Vanhemmuuden tuki: lasten ja nuorten digipelaaminen

Vanhempien rooli lasten ja nuorten digipelaamisen hallinnassa on tärkeä, samoin kuin haitallisen pelaamisen tunnistaminen. Vanhemman kiinnostus lapsen tai nuoren pelaamista kohtaan, sekä pelaamisen puheeksi ottaminen voivat olla ratkaisevia digipelaamisen hallinnassa ja mahdollisten ongelmien ehkäisyssä.

Vanhempien avoin kiinnostus lasten ja nuorten peliharrastusta kohtaan, jatkuva keskustelu lapsen kanssa pelimaailman tapahtumista ja hänen pelitottumuksistaan ovat avainasemassa, kun vanhempi tukee lasta tai nuorta luomaan tasapainoisen suhtautumisen pelaamiseen. Lapsi tarvitsee vanhempien tukea ymmärtääkseen, kuinka digipelaaminen voi vaikuttaa hänen elämäänsä ja hyvinvointiinsa. Keskustelu siitä, miten pelaaminen voi vaikuttaa esimerkiksi uneen, mielialaan, kaverisuhteisiin tai oppimiseen ja koulunkäyntiin, auttaa lasta hahmottamaan pelaamisen kokonaisvaltaisia vaikutuksia.  

Vanhemman kiinnostus ja läsnäolo tukevat lapsen hyvinvointia peliharrastuksen parissa 

Vanhemmat voivat vaikuttaa nuorten digipelaamiseen monin tavoin. Yksi keskeinen osa on vanhempien tietämys siitä, millaisia pelejä lapset pelaavat, miten pelit toimivat ja kuinka paljon aikaa pelaamiseen käytetään. Kiinnostus lapsen pelimaailmaa kohtaan auttaa ymmärtämään, millaisia vaikutteita hän saa ja miten pelaaminen vaikuttaa arkeen.

Pelien sosiaalinen ulottuvuus, kuten kavereiden kanssa pelaaminen, on monille tärkeä motivaatiotekijä, mutta siihen voi liittyä myös riskejä, kuten ryhmäpaine, kiusaaminen ja epäasiallinen käytös - erityisesti vuorovaikutuksessa tuntemattomien kanssa. Vanhempien osallistuminen lapsen tai nuoren pelaamiseen auttaa ymmärtämään pelien sisältöjä ja mahdollisia vaikutuksia. Yhdessä pelaaminen vahvistaa luottamusta ja helpottaa keskustelua, jolloin lapsi uskaltaa jakaa ajatuksiaan ja huoliaan pelimaailmaan liittyen.

Selkeät säännöt ja rajat tukevat tasapainoista pelaamista

Selkeiden sääntöjen ja rajojen asettaminen on tärkeä osa vanhempien roolia digipelaamisen hallinnassa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi peliaikojen rajaamista ja ikärajojen valvomista, jotta lapsi ei altistu haitalliselle sisällölle. Rajojen avulla pelaaminen pysyy hallinnassa ja häiriöt muihin arjen velvollisuuksiin, kuten koulutyöhön ja perhesuhteisiin, vähenevät.

Säännöistä ja rajoista on tärkeää keskustella lapsen kanssa yhdessä, jotta hän oppii arvioimaan omaa pelaamistaan. Keskustelu voi möys auttaa huomioimaan pelien erilaiset luonteet ja määrittämään, kuinka paljon aikaa niihin on järkevä käyttää. Vanhemman on hyvä olla valmis kohtaamaan lapsen mahdolliset turhautumisen tunteet ja tukemaan häntä tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja viettää aikaa.

Vanhemman oma pelikäyttäytyminen esimerkkinä lapselle

Myös vanhempien oma pelaaminen ja asenteet pelaamista kohtaan vaikuttavat siihen, miten lapsi tai nuori suhtautuu digipelaamiseen. Vanhemman yksioikoisesti kielteinen asenne lapsen tai nuoren pelaamista kohtaan saattaa kärjistää vanhemman ja lapsen välistä konfliktia pelaamiseen liittyen ja lisätä pelaamisen hallintaan liittyviä ongelmia perheessä. Toisaalta jos vanhemmat itse käyttävät paljon aikaa pelaamiseen tai uppoutuvat älylaitteidensa äärelle, voi tämä vahvistaa lapsen ja nuoren käsitystä siitä, että pelaaminen on normaali ja hyväksyttävä osa arkea.

