Käytännön vinkkejä ammattilaisille nuorten digipelaamisen käsittelyyn
Digipelaaminen on suosittua vapaa-ajanvietettä. Digipelaamisen muodot ja kulttuuri ovat moniulotteisia ja nopeasti muuttuvia. Digipelaamista ymmärtää parhaiten keskustelemalla ja kuuntelemalla avoimesti lapsia ja nuoria digipelaamisen tavoista. Digipelaaminen voi olla nuorelle tärkeä harrastus, sosiaalisen kanssakäymisen muoto ja tapa ilmaista itseään. Silti nuorten digipelaamista käsitellään usein mustavalkoisesti sen mukaan, onko siitä hyötyä vai haittaa.
Digipelaamisen mahdolliset haitat nivoutuvat muuhun elämään ja siihen, millainen rooli pelaamisella on lapsen tai nuoren elämässä. Paras tapa huolehtia lapsen ja nuoren hyvinvoinnista on pitää huolta siitä, että kaikki hyvinvointia tukevat elämänalueet ovat kunnossa.
Digipelaamisesta puhuttaessa on keskeistä erottaa pelaamisesta aiheutuvat arkiset, lyhytaikaiset ja helposti korjattavissa olevat haitat ja varsinainen ongelmallinen pelaaminen. Ongelmasta on kyse silloin, kun pelaamista on jatkuvasti vaikeaa kontrolloida. Huomioi, että pelaaminen on myös hyvinvointia tukevaa tekemistä. Arvioi ongelmallista pelaamista suhteessa tähän. Tavoitteena ei välttämättä tarvitse olla pelaamisen lopettaminen kokonaan, vaan tavoitteena voi myös olla pelaamisen saaminen pelaajan hallintaan.
Ongelmallisen digipelaamisen määrittely ja tunnistaminen
Tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaamista koskeva digipeliriippuvuus lisättiin kansainväliseen ICD-11-tautiluokitukseen. Virallisen tautiluokituksen avulla on mahdollista helpottaa avun saantia ja palveluiden saatavuutta pelaajille, joille digipelaaminen aiheuttaa vakavia ongelmia.
Ohjeita ammattilaisille digipelaamisen käsittelyyn
Apua ja tukea nuorille
Ammattilaisen apu on tarpeen etenkin silloin, jos nuoren omat voimavarat, omahoidolliset ohjeet ja läheisten tuki eivät riitä. Apua kannattaa hakea oman hyvinvointialueen perusterveydenhuollon palveluista, sosiaalihuollon palveluista tai esimerkiksi opiskeluhuollosta eli terveydenhoitajalta, kuraattorilta tai psykologilta. Pelaamiseen liittyvissä kysymyksiin voi saada apua myös nuorisoasemilla.
Nuoret kaipaavat aikuisten tukea pelaamiseen liittyen
Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin 15–19-vuotiaita nuoria heidän digipelaamiseensa liittyen. Yli puolet nuorista koki, että iso osa heidän ikätovereistaan käytti pelaamiseen liikaa aikaa, energiaa tai rahaa, mikä vaikutti kielteisesti muihin elämän osa-alueisiin. Nuoret toivoivat, että he voisivat yhdessä aikuisten kanssa rakentaa pelaamiselle sellaiset reunaehdot, jotka tukisivat kohtuullista pelaamista tasapainossa muun elämän kanssa.
