Pelaamisympäristöt ja pelaamisen syyt

Vuonna 2019 suosituimpia paikkoja pelata rahapelejä olivat ruokakaupat tai kauppakeskukset, koti, kioskit, huoltoasemat, laivat sekä ravintolat ja muut anniskelupaikat.

• Ruokakaupat ja kauppakeskukset 55 %
• Koti 55 %
• Kioskit 36 %
• Huoltoasemat 23 %
• Laivat 14 %
• Ravintolat ja muut anniskelupaikat 10 %

Ikääntyneet pelaajat pelasivat useimmiten (54 %) ruokakaupoissa ja ostoskeskuksissa. Alaikäiset pelasivat eniten kotona (46 %), ruokakaupoissa ja kauppakeskuksissa (32 %) sekä laivoilla (32 %).

Rahapelaaminen verkossa

Suomalaisista 36 prosenttia oli pelannut rahapelejä netissä vuonna 2019. Heistä 14 prosenttia pelasi ainoastaan verkossa ja 22 prosenttia myös ns. kivijalassa. Ainoastaan kivijalassa rahapelejä pelasi 42 prosenttia suomalaisista. Alaikäisistä verkossa oli pelannut vuoden 2019 aikana neljä prosenttia.

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pandemian aikana noin puolet suomalaisista pelasi rahapelejä verkossa edes joitain kertoja ja viikoittain 12 prosenttia. Miehillä rahapelaaminen myös verkossa oli naisia tavallisempaa. Miehistä 60 prosenttia oli pelannut verkossa edes joitain kertoja, kun naisilla vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Rahapelaamiseen syyt

Puolet (51 %) rahapelejä pelanneista ilmoitti pelaavansa voittaakseen rahaa. Joka kolmas (32 %) pelasi jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Miehet pelasivat naisia useammin jännityksen, mielihyvän tai hauskuuden takia. Toisaalta naiset pelasivat miehiä useammin voittaakseen rahaa.

Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisia pelejä verkossa pelanneiden yleisimpiä syitä pelata olivat jännitys, mielihyvä ja hauskuus (44 %). Toiseksi yleisin syy oli rahan voittaminen (39 %) ja kolmanneksi yleisin pakeneminen, rentoutuminen tai stressin lievittäminen (4 %). Harvinaisinta oli pelata hyvän tarkoituksen vuoksi (0,4 %).

Rahapelaamisen ajallinen muutos

Viimeisten 12 kuukauden aikana pelanneiden osuudessa ei tapahtunut muutosta vuosien 2015 ja 2019 välillä. Miesten ja 18–24-vuotiaiden pelaaminen kuitenkin väheni. Vähintään kerran vuodessa rahapelaaminen yleistyi vuonna 2019 verrattaessa vuoteen 2007 kaikilla yli 24-vuotiailla.

Toisaalta alaikäisten rahapelaaminen on vähentynyt vuonna 2010–2011 tehdyn arpajaislain uudistuksen jälkeen, kun rahapelaamisen ikärajaa nostettiin 15 ikävuodesta 18 ikävuoteen. Rahapelaamisen väheneminen ei kuitenkaan ole ollut niin suurta niillä nuorilla, joiden vanhemmista jompikumpi oli työtön ja matalasti koulutettu kuin nuorilla, joiden vanhemmat olivat työssäkäyviä ja korkeasti koulutettuja.

Vuosina 2015–2019 rahapelaaminen vähintään kerran viikossa väheni miehillä ja naisilla sekä 18–34- ja 55–64-vuotiailla. Kaiken kaikkiaan rahapelaaminen on muuttunut aikaisempaa satunnaisemmaksi. Viikoittain ja kuukausittainen pelaaminen on vähentynyt ja harvemmin kuin kuukausittain pelaaminen lisääntynyt. Muutos on ollut selkein 18–24-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Tästä huolimatta rahapeliongelma on edelleen yleisin 18–24-vuotiaiden (5,3 %) sekä 25–34-vuotiaiden (4,8 %) ikäryhmissä.

Vähintään neljää pelityyppiä pelanneiden osuus ei muuttunut vuosina 2015–2019. Toisaalta vähintään neljää eri pelityyppiä pelanneiden osuus pieneni 18–24-vuotiailla, mutta kasvoi 45–54-vuotiailla. Vähintään neljän pelityypin pelaaminen on lisääntynyt vuosina 2007–2019 naisilla ja erityisesti 35–54-vuotiailla, mutta toisaalta vähentynyt 15–17-vuotiailla.

Verkossa rahapelejä pelanneiden 18-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on kasvanut sekä miehillä ja naisilla vuoden 2007 jälkeen. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 verkossa pelanneiden osuus kasvoi lähes 13 prosenttiyksikköä.