Lapset ja nuoret ottavat myös vaikutteita vanhempien omasta pelaamisesta ja vanhempien pelivalinnat voivat vaikuttaa siihen millaisille peleille lapsi tai nuori itse altistuu. Vanhemmat toimivat roolimallina lapsilleen ja heidän suhtautumisensa pelaamiseen muovaavat lasten asenteita. Jos vanhempi uppoutuu liikaa omaan pelaamiseen, häneltä saattaa jäädä huomaamatta lapsen tai nuoren pelaaminen ja siihen liittyvät riskit. Siksi on tärkeää, että vanhemmat tarkastelevat omaa pelikäyttäytymistään ja pyrkivät toimimaan esimerkkinä tasapainoisesta ja vastuullisesta pelikäytöksestä.

Vanhemmille on saatavilla erilaisia tukimenetelmiä, jotka auttavat lasten ja nuorten digipelaamisen hallinnassa ja pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyssä. Erilaiset tukimenetelmät, kuten pelikasvatukseen keskittyvät oppaat, tarjoavat konkreettisia työkaluja pelaamisen hallintaan. Työkalujen avulla vanhemmat voivat oppia esimerkiksi mitä peliaikojen asettamisessa tulee huomioida, miten vanhempi voi arvioida pelien sisältöjä sekä miten vanhempi voi tasapainottaa lapsen tai nuoren pelaamista suhteessa muuhun elämään.   

Haitallisen digipelaamisen piirteet nuorilla  

Lasten ja nuorten haitallinen digipelaaminen kytkeytyy useimmiten osaksi laajempia hyvinvoinnin haasteita ja esimerkiksi haasteita perhesuhteissa tai muissa sosiaalisissa suhteissa. Vanhempien on tärkeää osata tunnistaa sekä haitallisia digipelaamisen piirteitä lapsella tai nuorella että kiinnittää huomiota pelaamista laajemmin lapsen tai nuoren vointiin. Haitallisen digipelaamisen tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi: 

• Muutokset fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa
• Haasteet sosiaalisissa suhteissa
• Lapsi tai nuori ei kykene noudattamaan digipelaamista koskevia yhdessä sovittuja sääntöjä tai ei hallitse omaa pelaamistaan
• Lapsi tai nuori laiminlyö muut velvollisuudet esimerkiksi koulunkäyntiin tai opintoihin liittyen
• Elintapojen muutokset, esim. liikunnan tai nukkumisen osalta 

Lisätietoa digipelaamisen haitallisista piirteistä nuorilla

Digi- ja rahapelaamisen rajapinnat: Pelaako lapsi tai nuori rahasta digipelien lomassa? 

Digipeleihin liittyy myös yhä enenevissä määrin rahapelejä muistuttavat toiminnot, joissa pelaajat voivat käyttää oikeaa rahaa tai pelin sisäistä valuuttaa satunnaispalkintojen saamiseksi tai pelissä etenemiseksi. Rajat rahapelien ja digipelien välillä ovat näin hämärtyneet.  
Vanhemmilla on tärkeä rooli rahapelaamisen piirteiden tunnistamisessa ja puuttumisessa alaikäisen rahankäyttöön peleihin. Taloudesta, rahan käytöstä ja helpoista voitoista on hyvä keskustella myös digipelaamiseen ja pelien sisäisiin ostoihin liittyen.

Mahdollisia rahapelaamisen piirteitä digipeleissä voivat olla esimerkiksi: 

• Rahapelaamista muistuttavat ominaisuudet, kuten arpoja muistuttavat yllätyslaatikot
• Vedonlyönti peleissä ostetuilla virtuaalitavaroilla
• Mikromaksut, joilla voidaan parantaa pelisuoritusta
• Rahapelien tai rahapelaamista vahvasti muistuttavien sivustojen mainonta digipelien tai oheissivustojen yhteydessä 

Lisätietoa raha- ja digipelien rajapinnoista löydät esimerkiksi täältä: 
Rahapelien ominaisuudet digitaalisissa peleissä (THL) 
Raha- ja digipelaamisen hämärtyvät rajat (THL) 
Digipelit sisältävät yhä useammin rahapelaamisen piirteitä (THL; Tiedä & toimi -kortti) 
Lootbox.fi – Tietoa digitaalisten pelien yllätyslaatikoista 

Mitä vanhempi voi tehdä, kun huoli lapsen tai nuoren digipelaamisesta herää? 

