Väkivalta ja turvataitokasvatus kodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä

Jokaisella lapsella ja nuorella on eri säädösten ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan oikeus turvalliseen kasvuympäristöön.

Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lapset ja nuoret voivat leikkiä, oppia ja harrastaa turvallisissa ympäristöissä, joissa he eivät joudu kokemaan väkivaltaa tai kiusaamista. Turvallinen kasvuympäristö tarkoittaa myös lapsen ja nuoren sosioemotionaalisten taitojen, turvataitojen sekä seksuaalikehityksen tukemista eri toimintaympäristöissä.

Varhaiskasvatus, oppilaitokset ja ohjattu harrastustoiminta

Kouluikäisten lasten ja nuorten keskinäinen kiusaaminen ja väkivalta ovat olleet paljon esillä ja niistä on myös runsaasti tutkimustietoa. Kiusaamista esiintyy kuitenkin jo varhaiskasvatusiässä.

On tärkeää, että ammattilaiset tunnistavat kiusaamisen ja puuttuvat siihen jo varhaisessa vaiheessa. Varhaiskasvatussuunnitelmiin tulisi kirjata systemaattinen, asiantunteva ja näyttöön perustuva kiusaamista ehkäisevä työ. Varhaiskasvatuksen järjestäjät ja toimijat tarvitsevat myös ohjaavaa tukimateriaalia, jotta nämä tavoitteet toteutuvat.

Monet lapset ja nuoret eivät kerro kokemastaan väkivallasta. Kyselyaineistojen tulosten perusteella useat oppilaat kokevat, ettei heillä ole välttämättä aina mahdollisuuksia keskustella mieltä painavista asioista koulun aikuisten kanssa. Paremmat keskustelumahdollisuudet koulun opiskeluhuollon palveluissa tarjoaisivat lapselle ja nuorelle tilaisuuden kertoa myös väkivallasta, kiusaamisesta ja häirinnästä.

Myös lasten ja nuorten liikuntatoiminnassa esiintyy epäasiallista kohtelua. Urheilujärjestöillä ja -seuroilla on osin puutteelliset valmiudet puuttua ongelmaan. Olympiakomitea, lajiliitot ja järjestöt ovat yhdessä käynnistäneet tähän liittyvää työtä, mutta osaamista tarvitaan vielä paljon lisää. Toimenpidesuunnitelmassa käsitellään tässä kohdin kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa ohjatussa liikuntaharrastustoiminnassa, myöhemmin väliarviointivaiheessa vuonna 2022 näkökulmaa voidaan mahdollisesti laajentaa muuhun harrastustoimintaan.

Turvataidot ja seksuaalikasvatus

Lapsella ja nuorella on oikeus saada tukea sosioemotionaalisten taitojen ja turvataitojen vahvistamiseen sekä saada iän ja kehityksen mukaista seksuaalikasvatusta.

Erityisesti pienten lasten sosioemotionaalisen kehityksen ongelmat sekä vanhempien oman lapsuusajan haitalliset kokemukset tunnistetaan edelleen heikosti. Vanhemmat ja ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista tietojen ja taitojen sekä seksuaalikasvatuksen vahvistamisesta ja tukemisesta.

Lasten ja nuorten seksuaalikasvatukseen on kiinnitettävä huomiota. On varmistettava, että jokainen lapsi saa tietoa siitä, mitä seksuaaliväkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö rikoksena tarkoittavat.

Seksuaalikasvatuksen osalta keskeisiä sisältöjä ovat tiedot seksuaalioikeuksista: 

• kuinka turvata omat rajat ja koskemattomuus
• kuinka toimia vaaratilanteissa eli turvataidot.

Seksuaalikasvatus varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa

Osaamista tulee olla myös kasvatusalan ammattilaisilla, sillä varhaiskasvatukseen osallistuu valtaosa lapsista, ja esi- ja perusopetukseen jo käytännössä kaikki lapset.

Kansalliset varhaiskasvatussuunnitelman (2018) ja esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman (2014) perusteet mahdollistavat seksuaalikasvatuksen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

Pienten oppilaiden osalta opetussuunnitelmien perusteet eivät ole tähän mennessä sisältäneet esimerkiksi seksuaalikasvatusta yksilöitynä nimettynä velvoitteena.

Heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten huomiointi

Turvataito- ja seksuaalikasvatuksessa ei usein huomioida sellaisia tilanteita ja vaaratekijöitä, joille esimerkiksi vammaiset ja toimintarajoitteiset lapset usein altistuvat, kuten erilaisia avustamistilanteita.

Lisäksi käytetyt materiaalit ja menetelmät eivät välttämättä sovellu heille sellaisinaan, koska heidän voi olla esimerkiksi vaikea tunnistaa tai sanoittaa kokemaansa väkivaltaa tai poistua ahdistavasta tilanteesta.

Myös digitaalisen median sisällöt puheeksi

Digitaalisen median erilaiset palvelut ovat lapsille ja nuorille arkipäivää. Niillä on tärkeä merkitys lasten ja nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteydenpidossa vanhempien ja muiden aikuisten kanssa.

Erilaisten some-kanavien käyttöön liittyy myös riskejä. Lasten ja nuorten keskuudessa on melko yleistä pyytää ja lähettää toisilleen seksuaalissävytteisiä kuvia ja videoita eri mediakanavien kautta sekä koulu- että vapaa-ajallaan.

Lapsilla ja nuorilla ei ole kykyä tunnistaa tilanteita, joissa kuvamateriaalia pyydetäänkin väärinkäytettäväksi aikuisen seksuaalisiin tarkoituksiin. Vanhemmilla, muilla aikuisilla sekä lasten ja nuorten parissa toimivilla ammattilaisilla on oltava taitoa ottaa myös digitaalisen median väkivaltasisällöt puheeksi.

Esimerkkejä teemakokonaisuuteen kootuista toimenpiteistä

• Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten sekä kuraattorien ja psykologien tulee ottaa puheeksi kiusaaminen, väkivallan ja häirinnän uhka sekä kokemukset kaikissa asiakaskontakteissa. 
• Urheiluseurojen ja muuta ohjattua liikuntaharrastustoimintaa järjestävien tahojen tulee ottaa systemaattisesti käyttöön ohjeet loukkaavan kohtelun, kiusaamisen ja häirinnän vastaiseen työhön.
• Varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen henkilöstön tietoja ja taitoja ikätasoisesta turvataito- ja seksuaalikasvatuksesta lisätään täydennyskoulutuksen avulla. Huomioidaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten erityistarpeet.

Lisätietoa

Kalland M, Tenhunen T, Andell M, Ylenius-Lehtonen M, Lajunen K, Karjalainen P, Cacciatore R. & Porras K. 2019. Turvataitokasvatus. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, 139–186.

Korpilahti U. & Hietanen-Peltola M. 2021. Väkivalta ja turvataitokasvatus kodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä. Teoksessa Väkivallaton lapsuus 2020‒2025 – toimeenpano ja viestintä, s. 105–148.  (Korpilahti, STM 2021)

Salmivalli C, Rissanen M, Kola-Torvinen P, Hietanen-Peltola M, Korpilahti U, Helenius J, Rautava M & Porras K. 2019. Väkivalta, kiusaaminen ja häirintä varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa ja ohjatussa harrastustoiminnassa. Luku 9. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 235–269.

Vaaranen-Valkonen N. & Laitinen H-L. 2019. Seksuaalinen häirintä, houkuttelu ja seksuaaliväkivalta digitaalisessa mediassa. Luku 11. Teoksessa Korpilahti ym. 2019, s. 517–528.