Rahapelaaminen

Rahapelaaminen tarkoittaa sellaisten pelien pelaamista, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen. Arpajaislaki määrittelee rahapelit toiminnaksi, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahavoiton.

Rahapelejä ovat esimerkiksi Lotto, raha-automaattipelit, raaputusarvat ja vedonlyöntipelit. Rahapelejä voi pelata myös verkossa. Video-, konsoli-, tietokone- ja mobiilipelit tai muut digitaaliset pelit, joita ei pelata rahasta tai rahapanoksilla, eivät ole rahapelejä.

Suomi on Euroopan kärkimaita rahapelaamiseen kulutetun rahan määrää tarkasteltaessa. Rahapelit näkyvät arjessa monin tavoin. Valtaosalla pelaajista rahapelaaminen on hallinnassa, mutta osalle liiallinen pelaaminen aiheuttaa eriasteisia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Rahapelihaitat koskettavat suoraan tai välillisesti satoja tuhansia suomalaisia. Haittoihin on mahdollista vaikuttaa vastuullisella rahapelipolitiikalla, ehkäisevällä työllä sekä riittävillä tuki- ja hoitopalveluilla.

Rahapelaaminen Suomessa

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestötutkimuksen mukaan noin 78 prosenttia 15–74-vuotiaasta Manner-Suomen väestöstä oli pelannut jotain rahapeliä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kerran viikossa tai sitä useammin jotain rahapeliä oli pelannut 29 prosenttia vastaajista. Suosituimpia pelejä ovat lotto, arpapelit ja rahapeliautomaatit.

Rahapelaaminen netissä on lisääntynyt. Vuonna 2019 vastaajista 36 prosenttia oli pelannut netissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin edelleen netin ulkopuolella.

Miehet pelaavat rahapelejä naisia useammin. Naisista 75 ja miehistä 82 prosenttia oli pelannut rahapelejä edeltävän vuoden aikana. Eniten pelaavat 25–44-vuotiaat.

Alaikäisten rahapelaaminen on vähentynyt vuosina 2010 ja 2011 tehdyn ikärajanoston myötä, mutta alaikäisten pelaajien osuus ei enää muuttunut vuosina 2015–2019. Kun 16 prosenttia alaikäisistä oli pelannut arpapelejä vuonna 2015, vuonna 2019 vastaava osuus oli 31 prosenttia. Kasvu selittyy paljolti raaputusarpojen pelaamisella.

Suuri osa rahapelien tuotoista kertyy pieneltä joukolta pelaajia

Myös euromääräisesti tarkasteltuna rahapelejä pelataan Suomessa paljon. Vuonna 2019 suomalaiset hävisivät Veikkauksen mukaan 1,69 miljardia euroa yksinoikeusjärjestelmän puitteissa toimeenpantuihin rahapeleihin.

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimuksen mukaan noin 2,5 prosenttia pelaajista tuottaa noin puolet rahapelaamisen tuotoista. Kun tutkimuksen mukaan kaikkiaan 2,9 miljoonaa Manner-Suomessa asuvaa henkilöä pelasi rahapelejä, puolet koko vuoden potista kulutti vain 72 000 pelaajaa.

Suomalaisten rahapelaaminen 2015 -tutkimuksen mukaan valtaosa rahapelituotoista tulee viikoittain pelaavilta, ongelmapelaajilta sekä pelaajilta, joiden sosioekonominen asema on heikko. Pienituloiset kuluttavat nettotuloihinsa nähden suurituloisia enemmän rahaa pelaamiseen. Alhaisen koulutustaustan, työttömyyden, heikon terveydentilan ja runsaan päihteiden käytön on havaittu liittyvän suurempaan rahapelikulutukseen.

Rahapeleistä haittoja yksilölle, läheisille ja yhteiskunnalle

Vaikka pelaaminen ei aiheuta haittoja useimmille pelaajille, joidenkin rahapelaajien on vaikea kontrolloida omaa pelaamistaan. Ongelmat vaihtelevat satunnaisesti viivästyneestä laskunmaksusta aina vakaviin terveys-, talous- ja ihmissuhdeongelmiin sekä rikollisuuteen. Ongelmapelaaminen heijastuu yksilöstä lähiympäristöön ja muuhun yhteiskuntaan.

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -väestötutkimuksen mukaan noin 11 prosenttia väestöstä (397 000 henkilöä) pelasi riskitasolla eli pelaaminen aiheutti heille yksittäisiä, lieviä haittoja. Lisäksi kolmella prosentilla väestöstä (noin 112 000 henkilöllä) oli rahapeliongelma. 1,4 prosentilla eli noin 52 000 henkilöllä oli rahapeliongelman vakavin muoto eli todennäköinen rahapeliriippuvuus.

Sekä netissä että kivijalassa pelanneilla henkilöillä oli muita pelaajia useammin rahapeliongelma tai riskitason pelaamista. Kun tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen Veikkauksen pahvi- ja nettiarpoja pelanneita havaittiin, että rahapeliongelma ja riskistason pelaaminen oli yleisempää nettiarpojen pelaajilla.

Rahapeliongelma oli tavallisempi henkilöillä, jotka olivat pelanneet raha-automaattipelejä sekä Veikkauksen pelisaleissa (Pelaamo, Feel Vegas jne.) että verkossa kuin pelipisteissä (kaupoissa, kioskeilla jne.) pelanneilla.

Suomalaisten rahapelaaminen 2019 -tutkimukseen vastanneista reilu viidennes eli noin 21 prosenttia vastaajista kertoi, että ainakin yhden heidän läheisensä rahapelaaminen oli ollut ongelmallista. Läheisen peliongelmat koskettavat Suomessa siis noin 790 000:ta henkilöä ja heidän määränsä on kasvanut.