Alkoholinkäytön haitat väestötasolla

Kulutuksen ja haittojen välinen yhteys

Väestön kuluttaman alkoholin kokonaismäärän ja erityyppisten alkoholinkäyttöön liittyvien haittojen välillä vallitsee vahva yhteys. Tästä syystä väestön alkoholin kokonais- tai keskikulutuksen trendejä seurataan niin tarkasti. Kulutetun alkoholimäärän lisäksi monet muutkin seikat, kuten terveyskäyttäytyminen tai viranomaisten kirjauskäytännöt ja resurssien kohdentaminen, vaikuttavat alkoholiin liittyvien haittojen havaittuun lukumäärään. Mikään muu yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ennusta monien keskeisten alkoholihaittojen esiintymistä väestössä yhtä hyvin kuin väestön yhteenlaskettu alkoholinkulutus.

Valaisevia esimerkkejä haitoista, joiden osalta väestön keskimääräisen alkoholinkäytön ja haittojen välinen yhteys on tiivis, ovat alkoholiperäiset maksasairauskuolemat, alkoholikuolleisuus (alkoholiperäiset taudit ja alkoholimyrkytys) ja pahoinpitelyt (kuvio).

Kaikissa kolmessa sarjassa nousut ja laskut osuvat melko hyvin yksiin, mutta alkoholiperäisen maksasairauskuolleisuuden suhteelliset muutokset ovat vielä paljon voimakkaampia kuin alkoholin kokonaiskulutuksen. Vuosien 1969 ja 2007 välillä kun kokonaiskulutus 1,8-kertaistui, pahoinpitelyt noin 2,5-kertaistuivat, alkoholikuolleisuus noin 3,6-kertaistui, ja maksasairauskuolleisuus jopa 17-kertaistui. Maksasairauskuolleisuuden voimakkaampaan kasvuun lienevät myötävaikuttaneet väestön lihomiskehitys sekä se, että alkoholinkäyttö on levinnyt erityistilaisuuksista ja viikonlopuista myös arkipäiviin.

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen alkoholiperäinen maksasairauskuolleisuus kääntyi jälleen pitkän myönteisen kehityksen jälkeen kasvuun. 

Alkoholiin liittyvät kuolemat

Alkoholiin liittyvä kuolleisuus 100 000 kohti sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2000–2021 (Alkoholiperäiseen sairauteen tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleet ja  päihtyneenä tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti kuolleet)

Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten miesten ja naisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Pitkään Suomessa merkittävä osa alkoholiin liittyvistä kuolemista johtui humalasta ja myrkytyksistä, mutta nykyisin pitkäaikaisten alkoholinkäyttöön liittyvien kuolemansyiden, erityisesti maksasairauskuolemien, merkitys on kasvanut ja on nyt selvästi suurempi. 

Alkoholiin liittyvät kuolemat olivat yleisimmillään vuonna 2007. Niiden määrä on vähentynyt jyrkästi tämän jälkeen, kun alkoholin kokonaiskulutuskin on vähentynyt. Ensin ja jyrkemmin vähenivät päihtyneenä tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden määrät, mutta vuoteen 2017 mennessä alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä oli vähentynyt jo lähes yhtä voimakkaasti. 

Sekä 15-44-vuotiaiden että 45-59-vuotiaiden ikäryhmissä alkoholiin liittyvä kuolleisuus on vähentynyt jopa puoleen huippuvuodesta, kun taas yli 60-vuotiaiden alkoholikuolleisuus on yhä lähellä huipputasoaan (kuvio). Miehillä alkoholiin liittyvät kuolemat ovat vähentyneet voimakkaammin kuin naisilla.