Alkoholinkäytön haitat muille kuin käyttäjille

Läheiset: lapset ja perhe

Päihderiippuvaisten vanhempien määrään vaikuttavat muutokset alkoholinkäytössä ylipäätään. Kun alkoholinkäyttö lisääntyy yhteiskunnassa, kasvaa myös alkoholi- ja päihdeongelmaisten vanhempien määrä. Vanhemman vakava päihdeongelma lisää pienten lasten tapaturmien, sairaalahoitojen ja psyykkisen kehityksen häiriöiden riskiä.

Vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa olennaisesti myös lastensuojelutapausten määrään. Lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat huomattavasti yleisempiä perheissä, joissa vanhemmalla on päihdeongelma kuin perheissä, joissa näin ei ole. Lastensuojelun toimet näyttäisivät olevan yksi tärkeimmistä yhteiskunnan tavoista reagoida päihdeongelmaisten perheiden lasten ongelmiin. Kaiken kaikkiaan perheiden tukeminen esimerkiksi perheneuvoloissa on avainasemassa, kun pyritään ennaltaehkäisemään perheiden päihdeongelmia.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen tai huostaan otettujen lasten tilastoinnissa ei ole valtakunnallisesti yhtenäisiä tietoja päihteiden käytön osuudesta huostaanottopäätöksissä. Yksittäisistä selvityksistä kuitenkin ilmenee, että vanhempien runsas päihteiden käyttö on ollut osasyynä tai keskeisenä syynä noin 30–50 prosentissa huostaanotoista. Alle 12-vuotiaita lapsia koskevissa tapauksissa osuus oli tätäkin huomattavasti korkeampi.

Koetut haitat julkisilla paikoilla

Vuonna 2016 tehdyssä kyselytutkimuksessa kolmasosa suomalaisista ilmoitti pelänneensä edeltäneen vuoden aikana päihtyneitä julkisilla paikoilla. Naisilla ja nuorilla pelkokokemukset olivat yleisiä: naisista lähes puolet kertoi pelänneensä päihtyneitä julkisilla paikoilla ja miehistä noin viidesosa. Nuorista naisista (15–29-vuotiaat) jopa 70 prosenttia oli kokenut pelkoa, kun vastaava osuus nuorilla miehillä oli 30 prosenttia.

Myös ahdistelun ja kiusaamisen kokemukset julkisilla paikoilla olivat nuorilla naisilla yleisiä. 15–29-vuotiaisista naisista vajaa puolet oli kokenut päihtyneen ahdistelua tai kiusaamista edeltäneen vuoden aikana, miehistä noin kuudesosa.
Näin Suomi juo : suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat

Rattijuopumus

Viidesosa tieliikenteen kuolemista ja noin kymmenesosa loukkaantumiseen johtaneista liikenneonnettomuuksista johtuu rattijuopumuksesta. Kuolemaan johtaneissa rattijuopumustapauksissa uhri on useimmiten joko juopunut kuljettaja itse (lähes 80 % tapauksista) tai juopuneen kyydissä ollut matkustaja (lähes 20 % tapauksista). Sivullinen tienkäyttäjä joutuu uhriksi huomattavasti harvemmin (alle 5 % tapauksista). Suuri osa lasten liikennekuolemista on rattijuoppojen aiheuttamia.
Ajankohtaiset tilastot (Liikenneturva)
Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa (Liikenneturva)

Palvelujärjestelmä

Vuoden 2015 päihdetapauslaskennassa päihteisiin liittyviä asiointeja kertyi koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yhden laskentavuorokauden aikana 10 851. Näistä asioinneista 71 prosenttia oli miesten tekemiä ja 29 prosenttia naisten. Noin neljännesosassa käynneistä asiakas oli yli 60-vuotias ja lähes puoleen käynneistä liittyi myös mielenterveyden häiriö.

