Hankkeita

Päihdepolitiikka ja päihdepreventio

Alkoholipolitiikan muutokset
Hankkeessa seurataan, analysoidaan ja ennakoidaan alkoholipolitiikan muutoksia Suomessa, Pohjoismaissa, Euroopassa ja koko maailmassa. Lisäksi projektissa seurataan alkoholijuomien tilastoimattoman kulutuksen – erityisesti matkustajatuonnin ja rajakaupan – kehitystä Suomessa ja Pohjoismaissa. Keskeinen osa hanketta on suomalaisten alkoholipoliittisten asenteiden seuraaminen, jota on toteutettu vuosittaisen kyselytutkimuksen avulla vuodesta 1986.

Vastaava tutkija: Thomas Karlsson.

Päihdetapauslaskenta 
Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tapahtuvasta päihde-ehtoisesta asioinnista. Vuonna 2015 tietoja kerättiin myös vankiloista, vankiloiden terveydenhuoltoyksiköistä ja yhdyskuntaseuraamustoimistoista. Yksiköiden aktiivinen osallistuminen tiedonkeruuseen on erittäin tärkeää, sillä vain niiden tuottaman tiedon perusteella voidaan muodostaa realistinen ja ajantasainen kuva päihteiden käyttäjistä palvelujärjestelmässä.   

Vastaava tutkija: Kristiina Kuussaari

Alkoholi- ja huumeongelmien ehkäisytyö
Tutkimuslinja keskittyy riippuvuutta aiheuttavien aineiden ja käyttäytymisen haittoja ehkäisevän toiminnan tutkimukseen ja arvioi päihteiden käyttöä ehkäisevien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toteutettavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa kansallisen ja paikallisen päihdepolitiikan kehittämistarpeisiin ja päätöksentekoon.

Tähän mennessä tutkimus on keskittynyt alueellisen ja seudullisen ehkäisyorganisaation ja -toimenpiteiden tutkimukseen (Paikallinen alkoholipolitiikka, Pakka-hanke). Nuorten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen paikallinen ehkäisy (Alpakka) -hankkeessa on tutkittu integroitua näkökulmaa paikallisessa ehkäisytyössä, erityisesti ikärajakontrollissa. 

Vastaava tutkija: Katariina Warpenius

Alkoholinkäytön haitat muille: vaikutukset terveyteen, hyvinvointiin ja kestävyysvajeeseen
Tutkimus alkoholin käytön haittavaikutuksista muille kuin juojalle itselleen.

Vastaava tutkija: Pia Mäkelä.

Alkoholin ja huumeiden käyttötavat ja seuraukset

Juomatapatutkimus
Juomatapatutkimuksen avulla tuotetaan monipuolista perustietoa suomalaisten alkoholinkäyttötavoista, juomisen seurauksista, alkoholiasenteista ja -mielipiteistä sekä huumeiden käytöstä ja rahapelaamisesta. Tutkimussarja muodostaa ainutlaatuisen, pian 50 vuotta kattavan tietolähteen, joka on kansainvälisestikin arvostettu. Uusin tiedonkeruu toteutetaan syksyllä 2016. Syksyn 2016 tutkimukseen poimitaan satunnaisesti 3900 iältään 15–80-vuotiasta henkilöä Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta.

Vastaava tutkija: Pia Mäkelä

Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja huumeiden käytöstä (ESPAD)
Eurooppalainen koululaistutkimus alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä seuraa samanikäisten eurooppalaisten koululaisten alkoholin, tupakan ja huumeiden käytössä tapahtuvia muutoksia Euroopassa. Projektin tarkoitus on tuottaa vertailukelpoisia tietoja nuorten alkoholin ja huu-meiden käytöstä ja niissä tapahtuneista muutoksista eri Euroopan maissa. Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmän ja ruotsalaisen Centralförbundet för alkohol och narkotika -järjestön (CAN) aloitteesta on vuosina 1995, 1999, 2003, 2007, 2011 ja 2015 kerätty aineistoa 15–16-vuotiailta koululaisilta. Vuoden 2015 tutkimukseen osallistui 39 maata. 

European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs, ESPAD

Vastaava tutkija: Kirsimarja Raitasalo.

Päihdetutkimus / Alkoholi- ja huumeseurantakyselyt
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten alkoholin- ja huumeiden käyttöä, niitä koskevia asenteita ja huumausainepoliittisia mielipiteitä.

Vastaavat tutkijat: Pekka Hakkarainen ja Karoliina Karjalainen

Sekakäyttöprojekti
Sekakäyttöprojekti (2011-2018) selvitti huumeiden, lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytön erilaisten muotojen yleisyyttä, käytön hallintaa ja hallitsemattomuutta sekä käyttöön liittyvien haittojen esiintymistä. Aineistoina käytettiin mm. Huumekyselyä, Päihdetapauslaskentaa, ESPAD:a ja Juomatapatutkimusta sekä projektin keräämää kvalitatiivista aineistoa.

Vastaava tutkija: Pekka Hakkarainen

Perhe ja päihteet
VANLA -tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien päihteidenkäytön vaikutuksia lasten elämään rekisteriaineiston avulla. 

Vastaava tutkija: Kirsimarja Raitasalo