Varhainen tunnistaminen oppilaitoksessa

Henkilökunnalla on velvollisuus ottaa päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä rahapelaaminen puheeksi aina, kun niitä havaitsee tai epäilee. Ongelmien tunnistaminen ja tarpeen mukainen yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon ohjaaminen kuuluvat kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Opiskeluhuoltopalveluista lapsi tai nuori ohjataan tarvittaessa edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on huolehtia tarvittavan tuen ja hoidon järjestämisestä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksissa otetaan järjestelmällisesti puheeksi päihteidenkäyttö, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö sekä rahapelaaminen 5. vuosiluokalta alkaen ikä- ja kehitysvaihe huomioiden.

Mitä aiemmin oppilaan tai opiskelijan päihteiden käyttö, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tai rahapelaaminen otetaan puheeksi, sitä paremmat ovat mahdollisuudet auttaa lasta tai nuorta. Tärkeää on myös tunnistaa riskiä lisäävät ja riskeiltä suojaavat tekijät, kuten mielenterveyden haasteet tai ongelmat perheessä.

Alle 18-vuotiaan päihteidenkäytöstä ja rahapelaamisesta tulee tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli se on toistuvaa, muulla tavalla terveyttä ja kehitystä vaarantavaa, tai mikäli lapsen tai nuoren elämäntilanne antaa siihen aihetta.

Lastensuojelua koskevan lain mukaan ammattilaisilla on velvoite tehdä salassapitosäännösten estämättä ja viipymättä lastensuojeluilmoitus, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää alaikäisestä, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Nuoren tilanteen kartoittamisessa ja riskitason arvioimisessa voi hyödyntää haastattelua ja strukturoituja kyselyitä. Huomioi kuitenkin, että vaikka useita erilaisia välineitä päihteidenkäytön, nikotiinituotteiden käytön ja rahapelaamisen kartoittamiseen on kehitetty, on nuorille räätälöityjen työvälineiden kehittäminen ja kliininen testaus monilta osin vasta aluillaan.

Ongelmien tunnistaminen ja tuen ja avun piiriin ohjaus eri tilanteissa

Alaikäisten nuorten päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön ja rahapelaamiseen puututaan aina.

Kaikkien koulun tai oppilaitoksen aikuisten tulee suhtautua johdonmukaisesti päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen.

Koulun ja oppilaitoksen henkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta laissa säädetyissä tilanteissa.
Lue lisää opetustoimen henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta (Opetushallitus)

Varhaisen tunnistamisen ja tuen kulmakiviä

  • luottamuksellisen suhteen luominen lapseen tai nuoreen
  • yhteinen pohtiminen ja reflektio
  • yhteisymmärrys päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön tai rahapelaamiseen liittyvästä huolesta
  • lapsen tai nuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminen
  • lapsen tai nuoren voimavarojen tunnistaminen
  • varautuminen vastarintaan
  • lapsen tai nuoren arvostaminen, hyväksyntä ja empatia
  • lapsen tai nuoren ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen. 

Koulu- ja oppilaitoskohtaisiin päihdesuunnitelmiin kannattaa avata tarkemmin oppilaitoksen toimintatavat tilanteissa, joissa nuori käyttää, tai epäillään että nuori käyttää oppilaitoksen tiloissa päihteitä, tupakka- ja nikotiinituotteita tai pelaa rahapelejä kouluajalla. Samalla kannattaa kirjata myös yhteiset toimintatavat muissa sellaisissa tilanteissa toimimiseksi, joissa on todettu tarvetta tuen ja avun piiriin ohjaamiselle.

Käytännössä sen, miten ja kuka käyttöön puuttuu, määrittävät käytettävän päihteen laatu, käytön tai pelaamisen määrä ja tiheys (kokeilua vai säännöllistä käyttöä) sekä nuoren ikä.

Esimerkkejä puuttumisen malleista