Keskustelu ja kuuntelu

Ensimmäinen askel on avoin keskustelu lapsen tai nuoren kanssa esimerkiksi seuraavista asioista: 

• Miten paljon lapsi tai nuori on pelannut?
• Miksi pelaaminen on lisääntynyt, mihin pelin ulkopuolisiin tekijöihin lisääntynyt pelaaminen liittyy (esim. koulu, oppimisvaikeudet, sosiaaliset suhteet, perheen sisäiset ristiriidat)?
• Miltä pelaaminen lapsesta tai nuoresta itsestään tuntuu?
• Millaisia vaikutuksia vanhemmat ovat huomanneet pelaamisen tuoneen lapsen tai nuoren arkeen ja käyttäytymiseen? 

Keskustelun onnistumisen kannalta keskeistä on empaattinen ja vuorovaikutteinen lähestymistapa ja lapsen tai nuoren syyllistämisen välttäminen. 

Selkeät rajat ja aikataulut 

Vanhempien on tärkeää asettaa selkeät pelaamiselle selkeät rajat – lapset ja nuoret, joiden riskien hallintakyky vielä kehittyy, eivät aina osaa itse säädellä pelikäytöstään, kun pelien tuoma jännitys ja mielihyvä vie mukana tai ryhmäpaine pelaamisen jatkamiseen on kova. Vanhempien on hyvä sopia lasten tai nuorten kanssa pelaamiseen liittyvät säännöt, sekä pelaamiseen käytettävä aika. Rajoissa tulee huomioida esimerkiksi lapsen tai nuoren ikätaso, nykyisen pelaamisen määrä ja muut arjen velvollisuudet ja harrastukset. Vain lapsia ja nuoria koskevien sääntöjen sijaan voivat koko perheelle asetetut yhteiset digisäännöt motivoida lasta tai nuorta pysymään sovituissa ajoissa ja rajoissa. Vanhemman tehtävä on valvoa, että yhdessä sovituista rajoista pidetään kiinni. Lisäksi vanhemmilla on myös tärkeä rooli pelien ikärajojen noudattamisen valvomisessa.  

Läsnäolo ja seuranta 

Vanhempien on tärkeää olla läsnä ja olla tietoisia lasten ja nuorten pelaamisesta. Vanhemmat voivat seurata sitä, mitä pelejä lapsi pelaa, kenen kanssa hän pelaa ja kuinka kauan hän pelaa. Lasten pelaamisen seuraaminen voi auttaa pelien kulun ja luonteen ymmärtämisessä, lapsen tai nuoren pelaamisen hallinnassa ja antaa vanhemmille mahdollisuuden havaita mahdolliset ongelmat ajoissa. Vanhemman läsnäolo ja tietoisuus pelaamisesta ovat erityisen tärkeitä nuorempien lasten kohdalla, ja vanhemman tulee tarvittaessa estää tai rajoittaa haitallisien ja lapsen ikätasolle sopimattomien pelien pelaaminen.  

Roolimallina toimiminen 

Vanhemmat toimivat tärkeinä roolimalleina myös pelaamisen ja digilaitteiden käytön osalta. Jos vanhemmat itse ovat vastuullisia digilaitteiden käytössä, tukee se lapsen tai nuoren tasapainoista asennoitumista pelaamiseen ja kykyä hallita omaa pelaamistaan. Esimerkiksi, jos vanhemmat rajoittavat omaa ruutuaikaansa ja käyttävät teknologiaa vastuullisesti, lapsi tai nuori oppii tästä mallista, miten peliaikaa voidaan säädellä. Roolimallina toimiminen auttaa lasta tai nuorta omaksumaan tasapainoisen suhtautumisen niin pelaamiseen kuin muuhun arkeen. 

Jos lapsella tai nuorella on ongelmia pelaamisen kanssa, mistä vanhemmat voivat hakea tukea ja lisäapua? 

Kun vanhemmalla herää huoli lapsen tai nuoren pelaamisesta, on tärkeää ottaa asia esille nuoren kanssa. Perheen tuki ja läsnäolo ovat avainasemassa lapsen ja nuoren pelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyssä ja pelaamisen vähentämisessä. Lapsi tai nuori ei välttämättä itse osaa sanoittaa tai kykene tunnistamaan avuntarvettaan liiallisen digipelaamisen vuoksi, jolloin vanhempien ja huoltajien tuki ja apu ovat keskeisiä.  

Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä. Ensisijaisesti apua saa oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Monella hyvinvointialueella toimii nuorisopoliklinikka, jonka puoleen voi kääntyä myös pelaamiseen liittyvissä ongelmissa. Peliongelmissa nuoria autetaan myös nuorisoasemilla. Tärkeintä on olla matalalla kynnyksellä yhteydessä auttaviin palveluihin, jos lapsen tai nuoren digipelaamisesta herää huoli.

Käytännön vinkkejä ammattilaisille nuorten digipelaamisen käsittelyyn