Hyvinvointia vanhuuteen

Mistä hyvinvointi koostuu?

Iäkkäiden ihmisten hyvinvointia tukevat monet asiat. Niitä ovat esimerkiksi

  • aktiivisuus sekä hyvä terveys ja toimintakyky
  • perhe, muut läheiset ja ystävät
  • osallisuus ja yhdessä tekeminen
  • turvallinen elinympäristö
  • seksuaalinen hyvinvointi
  • vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta.

Eriarvoisuus näkyy hyvinvointieroina ja syrjäytymisenä

Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on tukea ikääntyvien ihmisten osallisuutta ja toimintakykyä kaikissa elämän tilanteissa. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella muun muassa asuinympäristöjen ratkaisut vaikuttavat iäkkäiden kuntalaisten hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminnalla on merkittävä rooli iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.

Tavoitteena on, että kaikilla ikääntyvillä ihmisillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämään. Erityisesti tulisi tukea syrjäytymisvaarassa olevia iäkkäitä. Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat muun muassa:

  • köyhyys
  • vähäinen koulutus
  • vammaisuus
  • mielenterveyden ongelmat
  • alentunut toimintakyky
  • heikko turvaverkko.

Tietoa iäkkäistä maahanmuuttajista (Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus -sivusto)

Turvattomuus horjuttaa hyvinvointia

Ikäihmisen hyvinvointi heikkenee, jos hän ei koe oloaan turvalliseksi. Turvattomuutta voivat aiheuttaa esimerkiksi yksin asuminen, asunnon tai elinympäristön puutteet ja lähisuhdeväkivallan tai taloudellisen kaltoinkohtelu uhka.

Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja väkivalta voi olla hyvin monenlaista. Se jää usein piiloon, koska moni ikäihminen häpeää tapahtunutta eikä siksi halua kertoa kokemastaan. Ikääntyneitä työssään kohtaavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on hyvä osata tunnistaa kaltoinkohtelun ja väkivallan merkit, jotta tilanteeseen voidaan puuttua.

Väkivalta-sivustolta löydät lisätietoa ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta: 

Varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin

Ikääntyneet voivat olla erityisen haavoittuvassa asemassa erilaisissa kriisitilanteissa. Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen oppaaseen on koottu ohjeita, miten ikääntyneet voivat varautua poikkeustilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin tai sairastumisiin.

Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisen opas (Suomi.fi)
 

Oletko iäkäs ihminen ja tarvitset apua arjesta selviämiseen?

Ota yhteyttä hyvinvointialueesi (Helsingissä kaupungin) ikäihmisten neuvontapalveluun tai sosiaalihuoltoon.
Lisätietoa ja ohjeita suomi.fi-sivustolla

Kansallinen ikäohjelma 2030

Vaikuttavuustavoitteilla

  • suunnataan ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä parantavia toimia iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille
  • pidennetään työikäisten toimintakykyä ja työuria
  • mahdollistetaan vapaaehtoistoimintaa
  • varmistetaan iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus, tehokkaampi koordinaatio ja taloudellinen kestävyys
  • lisätään asumisen ja asuinympäristöjen ikäystävällisyyttä
  • nostetaan esille ikäteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä.

Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi: Periaatepäätös (Julkaisuarkisto Valto) 

Kansallisen ikäohjelman vuosien 2020–2023 loppuraportti (Julkaisuarkisto Valto)

Tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydestä

Terve Suomi -tutkimus tuottaa ajankohtaista tietoa aikuisten terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista sekä niissä tapahtuneista muutoksista ja tulevasta kehityksestä.

Aikuisväestön hyvinvointi ja terveys – Terve Suomi 2022

Terve Suomi -tutkimus – Tulokset