Rahapelaamisen yleisyys ja pelityypit

Rahapelaaminen on erittäin yleistä Suomessa. Vuoden 2019 aikana valtaosa suomalaisista (78 %) oli pelannut rahapelejä. Pelaaminen oli miehillä naisia yleisempää (82 % / 75 %). Joka viides vastaaja oli pelannut vähintään neljää eri rahapelityyppiä. Runsas neljännes (29 %) pelasi rahapelejä viikoittain. Viikoittainen rahapelaaminen oli yleisempää miehillä. Vastaavasti harvemmin kuin kuukausittain tapahtuva pelaaminen oli yleisempää naisilla.

Kuusi prosenttia suomalaisista oli pelannut vähintään yhtä Veikkauksen ulkopuolisen tahon tarjoamaa rahapeliä. Lähes kaikki heistä olivat pelanneet myös Veikkauksen rahapelejä.
(linkki Yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolisten pelien pelaaminen)

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että koronapandemian aikana (huhtikuu 2020–huhtikuu 2021) 66 prosenttia 18–65-vuotiaista suomalaisista oli pelannut vedonlyönnin ja lottopelien kaltaisia rahapelejä kuluneen vuoden aikana. Heistä 16 prosenttia pelasi vähintään muutaman kerran viikossa. Yli viidesosa miehistä pelasi rahapelejä vähintään muutamia kertoja viikossa ja noin yhdeksän prosenttia useita kertoja viikossa. Naisista taas noin kuusi prosenttia pelasi vähintään muutamia kertoja viikossa ja noin neljäsosa vähintään muutaman kerran kuukaudessa.

Alle 18-vuotiaiden rahapelaaminen

Jopa 41 prosenttia 15–17-vuotiaista oli pelannut vähintään yhtä rahapeliä vuoden 2019 aikana, vaikka rahapelaamisen ikäraja on Suomessa 18 vuotta. Vuonna 2019 vähintään kerran viikossa oli pelannut viisi prosenttia 14–16-vuotiaista, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli neljä prosenttia. Kuten aikuisilla, myös alle 18-vuotiailla poikien pelaaminen on tyttöjä yleisempää. 8. ja 9. luokkalaisista pojista seitsemän prosenttia ja tytöistä prosentti pelasi vuonna 2021 viikoittain.

Lukion 1. ja 2. asteen oppilaista viikoittain pelasi vain neljä prosenttia. Poikien keskuudessa viikoittain pelaavien osuus oli viisi prosenttia ja tyttöjen 0,4 prosenttia. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista hieman yli viisi prosenttia pelasi viikoittain. Pojista viikoittain pelasi kahdeksan prosenttia ja tytöistä 1,5 prosenttia.

Vuonna 2019 15–17-vuotiaiden suosituimpia rahapelejä olivat:

• pahviarvat (31%)
• Paf:n (Ålands Penningautomatförening) tarjoamat pelit laivoilla (13 %)
• rahapeliautomaatit muualla kuin kasinolla (11 %).

Suomalaisnuoret pelasivat raha-automaattipelejä eniten Euroopassa.

18–64-vuotiaiden rahapelaaminen

Vähintään kerran vuoden aikana rahapelaavia oli eniten 35–44-vuotiaiden keskuudessa (85 %). 35-vuotiaiden tai sitä vanhempien ikäryhmissä viisi eniten pelattua Veikkauksen tarjoamaa rahapeliä olivat:

• viikoittaiset lottopelit ja/tai Jokeri
• arpapeli
• raha-automaatit muualla kuin kasinolla
• päivittäiset arvontapelit
• vedonlyönti ja vakio- tai moniveikkaus.

55-vuotiailla tai sitä vanhemmilla päivittäisten arvontapelien pelaaminen oli kuitenkin hieman yleisempää kuin raha-automaattien pelaaminen muualla kuin kasinolla.

18–24- ja 25–34-vuotiaiden kolme yleisimmin pelattua pelityyppiä olivat:

• Veikkauksen arpapelit
• viikoittaiset lottopelit ja/tai Jokeri
• raha-automaattipelit.

Edellä mainittujen pelien suosio kuitenkin vaihteli näissä kahdessa ikäryhmässä. 18–24-vuotiaat pelasivat lisäksi PAF:n laivapelejä sekä vedonlyöntiä ja vakio- tai moniveikkausta. 25–35-vuotiaat pelasivat puolestaan päivittäisiä arvontapelejä sekä vedonlyöntiä ja vakio- tai moniveikkausta.

Ikääntyneiden rahapelaaminen

65–74-vuotiaista 77 prosenttia oli pelannut vähintään yhtä rahapeliä vuoden 2019 aikana. 44 prosenttia ikääntyneistä pelasi vähintään kerran viikossa.

Ikääntyneiden suosituimpia pelimuotoja olivat:

• lottopelit (70 %)
• arpapelit (39 %)
• rahapeliautomaattipelit muualla kuin kasinolla (18 %).

Lisätietoa

Salonen AH, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007–2019 - Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL Raportti 18/2020.