Miksi ehkäisevää päihdetyötä tehdään?

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön aiheuttamia haittoja yksilölle, heidän lähipiirilleen ja laajemmin yhteiskunnalle. 

Ehkäisevä päihdetyö on paitsi tiedon keruuta päihteiden käytöstä, käyttötavoista ja vaikutuksista myös tiedon jakamista ja viestintää. Jokaisella on oikeus saada omien valintojensa perustaksi oikeaa, tutkimuksiin perustuvaa tietoa päihteiden käytön riskeistä ja vaikutuksista.

Tiedon välittämisen lisäksi ehkäisevä päihdetyö on käytännön toimintaa kunnassa ja eri yhteisöissä. 

Tavoitteena haittojen ehkäisy ja vähentäminen

PÄIHDE- JA RIIPPUVUUSONGELMAT TUNTUVAT PERHEISSÄ  Vanhemman päihdeongelma lisää pienten lasten  sairastavuutta, sekä tapaturmien ja mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden riskiä.  Äidin alkoholin tai huumeiden käyttö tai tupakointi raskauden aikana vaarantavat lapsen kehityksen. Vanhempien runsas päihteiden käyttö on taustalla noin 30–50 prosentissa lasten huostaanotoista. Noin 350 000 suomalaisella on perheenjäsen, jolla on rahapeliongelma. Lähteet: Duodecim Terveyskirjasto: Raskaus ja tupakka, Raskaus ja huumeet, sekä Raskaus ja tupakka -artikkelit. Viitattu 18.12.2019. Tarja Heino & al: Lasten kodin  ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset  2016, Anne Salonen & Susanna Raisamo: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 - Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla 2015 

Päihteiden haitallinen käyttö voi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin ja työelämään ja johtaa taloudellisiin ongelmiin. Eritasoiset ongelmat ja haasteet heijastuvat helposti päihdeongelmaisen ja hänen lähipiirinsä hyvinvointiin, mielenterveyteen ja toimeentuloon. 

PÄIHTEET JA RIIPPUVUUDET KUORMITTAVAT TYÖELÄMÄÄ  KELAn myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä, joissa esiintyy alkoholisairaus, oli vuoden 2017  lopussa voimassa  noin 7800. Pääsairautena alkoholisairaus oli 1750:ssa eläkkeessä. Runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, laskee työskentelyn tuottavuutta ja kasvattaa työttömyyden riskiä. KELAn myöntämiä työkyvyttömyyseläkkeitä, joissa esiintyy huumesairaus, oli vuoden 2017 lopussa voimassa lähes 2100. Huumesairaus oli pääsairautena  254:ssä eläkkeessä. Tupakkasairauksista aiheutuvien työkyvyttömyyseläkkeiden takia menetetään vuodessa noin 134 miljoonan euron tuotantopanos. Sairauspäivien kustannukset ovat vuositasolla noin 130 miljoonaa euroa ja tupakkataukojen työpanosmenetykset 370–460 miljoonaa euroa. Myös ongelmallinen rahapelaaminen vaikuttaa kielteisesti työelämässä suoriutumiseen ja aiheuttaa haittoja työnantajalle, esimerkiksi menetetyn työpanoksen muodossa. Lähteet: Päihdetilastollinen vuosikirja 2018, Vähänen M:Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät  2015, Karjalainen, Salla; Jaakkola, Tapio: Työelämä pelissä : Tietoa rahapelihaittojen tunnistamisesta ja ehkäisemisestä työyhteisössä 2016

ALKOHOLI TAPPAA TYÖIKÄISIÄ  Alkoholinkäytön seurauksena kuoli vuonna  2121 ihmistä vuonna 2017.   Kuolemat johtuivat alkoholiperäisistä sairauksista, tapaturmaisista alkoholimyrkytyksistä, tapaturmista ja väkivallasta.  Valtaosa alkoholiperäisiin tauteihin ja  alkoholimyrkytykseen kuolleista oli 20-64-vuotiaita. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2018

Ulkopuolisille runsas päihteidenkäyttö voi näyttäytyä yleisenä häiriönä ja turvallisuuden tunteen heikkenemisenä.

