Muuttuvat vanhuspalvelut

Iäkäs mies kotonaan kahvia keittämässä.

 

Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti vanhuspalvelujen tilasta ja kehityksestä Suomessa. Tietoa vanhuspalveluista kerätään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vanhuspalvelujen tila -seurannalla. Tiedonkeruulla seurataan muun muassa Vanhuspalvelulain ja laatusuositusten toteutumista.
Vanhuspalvelulaki (980/2012)

Voit lukea lisää Vanhuspalvelujen tilan seurannasta sen omilta sivuilta.
Vanhuspalvelujen tila -sivut

Tämän sivun sisältö

Ikäihmisten tueksi tarvitaan palveluja

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee palveluja toimintakyvyn heikentymisen myötä.

Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä iäkkäämpiä, heillä on monia sairauksia ja he tarvitsevat yhä enemmän apua. Myös muistisairaiden ikäihmisten määrä lisääntyy.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle kuntien tehtävänä on edelleen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tämä toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

Kunnat voivat vaikuttaa ikääntyvien kuntalaisten palvelutarpeisiin panostamalla hyvinvointia edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen.

Lue lisää:

Kotihoito on ensisijainen palvelumuoto

Kansallinen linjaus on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut, myös ympärivuorokautisesti. Kotihoitoa ja yhteisöllistä asumista kehitetään voimakkaasti vastaamaan paremmin iäkkäiden palvelutarpeita. Tämä tarkoittaa muun muassa etäpalveluja, kotikuntoutusta, kotisairaalaa ja lääkäreiden osallistumista ja sitoutumista iäkkäiden avohoitoon. Iäkkään ihmisen tukena on hyvä olla verkosto, jossa on mukana ammattilaisia, läheisiä ja vapaaehtoisia.

Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen palveluasumiseen turvaudutaan vasta, kun siihen on perustellut syyt eikä kotona asuminen tai yhteisöllinen asuminen onnistu intensiivisenkään kotihoidon turvin. Myös silloin hoidon ja huolenpidon tulee tapahtua mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä.

Laitoshoidosta ollaan kokonaan luopumassa. Vain 0−1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä tarvitsee pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisillä perusteilla.
Iäkkäiden laitoshoidon perusteet (STM)

Palvelurakennetta kehitettäessä tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta, tiedolla johtamista ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattirajojen sekä monenlaisia palveluja ja teknologisia ratkaisuja tukemaan ja täydentämään toisiaan.
Ikäteknologian käytön kansallinen toimintamalli (KATI-malli)

Iäkäs ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija

Iäkkään ihmisen ajatukset ja toiveet ovat hoidon ja huolenpidon lähtökohtia, joita täytyy kuunnella ja kunnioittaa. Näin tunnistetaan hänen elämäntilanteensa, tavoitteensa, voimavaransa ja haasteensa. Lisäksi on tarpeen selvittää elämän loppuvaiheeseen liittyvät tahdonilmaisut.
Hoitotahto

Iäkkäälle ihmiselle on tärkeää, että

  • palvelutarpeet arvioidaan yhdessä hänen kanssaan
  • vuorovaikutus ja kohtaaminen on hyvää ja arvostavaa
  • palvelukokonaisuudet mukautuvat hänen tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. 

Kun palvelukokonaisuudet räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja sovitetaan hyvin yhteen, niistä saadaan paitsi asiakkaalle sopivia ja mieluisia myös laadukkaita ja kustannustehokkaita.

Asiakkaan on tärkeää tulla kuulluksi. Hänen toivomuksensa ja mielipiteensä on otettava huomioon ja kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä antaa mahdollisuus myös muuttaa mieltään.

Iäkkäälle ihmiselle tulee tarvittaessa antaa neuvontaa ja tukea, jotta hän voi osallistua oman elämänsä suunnitteluun ja itseä koskevaan päätöksentekoon.

Saumaton kokonaisuus varmistaa palvelujen toimivuuden

On tärkeää, että monien eri toimijoiden palveluista muodostuu saumaton kokonaisuus. Siksi vastuu erilaisten palvelujen koordinaatiosta ja toimivuudesta pitää olla yhdellä taholla. Näin ei synny päällekkäisyyttä toiminnassa tai ongelmia tiedonkulussa.

Kun palveluja keskitetään ja integroidaan, ja jokaisen ammattitaitoa arvostetaan, vanhuspalveluista tulee monipuolisempia. Palvelut pystytään kohdistamaan paremmin tarpeiden mukaan. Ikäihmiset voivat myös saada paremmin apua erilaisten erikoisalojen, esimerkiksi geriatrian ja kuntoutuksen, asiantuntijoilta.

Lue lisää palveluintegraatiosta (Sote-palvelujen johtaminen -sivusto)

Henkilöstö tarvitsee palliatiivisen ja saattohoidon osaamista sekä tuekseen palliatiiviseen hoitoon erikoistuneen tukiverkoston, jotta elämän loppuvaiheen laadukas hoito ja arvokas kuolema olisi mahdollista toteuttaa siellä missä henkilö asuu.
Elämän loppuvaiheen hoito

Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja riittävyys edellyttävät, että

  • palveluista saa helposti ja ymmärrettävästi tietoa
  • palveluihin ohjaus on asiantuntevaa ja riittävää
  • palveluihin pääsyn kriteerit ovat yhtenäiset
  • palvelut perustuvat palvelutarpeen arviointiin
  • palvelut mukautuvat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin
  • palvelujen hinnat ovat kohtuulliset.

Tietoa palvelujen järjestämisestä: Sote-palvelujen johtaminen -sivusto

Vertailutieto auttaa kehittämään palvelujen laatua

Palvelujen järjestäjien ja tuottajien tehtävä on huolehtia, että iäkkäät henkilöt saavat tulevaisuudessakin tarpeenmukaista ja laadukasta hoitoa, huolenpitoa ja palveluja. Vertailukehittäminen tuo hyväksi havaitut toimintakäytännöt esille ja auttaa oppimaan toisilta.

Vertailutieto tukee laatutyötä. Sen avulla voidaan asettaa tavoitteita, tunnistaa kehittämiskohteita ja mitata tavoiteltua muutosta. Vertailutieto tarjoaa yhtenäisen ja reilun perustan vertailulle ja luo lähtökohdan laadun kehittämistyölle.
Lue vertailutiedosta, vertailukehittämisestä ja RAI-tiedolla johtamisesta

Lue lisää vanhuspalveluista

Päivitetty:

Oletko iäkäs ihminen ja tarvitset apua arjesta selviämiseen?

Ota yhteyttä hyvinvointialueesi (Helsingissä kaupungin) ikäihmisten neuvontapalveluun tai sosiaalihuoltoon.
Lisätietoa ja ohjeita suomi.fi-sivustolla

Muualla verkossa

Vanhusasiavaltuutettu

Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, joka edistää ikääntyneiden edun ja oikeuksien toteutumista. Vanhusasiavaltuutetun tehtävä on varmistaa, että ikääntyneiden asema ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 

Vanhusasiavaltuutetun verkkosivut

Kansallinen ikäohjelma 2030

Vaikuttavuustavoitteilla

  • suunnataan ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille
  • pidennetään työikäisten toimintakykyä ja työuria
  • mahdollistetaan vapaaehtoistoimintaa
  • varmistetaan iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus, tehokkaampi koordinaatio ja taloudellinen kestävyys
  • lisätään asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä
  • nostetaan esille ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä.

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi: Periaatepäätös (Julkaisuarkisto Valto) 

Kansallisen ikäohjelman vuosien 2020–2023 loppuraportti (Julkaisuarkisto Valto)