Ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa

Tälle sivulle on koottu tutkimustietoon perustuvia vinkkejä, ideoita ja lisätiedon lähteitä tukemaan sekä kouluja ja oppilaitoksia ehkäisevän työn toteuttamisessa sekä osana toimintaansa että kuntien ja hyvinvointialueiden ehkäisevän päihdetyön koordinaatiota. Nämä sisällöt eivät pääsääntöisesti ole sitovia tai ohjaavia, vaan tuovat esiin mahdollisuuksia työn tekemiseen laadukkaasti ja vaikuttavasti, ehkäisevän päihdetyön tutkimuspohjaa hyödyntäen.

Ehkäisevä päihdetyö oppilaitoksissa koostuu laajasta joukosta hyvinvointia tukevia toimia

Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettava ehkäisevä päihdetyö voi koostua muun muassa

• laadukkaasta päihdekasvatuksesta
• terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön edistämisestä yhteisöllisessä oppilashuollossa
• opinnoissa pysymisessä ja pärjäämisessä auttavasta opetuksen tuesta
• yksilöllisen opiskeluhuollon moniammatillisesta yhteistyöstä: koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tarjoamasta yksilöllisestä tuesta ja tuentarpeiden varhaisesta tunnistamisesta
• koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon suunnitelmasta sekä sen nivoutumisesta
  • kunnan ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaan
  • muihin suunnitelmiin, jotka lisäävät ymmärrystä päihteettömyyden, nikotiinittomuuden ja rahapelaamattomuuden merkityksestä ja tavoista edistää sitä
  • suunnitelmiin ja ohjelmiin, jotka linjaavat aiheeseen liittyvää toimintaa ja yhteistyötä
• mahdollisesta muusta paikallisesta yhteistyöstä ehkäisevän päihdetyön verkostoon kuuluvien ammatti- ja kansalaistoimijoiden kanssa (nuorisotoimi, harrastustoimintaa järjestävät tahot, liikuntatoimi, poliisi, seurakunnat ja muut yhteisöt).

Perusteita ehkäisevän päihdetyön toteuttamiselle kouluissa ja oppilaitoksissa

Ehkäisevä päihdetyö voi olla saumaton osa oppilaitosten perustyötä, toimintatapoja ja -kulttuuria. 

Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutettavaa ehkäisevää päihdetyötä määrittelevät lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet. Ehkäisevän päihdetyön laki asettaa vastuun ehkäisevästä päihdetyöstä hyvinvointialueille ja kunnille, ja toteaa sen olevan osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta. Laissa asetetaan hyvinvointialueen ja kunnan toimielimen tehtäväksi esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia hallinnossaan, ja kunnassa mm. sivistys-, liikunta ja nuorisotoimessa. Myös lain toimeenpanoa ohjaavassa ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmassa on nostettu esiin koulujen ja oppilaitosten mahdollisuuksia tehdä laadukasta ehkäisevää päihdetyötä.
Lue lisää: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon kuuluu tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja tuen tarjoaminen käytön jo alettua. Rahapelihaittojen ehkäisy on myös osa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta (laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 513/2015), vaikka opetussuunnitelman perusteiden nykymuotoilussa se ei näy. Koulujen ja oppilaitosten ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa on kuitenkin hyvä huomioida myös rahapelaaminen.

Lisäksi päihteiden ja riippuvuuksien ehkäisy sisältyy useisiin turvataitoihin, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, kriittisen lukutaidon, itsestään huolehtimiseen ja muuhun terveysosaamiseen liittyviin kohtiin opetussuunnitelmien perusteissa, erityisesti terveystietoa ja työkykyä vahvistavassa opetuksessa.
Lue lisää: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (pdf 2,3 Mt, Opetushallitus)

Koulujen lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät monet muutkin toimijat, joista monen kanssa koulu voi olla yhteistyössä.

Päihteiden käytöltä suojaavat ja sille altistavat tekijät oppilaitoksissa

Lapsia ja nuoria päihteiden sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöltä ja rahapelaamiselta suojaaviin sekä niiden riskiä lisääviin tekijöihin voivat osaltaan vaikuttaa niin koulut ja oppilaitokset, koti, kaveripiiri kuin yhteiskuntakin.

Koulut ja oppilaitokset voivat vahvistaa lapsen ja nuoren yksilöllisiä valmiuksia, tehdä yhteistyötä kotien kanssa ja auttaa sosiaalisten suhteiden muodostamisessa ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Esimerkiksi kouluympäristöön kiinnittymisen vahvistaminen suojaa myös päihteiden käytöltä. 

Lapsia ja nuoria päihteiden ja nikotiinituotteiden käytöltä ja rahapelaamiselta suojaavia tekijöitä ovat mm.:

• luottamukselliset sosiaaliset suhteet lähiyhteisössä
• mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteen
• hyvät elämänhallintataidot, kuten tunne- ja sosiaaliset taidot
• viihtyisä ja turvallinen kouluympäristö, kiinnittyminen kouluyhteisöön, hyvä koulumenestys
• päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien vaikea saatavuus ja tiukka sosiaalinen kontrolli
• lähiyhteisön kielteiset asenteet käyttöä ja pelaamista kohtaan
• tietoisuus käyttöön ja rahapelaamiseen liittyvistä riskeistä.

Lapsia ja nuoria voivat altistaa päihteiden- ja nikotiinituotteiden käytölle ja rahapelaamiselle mm. seuraavat tekijät:

• elämäntilanteen odottamattomat muutokset, haasteet kotioloissa
• koulukiusaaminen, haasteet koulunkäynnissä, koulupoissaolot
• yksinäisyys, epäsuotuisa sosiaalinen kierre, sosiaalinen epäluottamus 
• altistavat perintötekijät ja persoonallisuuden piirteet, mielenterveyden ongelmat (esim. ahdistus, masennus) sekä impulssien ja tunteiden hallinnan haasteet
• päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien helppo saatavuus ja sosiaalisen kontrollin vähyys
• sosiaaliset paineet käyttöön ja rahapelaamiseen
• perheen salliva suhtautuminen käyttöön
• avun saamisen ja hakemisen esteet ja vaikeudet.

Lue lisää: Ehkäisevä päihdetyö perustuu tietoon

Lisätietoa

• Oppilaanohjaus perusopetuksessa (Opetushallitus)
• Opinto-ohjaus lukiossa (Opetushallitus)
• Opinto-ohjaus ammatillisessa koulutuksessa (Opetushallitus)