Sekavasti käyttäytyvien päihtyneiden ihmisten toiminta julkisella paikalla voi aiheuttaa pelkoa, vaikka heistä ei yleensä ole aitoa vaaraa ulkopuolisille.  Päihtyneenä ajavat sen sijaan ovat selkeästi vaaraksi ympäristölleen. 

PÄIHTYNEET LIIKENTEESSÄ   Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 Suomessa yhteensä 17 685 tapausta, joissa kuljettaja ajoi päihtyneenä, alkoholin tai huumausaineiden vaikutuksen alaisena.   Henkilövahinkoon johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa oli vuonna 2017 osallisina 400 alkoholin vaikutuksen alaisena ajanutta kuljettajaa. Kuolemaan näistä  onnettomuuksista johti 37. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2018

Ehkäisevälle päihdetyölle on selkeä velvoite

Ehkäisevää päihdetyötä ohjaa laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015). Laki ja sen toimeenpanoa tukeva Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma kattavat alkoholi-, huumausaine- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen.

Tavoitteena on luoda kivijalka kunnan ja alueen ehkäisevälle päihdetyölle ja edistää terveyden ja hyvinvoinnin tasa-arvoa ja asukkaiden yhdenvertaisuutta.

Päihdehaittojen sosiaalinen, inhimillinen ja taloudellinen hinta on kestämätön

Alkoholin käyttöön liittyvien välittömien haittojen kustannukset yhteiskunnalle olivat vuonna 2016 yhteensä noin 770-960 miljoonaa euroa. Huumeiden käyttöön liittyvistä välittömistä haitoista koitui vuonna 2016 noin 300-370 miljoonan euron kustannukset. Kustannuksia tuli terveydenhuollosta, eläkkeistä ja sairauspäivärahoista, sosiaalipalveluista ja -turvasta, sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta, oikeusjärjestelmästä ja vankeinhoidosta tulevista kuluista. Tupakointiin liittyvät välilliset ja välittömät kustannukset yhteiskunnalle olivat vuonna 2012 noin 1,5 miljardia euroa. Lähteet: Päihdetilastollinen vuosikirja 2018, Vähänen M:Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät 2015

Päihteet ja rahapelit eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä. Haitallinen käyttö aiheuttaa merkittäviä haittoja niin ihmiselle itselleen kuin hänen läheisilleen, työelämässä ja julkisissa tiloissa.

Erilaiset terveydelliset ja sosiaaliset päihdehaitat sekä taloudelliset ongelmat näkyvät julkisen talouden kustannuksina ja syövät näin kunnan elinvoimaisuutta.

LIIALLINEN RAHAPELAAMINEN TUNTUU KUKKAROSSA JA VIE AIKAA  Ongelmallinen rahapelaaminen on pelaamista, joka vie liikaa pelaajan rahaa tai aikaa ja vaikuttaa kielteisesti muun muassa työelämässä suoriutumiseen tai taloudelliseen tilanteeseen. Suomalaiset hävisivät vuonna 2015 yhteensä noin 1,75 miljardia euroa yksinoikeusjärjestelmän puitteissa toimeenpantuihin rahapeleihin. Rahapeliongelma on yleisintä työttömillä, lomautetuilla ja työkyvyttömyys-eläkkeellä olevilla. Lähde: Anne Salonen & Susanna Raisamo: Suomalaisten rahapelaaminen 2015 - Rahapelaaminen, rahapeliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet 15-74-vuotiailla 2015

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT NÄKYVÄT TERVEYDENHUOLLOSSA  Tupakointi aiheutti noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää.   Vuonna 2017 alkoholiin, huumausaineisiin ja lääkeainemyrkytyksiin liittyvien päihdesairauksien takia kertyi suomalaisissa sairaaloissa  hoitopäiviä  154 000.  Asiakkaita oli 17 600.   Erikoissairaanhoidon avohoidossa kertyi vuonna 2017 alkoholisairauksien takia 45 944 käyntiä ja huumesairauksien takia  95 972 käyntiä. Lähde: Päihdetilastollinen vuosikirja 2018