Näin Suomi juo
Kokonaiskulutus vähentynyt - riskijuominen on edelleen yleistä
Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt vuoteen 2022 mennessä noin neljänneksellä. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä: Vuoden 2023 Juomatapatutkimuksen mukaan 20–69-vuotiaista miehistä 15 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.
Riskirajana on tässä käytetty kohtalaisen riskin rajaa, joka on naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: vuonna 2023 vähintään kuukausittain humalaan eli kuusi annosta tai enemmän joi 21 prosenttia 20–69-vuotiaista. Rajumpi humalajuominen oli yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä, joista 41 prosenttia oli juonut vähintään 13 alkoholiannosta ainakin yhtenä edellisen vuoden päivistä.
Koko 20–69-vuotiaasta väestöstä 28 prosenttia, miehistä 31 prosenttia ja naisista 21 prosenttia, ylitti alkoholiongelmia seulovan AUDIT-testin alimman riskirajan (vähintään kuusi pistettä naisille ja kahdeksan pistettä miehille) eli heille tulisi suositusten perusteella tarjota terveydenhuollossa neuvontaa alkoholinkäytön vähentämiseksi.
Alkoholia yli riskirajojen juovat eivät aina ajattele olevansa riskikäyttäjiä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen mukaan suurin osa eli 58 prosenttia alkoholinkäyttäjistä, joilla oli korkea pitkäaikaisten terveyshaittojen riski, piti itseään kohtuukäyttäjinä. Ihmisten ymmärrys oman alkoholinkäytön riskialttiudesta saattaa siis olla vinoutunut. Siksi ehkäisy, joka perustuu yksinomaan yksilön omaan riskintuntoon, ei voi tavoittaa kuin osan riskissä olevista ihmisistä. Toisaalta kuitenkin korkean riskin käyttäjistä 40 prosenttia oli edellisen vuoden aikana yrittänyt vähentää käyttöään, joko siinä onnistuen tai epäonnistuen. Tämä tulos kertoo, että korkean riskin käyttäjissä on myös tiedostettua tarvetta oman alkoholinkäytön parempaan hallintaan, ja tätä voidaan tukea levittämällä tietoa riskitasoista ja tarjoamalla riskikäyttäjille lyhytneuvontaa palvelujärjestelmässä.
Juomatapatutkimusta jo yli 50 vuotta
Juomatapatutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten alkoholinkäyttötavoista ja -tilanteista sekä koetuista alkoholihaitoista. Tuorein tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2023 puhelinhaastatteluina osana Terve Suomi -terveystarkastustutkimusta. Uusimmassa tiedonkeruussa tutkimukseen poimittiin satunnaisesti puolet Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen 20–79-vuotiaasta otoksesta eli 4606 henkilöä.
Vuosina 1968–2016 Juomatapatutkimus toteutettiin kahdeksan vuoden välein kasvokkaisina haastatteluina. Aikavertailuja voidaan tehdä 20–69-vuotiaista, jotka ovat olleet mukana kaikissa tutkimuksissa.