Päihdetapauslaskennan perusteella päihteisiin liittyvät asioinnit kuormittavat palvelujärjestelmää eri tavoin eri osissa maata: asiointien kokonaismäärät vaihtelivat Kymenlaakson 27,3:sta Pohjanmaan 6,4 asiointiin 10 000 asukasta kohden.
Päihdepalveluiden rakenteen ja työnjaon maakunnittaiset erot vuonna 2015

Blogi: Sote-palveluissa laskettiin viimeksi 10 851 päihteisiin liittyvää käyntiä vuorokaudessa – tämän vuoden luku selvitetään lokakuussa

Sairaalahoito

Alkoholin osuutta väkivallan ja tapaturmien aiheuttamassa sairaalahoidossa on arvioitu erillistutkimuksissa. Pohjois-Kymen sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että noin neljännes kaikista tapaturmapotilaista oli ns. alkoholitapauksia. Väkivallan ja itse aiheutettujen vammojen vuoksi hoitoon hakeutuneista kaksi kolmasosaa oli hoitoon saapuessaan päihtyneitä.
Päihtyneet tapaturmapotilaat

Haitat työelämälle

Runsas alkoholinkäyttö vähentää työhön osallistumista monin eri tavoin. Se lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta. Koko yhteiskunnan tasolla sairauspoissaolojen määrän muutosten on todettu olevan yhteydessä alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksiin.

2010-luvulla alkoholiperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat vähentyneet alkoholin kokonaiskulutuksen käännyttyä laskuun. Kun vuonna 2009 12 400 suomalaista sai vuosittain Kelan työkyvyttömyyseläkettä, jonka perusteluissa mainittiin alkoholisairaus, oli vastaava luku vuonna 2017 enää noin 7 800. Alkoholiperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista voimassa olevista Kelan myöntämistä työkyvyttömyyseläkkeistä oli vuonna 2017 noin 6 prosenttia ja niiden kustannukset yhteiskunnalle olivat enimmillään 112 miljoonaa euroa.

Todellisuudessa päihteisiin liittyvät työkyyttömyyseläkkeet voivat olla vielä yleisempiä. On todennäköistä, että monet työkyvyn heikkenemiseen liittyvät alkoholiperäiset syyt jäävät eläkehakuprosessissa huomaamatta. Yli kolme neljäsosaa sekä voimassa olevista että uusista työkyvyttömyyseläkkeistä, joissa alkoholisairaus on päädiagnoosi, myönnetään miehille.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2018 : Alkoholi ja huumeet

Haittakustannukset

Alkoholinkäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle välittömiä ja välillisiä kustannuksia. Välittömiä kustannuksia syntyy esimerkiksi järjestyksenpidosta, sosiaalihuollosta sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vuodeosastohoidosta ja avohoidosta.

Välillisiksi kustannuksiksi voidaan laskea alkoholiehtoisten kuolemien ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten aiheuttamat tuotantopanosmenetykset sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamat menetykset työajassa.

Välillisiä kustannuksia on viimeksi tarkasteltu erillistutkimuksessa vuoden 2012 tietojen pohjalta. Silloin alkoholinkäyttö maksoi yhteiskunnalle vähintään runsaat kaksi miljardia euroa. Tuotanto- ja työpanosmenetysten sekä työntekijöiden sairauspoissaolojen aiheuttamien työajan menetysten laskennalliset kustannukset olivat liki 940 miljoonaa euroa.

Valtaosa välittömistä haittakustannuksista lankeaa julkisen sektorin maksettaviksi. Vuonna 2016 alkoholinkäytön välittömät kustannukset olivat noin 870 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin maksettavaksi tuli tästä noin 664 miljoonaa euroa. Sosiaaliturvan piiriin kuuluvat haittakustannukset muodostivat 42 prosenttia julkiselle sektorille aiheutuvista kustannuksista, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito 44 prosenttia ja terveydenhuolto noin 15 prosenttia.