Usein kysytyt terveydestä ja alkoholista
Tämän sivun sisältö
- Onko oluen tai viinin juominen vähemmän haitallista kuin väkevien käyttö?
- Kannattaako alkoholia ryhtyä juomaan terveyssyistä?
- Kannattaako alkoholinkäyttöä vähentää?
- Mitä on alkoholismi?
Onko oluen tai viinin juominen vähemmän haitallista kuin väkevien käyttö?
Alkoholinkäyttöön liittyvissä haitoissa ylivoimaisesti tärkein vaikuttava tekijä on juodun etanolin (puhtaan alkoholin) määrä juomalajista riippumatta. Juomien sisältämien muiden ainesosien mahdolliset hyödylliset tai haitalliset vaikutukset ovat marginaalisia tähän verrattuna. Tämä pääsääntö pätee sekä akuutteihin, humalan aiheuttamiin haittoihin että pidemmällä aikavälillä muodostuviin terveysriskeihin.
Tutkimuksissa on havaittu pieniä eroja myös juomalajien suhteen. Väkevillä alkoholijuomilla näyttäisi olevan muita juomia jonkin verran tiiviimpi yhteys alkoholimyrkytyksiin ja aggressiivisuuteen. Joissakin tutkimuksissa viinin juojat on todettu terveemmiksi kuin muut. Tämän on kuitenkin osoitettu liittyvän viiniä suosivien henkilöiden muihin ominaisuuksiin (esimerkiksi terveellisempään ruokavalioon) eikä niinkään juoman ominaisuuksiin.
Juomalajien vaikutus voi periaatteessa olla erilainen myös, jos juomalajivalinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon ihmiset tulevat kerralla juoneeksi. Väkevillä alkoholijuomilla on keskeinen asema suomalaisten humalajuomisessa siten, että väkevien osuus on sitä suurempi mitä enemmän alkoholia on kerralla juotu. Olut on kuitenkin suomalaisten eniten käyttämä juomalaji ja niinpä myös humalakertojen etanolista suuri osa on juotu oluena.
Lähteitä
- Lintonen T, Mäkelä P 2018: Kuinka suuri osa juomisesta on alkoholin riskikäyttöä? Teoksessa Mäkelä ym. Näin Suomi Juo
- Mäkelä P, Mustonen H, Österberg E. Onko juomalajilla väliä? Yhteiskuntapolitiikka 72(6):641-651, 2007
Kannattaako alkoholia ryhtyä juomaan terveyssyistä?
Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että pienin kuoleman riski on vastaajilla, jotka käyttävät alkoholia 1-2 annosta päivässä ja jotka eivät juo humalaan asti. Havainto liittyy erityisesti sepelvaltimotautiin ja diabetekseen. Siitä ei ole varmuutta, onko kyseessä alkoholin suojaava vaikutus vai kohtuujuojien muista syistä parempi terveydentila.
Mikään alkoholin kulutustaso ei ole riskitön. Pitkällä aikavälillä esimerkiksi rintasyövän riski lisääntyy jo tasolla, joka vastaa yhtä alkoholiannosta päivää kohden.
Myönteisten terveysvaikutusten toivossa ei siis kannata aloittaa alkoholin käyttöä. Ensisijaiset keinot diabeteksen ja sepelvaltimotaudin ehkäisyyn ovat terveellinen ruokavalio ja liikunta.
Lähteitä
- Mäkelä Pia: Voiko alkoholin käyttöä perustella terveyssyillä? Kirjassa Aalto Mauri, Alho Hannu, Kiianmaa Kalervo, Lindroos Lolan (toim.) Alkoholiriippuvuus, s.219. Duodecim, Helsinki, 2015.
Kannattaako alkoholinkäyttöä vähentää?
Huomattava osa suomalaisista käyttää niin paljon alkoholijuomia, että terveyshaittojen riski on kasvanut. Vähentämisestä on tuolloin todennäköisemmin hyötyä kuin haittaa. Runsaan juomisen jatkuminen johtaa ennen pitkää oireiluun, jota ei aina osata yhdistää alkoholinkäyttöön – esimerkiksi uniongelmin, masennukseen tai vatsavaivoihin. Alkoholinkäytön vähentäminen voi auttaa myös painonhallinnassa.
Ajan mittaan lisääntyy myös alkoholiriippuvuuden riski. Riippuvuusriskistä saattaa kertoa se, ettei vähentäminen yrityksistä huolimatta onnistu.
Mitä on alkoholismi?
Lääketieteessä alkoholin ongelmakäyttö nähdään jatkumona riskikäytöstä haitalliseen käyttöön ja alkoholiriippuvuuteen.
Riskikäytössä alkoholin kulutus on jatkuvasti runsasta tai humalajuominen toistuvaa, mutta terveyshaittoja ei vielä ole ilmaantunut. Varhaisia oireita, kuten vatsavaivoja tai univaikeuksia ei usein osata yhdistää alkoholinkäyttöön. Valtaosa riskikäyttäjistä pystyy vähentämään alkoholinkäyttöään, jos tiedostaa tilanteensa.
Riskikäytön jatkuminen lisää vakavien haittojen todennäköisyyttä. Haitallisessa alkoholinkäytössä on havaittavissa fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja, mutta riippuvuutta ei ole kehittynyt. Useimmat alkoholia haitallisesti käyttävät pystyvät saamaan tilanteen hallintaan omin avuin tai esimerkiksi terveydenhuollon tuella.
Alkoholiriippuvuuden eli alkoholismin oireita ovat sietokyvyn kasvu, vaikeus lopettaa tai rajoittaa käytön määrää, juomisen jatkuminen haitoista huolimatta, juomisen pakonomaisuus ja vieroitusoireet käytön vähentyessä tai loppuessa. Lääkäri voi todeta alkoholiriippuvuuden, jos yhteen kietoutuneet oireet jatkuvat tai oirejaksot toistuvat. Alkoholiriippuvuuden hoito perustuu psykososiaaliseen tukeen, jonka tukena voi olla lääkitys. Alkoholiriippuvuudestakin voi toipua omin avuin tai vertaistuen avulla. Toipuminen saattaa edellyttää kokonaisvaltaista elämäntavan muutosta.
Alkoholin terveydelle aiheuttamien riskien vähentäminen. Tiedä ja toimi -kortti 2015, THL.
Alkoholiongelmaisen Käypä hoito -suositus
A-klinikkasäätiön Päihdelinkki, A-klinikkasäätiön kattava verkkosivusto päihteistä ja riippuvuuksista