Ajankohtaista

Iäkkäille tarjotulla monipuolisella elintapaohjauksella voidaan vähentää sairaalahoitopäivien tarvetta ja päivystyskäyntejä, osoittavat laajan suomalaisen FINGER-interventiotutkimuksen uudet tulokset.

Ikääntyneiden kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettiin keväällä 2024 kaikilla hyvinvointialueilla yhtä lukuun ottamatta. Lähes kaikki järjestävät kuntouttavaa päivätoimintaa omana palvelutuotantona.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportin mukaan iäkkäiden palvelunsaajien toimintakyvyssä, avuntarpeissa sekä päivystyskäyntien ja yksinäisyyden yleisyydessä on paljon alueittaista vaihtelua niin kotihoidossa, yhteisöllisessä asumisessa kuin ympärivuorokautisessa hoidossakin.

Muistisairauksia ehkäisevä FINGER-toimintamalli tunnetaan hyvinvointialueilla melko hyvin, mutta vain reilu puolet alueista hyödyntää mallia. Tilanne vaihtelee kunnittain, ja mallia sovelletaan alueilla eri tavoin. Mallin tehokkaampi hyödyntäminen auttaisi hillitsemään muistisairauksien määrän kasvua.

Iäkkäät ovat varsin tyytyväisiä saamiinsa vanhuspalveluihin, ja lukuisat vanhuspalveluyksiköt saavat hyviä asiakasarvioita. Viimeisen kahden vuoden aikana osa arvioista on kuitenkin muuttunut kielteisemmäksi kotihoidossa. Nämä tulokset selvisivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemästä vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden seurannasta.

Omaishoitajat eri alueilla ovat eri asemassa, koska hyvinvointialueet myöntävät omaishoidon tukea erilaisin perustein. Omaishoidon myöntäminen on melko lähellä THL:n vuonna 2022 suosittamia omaishoidon tuen kansallisia myöntämisperusteita (ns. Omakari-kriteerit) alle kolmasosalla alueista, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitys.

Kuntien ja hyvinvointialueiden iäkkäiden terveyttä ja hyvinvointia edistävissä yhteistyöprosesseissa ja -rakenteissa on parannettavaa tai niitä ei ole lainkaan. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä, jolla kartoitettiin iäkkäiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä keinoja ja alan kehittämistarpeita.

Kotihoitoa saavien määrä vähenee edelleen, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa. Vuonna 2023 säännöllisen kotihoidon piirissä oli 14 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Osuus on vähentynyt kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2017, jolloin kotihoitoa saaneiden osuus oli suurimmillaan 2010-luvulla.

Sote-ammattilaisten yhtenäisestä arviointiosaamisesta on huolehdittava, jotta iäkkäiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen RAI-arvioinnit tehdään samoilla periaatteilla koko Suomessa.

Lonkan, polven ja olkapään tekonivelten ensileikkausten määrä kasvoi lähes 18 prosenttia vuonna 2023. Lonkkaleikkauksia tehtiin 15 prosenttia, polvileikkauksia 20 prosenttia ja olkapääleikkauksia 19,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022.

Useisiin sosiaalipalveluihin liittyy erottamattomasti myös potilaan hoitoon liittyviä työtehtäviä. THL on julkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajille ohjeen, jossa täsmennetään, milloin sosiaalipalveluja antavassa organisaatiossa syntyy myös potilastietoja.

Ulkoilun määrään tyytyväisten kotihoidon asiakkaiden osuus on laskenut 63 prosentista 57 prosenttiin vuodesta 2022, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselystä. Vastaavaa muutosta ei ollut ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, jossa hieman yli 60 prosenttia koki ulkoilun määrän olevan riittävä molempina vuosina.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvittää syksyllä, miten Suomessa asuvat aikuiset voivat ja millaisia kokemuksia heillä on terveys- ja sosiaalipalveluista. 

Kansallisen TOIMIA-verkoston julkaiseman suosituksen tavoitteena on varmistaa yhtenäisten ja luotettavien toimintakyvyn arviointimenetelmien käyttö iäkkäiden hoitotyön palveluissa, palveluntuottajasta riippumatta. Suositus edistää myös hoitotyön valtakunnallista kehittämistä ja sen vaikuttavuuden ja kustannusvaikutusten seurantaa.

Iäkkäiden palvelutarpeita ja toimintakykyä arvioidaan nyt RAI-arviointivälineistöllä koko Suomessa. Kansallisesti yhdenmukainen arviointiväline edistää iäkkäiden yhdenvertaisuutta palveluissa.

Vanhuspalvelulain mukaisen vähimmäishenkilöstömitoituksen 0,65 täyttymistä seurattiin huhtikuussa 2024 osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila -tutkimusta.

Noin 770 000 ihmistä käyttää sosiaalihuollon palveluita Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ensimmäistä kertaa arvion sosiaalihuollon palveluita käyttävien kokonaismäärästä. Arvio perustuu Sosiaalihuollon seurantarekisterin tietoihin.

Ilmatieteen laitos on antanut osaan maata varoituksen lähipäivinä uhkaavasta tukalasta helteestä. Kuumasta säästä voi aiheutua terveyshaittoja erityisesti riskiryhmille jo lyhyidenkin hellejaksojen aikana, jos vaikutuksilta ei suojaudu riittävästi.

Sosiaalihuollon ympärivuorokautisten laitos- ja asumispalveluiden piirissä oli lähes 110 000 henkilöä vuonna 2023. Asiakasmäärä ei ole merkittävästi muuttunut edellisvuodesta.

Osaaminen tuo varmuutta vanhuspalvelujen elämän loppuvaiheen hoitoon. Ammattilaiset kokevat, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Saattohoitopassi-verkkokoulu on helpottanut heidän työtään.