Opiskeluhuoltopalvelut lapsen ja nuoren tukena
Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä koulupsykologin ja -kuraattorin palvelut. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa järjestetään opiskelijoille helposti saavutettavia palveluja, jotka tukevat psyykkistä hyvinvointia ja päihteettömyyttä, nikotiinittomuutta ja rahapelaamattomuutta.
Palvelut vahvistavat myös toimintakykyä sekä ehkäisevät mielenterveys- ja päihderiippuvuusongelmia sairastumisriskissä olevilla. Nämä palvelut voivat sisältää
- päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön sekä rahapelaamisen varhainen tunnistaminen ennen kokeilujen muuttumista säännölliseksi käytöksi ja ongelmaksi,
- muiden huolenaiheiden ja mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ottaminen puheeksi
- tarpeen mukaan annettava lyhytinterventio, motivoiva keskustelu, psykososiaalinen tuki,
- tarpeen vaatiessa ohjaus tarkoituksenmukaiseen jatkohoitoon ja muihin palveluihin,
- koulun tai oppilaitoksen kasvatusalan ammattilaisille tarjottava ohjaus ja neuvonta puheeksiotosta,
- opiskelijan hoidon koordinointi ja opiskelun sujumisen varmistaminen.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat osa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuollossa hoidetaan lieviä ja keskivaikeita mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmia.
Puheeksiotto koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Opiskeluhuoltosuunnitelmassa ja tarkemmin päihdesuunnitelmassa kuvataan toimintamalli sellaisia tilanteita varten, joissa havaitaan tai epäillään oppilaan tai opiskelijan käyttävän päihteitä, tupakka- ja nikotiinituotteita tai pelaavan rahapelejä.
Yhteiset toimintakäytännöt takaavat, että oppilas tai opiskelija kohdataan kunnioittavasti ja hän saa tarvitsemansa tuen. Jokaisen nuoren yksilöllinen tilanne on huomioitava. Yleisesti ottaen, mikäli päihteiden tai nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista tai merkkejä niistä ilmenee, on tilanteeseen puututtava ja lähdettävä selvittämään tilannetta tarkemmin.
Huolen herätessä jokaisen opiskeluyhteisön jäsenen tulisi osata ottaa huoli puheeksi tai ohjata lapsi tai nuori suoraan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon piiriin.
Puheeksiotto nuoren kanssa
Mitä varhaisemmin nuoren alkoholinkäyttö, tupakka- ja nikotiinituotteiden tai huumausaineiden käyttö tai rahapelaaminen tunnistetaan, sitä pienempi on vakavien ongelmien ja haittojen kehittymisen riski.
Henkilökunnan velvollisuus on ottaa asia puheeksi, jos oppilas tai opiskelija käyttää päihteitä, tupakka- ja nikotiinituotteita tai pelaa rahapelejä tai sitä epäillään.
Terveystarkastuksissa viidenneltä vuosiluokalta lähtien olisi syytä systemaattisesti kysyä päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lisäksi rahapelaamiseen liittyvistä asioista, vaikka valtakunnallisissa ohjeistuksissa asiaa ei vielä olekaan huomioitu.
Rahapelaaminen kietoutuu vahvasti muuhun riskikäyttäytymiseen, kuten päihteidenkäyttöön ja muiden riippuvuuksien tapaan varhaisen rahapelaamisen on todettu vaikuttavan rahapeliongelman kehittymiseen myöhemmin elämässä. Kuten päihteiden kohdalla, on nuoren vielä kehittyvä kyky arvioida ja hahmottaa riskejä erityinen haittariski myös rahapelaamisen kohdalla. Rahapelaaminen voi nopeasti johtaa velkaantumiseen, mistä voi aiheutua nuorelle hyvinkin pitkiä seuraamuksia. Muun muassa tästä syystä myös rahapeleille on asetettu 18 vuoden ikäraja.
Opiskeluhuollon moniammatillisella yhteistyöllä lasta tai nuorta voidaan tukea sekä tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa.
Esimerkinomaisia kysymyksiä tilanteen selvittelyyn
Muistilista puheeksiottoon
- Tee yhteenveto siitä, miltä nuoren päihteidenkäyttö, nikotiinituotteiden käyttö tai pelaaminen näyttää ja miten nuori itse arvioi käyttöään tai pelitapojaan nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Anna palautetta, selvitä nuoren halu ja kyky muutokseen ja ohjaa tarvittaessa avun ja tuen piiriin.
- Selvitä myös mahdolliset muut ongelmat, kuten lapsen tai nuoren kokema yksinäisyys, masennus, kouluvaikeudet tai perheongelmat. Lisäksi on tarpeen selvittä lapsen tai nuoren tukiverkko ja mahdollisuus saada tukea luotettavalta aikuiselta.
- Tarvittaessa ohjaa lapsi tai nuori avun ja tuen piiriin opiskeluhuoltopalveluihin.
- Vaikka erityistä syytä huoleen ei olisi, on keskustelu hyvä mahdollisuus käsitellä lapsen tai nuoren kanssa päihteisiin, nikotiinituotteisiin tai rahapelaamiseen liittyvistä uskomuksista ja myös laajemmin elämänhallintaan liittyvistä aiheista, kuten esimerkiksi hyvinvoinnista ja rahankäytöstä.
Puheeksiotto vanhemman kanssa
Myös vanhempien päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö otetaan puheeksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien.
Lisäksi keskustellaan perheen päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä asenteista ja toimintatavoista lasten ja nuorten ikä huomioiden. Tähän ohjataan tarkastusten esitietolomakkeissa. Myös vanhempien rahapelitottumukset olisi hyvä ottaa puheeksi.
Esitietolomakkeet kouluterveydenhuollon laajoihin terveystarkastuksiin
Päihteisiin liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa on hyvä tuoda esiin esimerkiksi vanhempien humalajuomisen vaikutus eri-ikäisiin lapsiin sekä vanhempien mallin vaikutus lapsen päihteiden käyttöön ja tupakointiin myöhemmin nuoruudessa.
Samoin on hyvä käsitellä vanhempien rahapelitottumuksia. Vanhempien rahapeliongelmista voi myös aiheutua haittaa koko perheelle, esimerkiksi taloudellisia ongelmia tai perhesuhteisiin liittyviä ongelmia.
Lisäksi on hyvä keskustella vanhempien suhtautumisesta päihteisiin ja rahapelaamiseen, sekä rajojen asettamisesta. Voidaan keskustella vanhempien näkemyksistä lasten nähden tapahtuvasta päihteidenkäytöstä tai rahapelaamisesta, sekä herätellä vanhempia pohtimaan miten lapset ja nuoret kokevat vanhempien päihteidenkäytön tai rahapelaamisen. Vanhempia voi kannustaa kieltämään lapselta päihteiden- nikotiini- tai rahapelituotteiden käyttö, vaikka vanhemmat itse niitä käyttäisivätkin.
