Näin Suomi juo

Kokonaiskulutus on vähentynyt – riskijuominen edelleen yleistä

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt vuoteen 2023 mennessä yli neljänneksellä. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä: Vuoden 2023 Juomatapatutkimuksen mukaan 20–79-vuotiaista pitkäaikaisen alkoholinkäytön riskeille altistuvien osuus on 11 prosenttia.

Riskirajana on tässä käytetty kohtalaisen riskin rajaa, joka on naisilla 7 annosta tai enemmän ja miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.

Miehistä 13 prosenttia ja naisista kahdeksan prosenttia käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.

Humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: vuonna 2023 vähintään kuukausittain humalaan (eli viisi annosta tai enemmän) joi 23 prosenttia 20–79-vuotiaista. Raju humalajuominen (eli naisilla yli seitsemän ja miehillä yli 13 annoksen maksimimäärät) olivat harvinaisimpia vanhimmassa 55–79-vuotiaiden ikäryhmässä ja yleisimpiä nuorimmassa, 20–34-vuotiaiden, ikäryhmässä.

Joko humalatilaan liittyville riskeille tai alkoholin pitkäaikaishaittojen kohtalaiselle tai suurelle riskille altistui väestöstä 24 prosenttia eli 975 000 henkilöä. Noin kolme neljäsosaa (76 %) kulutetusta alkoholista liittyi riskikäyttöön: joko runsaaseen keskimääräiseen kulutukseen tai humalajuomiseen.

Infograafi alkoholin riskikäytön yleisyydestä. Kuvion tiedot käyvät ilmi sivun tekstistä.

WHO:n AUDIT-mittarin mukaisen alkoholin ongelmakäytön seulontarajan (vähintään kuusi pistettä naisille ja kahdeksan pistettä miehille) ylitti koko 20–79-vuotiaasta väestöstä 26 prosenttia (1 040 000 suomalaista). Riskirajan ylittäneille tulisi suositusten perusteella tarjota terveydenhuollossa neuvontaa alkoholinkäytön vähentämiseksi.

Alkoholia yli riskirajojen juovat eivät aina ajattele olevansa riskikäyttäjiä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen mukaan suurin osa eli 58 prosenttia alkoholinkäyttäjistä, joilla oli korkea pitkäaikaisten terveyshaittojen riski, piti itseään kohtuukäyttäjinä. Ihmisten ymmärrys oman alkoholinkäytön riskialttiudesta saattaa siis olla vinoutunut. Siksi ehkäisy, joka perustuu yksinomaan yksilön omaan riskintuntoon, ei voi tavoittaa kuin osan riskissä olevista ihmisistä.

Toisaalta kuitenkin korkean riskin käyttäjistä 40 prosenttia oli edellisen vuoden aikana yrittänyt vähentää käyttöään, joko siinä onnistuen tai epäonnistuen. Tämä tulos kertoo, että korkean riskin käyttäjissä on myös tiedostettua tarvetta oman alkoholinkäytön parempaan hallintaan, ja tätä voidaan tukea levittämällä tietoa riskitasoista ja tarjoamalla riskikäyttäjille lyhytneuvontaa palvelujärjestelmässä.

Infograafi alkoholin korkean riskin käyttäjistä. Kuvion sisältämät tiedot käyvät ilmi sivun tekstistä.

Juomatapatutkimusta jo yli 50 vuotta

Juomatapatutkimuksessa kerätään tietoa suomalaisten alkoholinkäyttötavoista ja -tilanteista sekä koetuista alkoholihaitoista. Tuorein tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2023 puhelinhaastatteluina osana Terve Suomi -terveystarkastustutkimusta. Uusimmassa tiedonkeruussa tutkimukseen poimittiin satunnaisesti puolet Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen 20–79-vuotiaasta otoksesta eli 4606 henkilöä.

Vuosina 1968–2016 Juomatapatutkimus toteutettiin kahdeksan vuoden välein kasvokkaisina haastatteluina. Aikavertailuja voidaan tehdä 20–69-vuotiaista, jotka ovat olleet mukana kaikissa tutkimuksissa.