 2023 terveystarkastukseen osallistuneet pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla asuvat 21–81-vuotiaat.

Maksasairaudet ovat piilevä ryhmä sairauksia, joiden syntyyn vaikuttavat monet elintapoihin liittyvät tekijät, kuten alkoholinkäyttö, ravitsemus ja ylipainon kertyminen. Terve Suomi -tutkimuksen maksatutkimuksen tavoitteena on selvittää maksan toimintaa, rasvamaksan ja maksan lisääntyneen sidekudoksen yleisyyttä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä.
Terveystarkastukseen kuului

• maksan elastografia-ultraäänitutkimus, jonka avulla tutkittiin maksakudoksen toimintaa mm. arvioimalla sidekudoksen määrää
• painon mittaus
• laskimoverinäytteenotto
• lyhyt kysely.

Liikemittaritutkimus 2023

Vuonna 2023 osa Terve Suomi -tutkimuksen toteutuneisiin terveystarkastuksiin kutsutuista henkilöistä kutsuttiin myös jatkotutkimuksiin. 

Laajoissa väestötutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden seuraamiseen hyödynnetään kyselyiden lisäksi objektiivisia mittaustekniikoita, kuten kiihtyvyysantureita. Liikemittarin avulla voidaan tarkastella vuorokauden aikaista fyysistä aktiivisuutta, paikallaan vietettyä aikaa sekä nukkumista ja unirytmiä. Objektiiviset mittarit ovat kyselytietoa tarkempia fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden mittauksessa. Tulosten avulla saadaan tarkempaa mitattua tietoa suomalaisten fyysisestä aktiivisuudesta, paikallaan olosta ja unesta sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Liikemittaritutkimus toteutettiin edellisen kerran FinTerveys 2017 väestötutkimuksessa.

Miten Liikemittaritutkimus toteutettiin?

Terveystarkastuksessa Liikemittaritutkimukseen kuuluvilta kysyttiin halukkuutta ottaa liikemittari viikoksi käyttöön. Mittari ohjeineen, lyhyt päiväkirja ja palautuskuori lähetettiin tutkittaville kotiin viikon sisällä terveystarkastuksesta. Rannekelloa muistuttava liikemittari laitettiin ranteeseen viikon ajaksi. Viikon jälkeen mittarin käyttö lopetettiin ja mittari sekä päiväkirja palautettiin THL:lle mukana olevassa palautuskuoressa. Tutkittavat saivat myöhemmin henkilökohtaisen palautteen mittausjakson aikaisesta aktiivisuudestaan ja nukkumisestaan.

Juomatapakysely 2023

Vuonna 2023 osa Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastukseen kutsutuista kutsuttiin myös jatkotutkimuksiin. Yksi näistä oli Juomatapakysely. Juomatapakyselyllä on juuret kahdeksan vuoden välein vuosina 1968–2016 kerätyssä Juomatapatutkimuksessa. Tulosten avulla saadaan lisätietoa suomalaisten alkoholinkäytön moninaisuudesta ja muutoksista sekä erilaisten alkoholinkäyttötapojen yhteydestä terveyden eri ulottuvuuksiin.

Miten juomatapakysely toteutettiin?

Juomatapakyselyssä haastattelu tapahtui joko puhelimitse tai etänä käyttäen Teams-kokousjärjestelmää.

Ulostetutkimus 2023

Vuonna 2023 toteutettiin osana Terve Suomi -tutkimusta myös Ulostetutkimus. Tutkimuksessa kerättyjä ulostenäytteitä on tarkoitus käyttää tutkittaessa miten suomalaisten suolistomikrobisto on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimus myös mahdollistaa suomalaisen huippututkimuksen suolistomikrobiston ja terveyden välisistä yhteyksistä. Tutkimustietoa voidaan käyttää hyväksi myös uusien hoitomuotojen kehittämisessä. 

Suoliston mikrobien monimuotoisuus ja myös yksittäiset mikrobilajit on viime vuosina yhdistetty ihmisen ruokavalioon ja terveyteen. Aiemmat tutkimukset ovat tuottaneet tärkeää tietoa suolistomikrobien yhteydestä muun muassa diabetekseen, verenpainetautiin ja maksan rasvoittumiseen. Tiettyjen suolistomikrobien on jopa osoitettu olevan yhteydessä elinajan ennusteeseen. 

Miten tutkimus toteutettiin?

Ulostetutkimuksessa pyydettiin keräämään kotona ulostenäyte ja täyttämään tutkimukseen liittyvä ulostekysely. Terveystarkastuksessa sai ulostenäytteen keräämistä varten tarvittavat tarvikkeet sekä tarkemmat ohjeet näytteen ottamiseen ja sen postitukseen.
Ulostenäyte tuli ottaa ja toimittaa Postin palvelupisteeseen vielä saman päivän aikana. Jos näyte otettiin edellisenä päivänä, se tulisi säilyttää viileässä paikassa.

Suunterveystutkimus 2023

Vuonna 2023 osa Terve Suomi -tutkimuksen terveystarkastukseen kutsutuista kutsuttiin myös lisätutkimuksiin. Yksi näistä oli Suunterveystutkimus. Tutkimus sisälsi hammaslääkärin tutkimuksen, purentaelimistön oirekyselyn (TMD-oirekysely) sekä palvelujen käytön ja koetun suun terveyden kyselyn. 

Suomessa on aiemmin toteutettu kaksi väestöä edustavaa, kliinistä suun ja hampaiden terveyttä laajasti selvittävää tutkimusta: Mini-Suomi 1970-luvulla ja Terveys 2000 vuosituhannen vaihteessa. Suunterveystutkimus oli jatkoa näille tutkimuksille. Tutkimuksista saatavia tuloksia on hyödynnetty suun terveydenhuollon palvelujen suunnittelussa, terveyden edistämistyössä ja koulutustarvearvioiden, hoito-ohjeiden sekä suositusten laatimisessa.

Mitä tarkastuksessa tehtiin?

Tutkimuskäynnillä hammaslääkäri tutki suun limakalvot, purennan, hampaiden ja ikenien kunnon, leukanivelten ja puremalihasten oireet sekä mahdolliset irrotettavat hammasproteesit. Tutkimus kesti yhteensä noin 30–45 minuuttia. Osalla paikkakunnista otettiin myös leukojen ja hampaiston panoraamaröntgenkuva. Paikkakunnan mukaan kuva voitiin ottaa hammaslääkärin tutkimuksen yhteydessä tai kuvausta varten annetaan lähete ja varataan erillinen aika.
Käynnistä sai kirjallisen palautteen suun ja hampaiden terveydentilasta.