Koronavirusmuunnokset jätevedessä

Jätevesiseurannalla pyritään määrittämään, millaista vaihtelua eri koronavirusmuunnosten suhteellisissa osuuksissa Suomessa esiintyy.

Jätevedessä havaitut koronavirusmuunnokset

Koronaviruksen RNA-lukumäärä tutkitaan 1–4 kertaa kuukaudessa kansallisessa seurannassa mukana olevilta jätevedenpuhdistamoilta kerätyistä näytteistä. Otos sellaisia jätevesinäytteitä, joissa on havaittu koronaviruksen RNA:ta, sekvensoidaan koronavirusmuunnosten kartoittamiseksi. Koronavirusmuunnoksia KP.3 ja KP.2 havaittiin jätevedessä ensimmäisen kerran huhtikuun 2024 alussa. Yleisin koronavirusmuunnos heinäkuuhun 2024 saakka oli JN.1, minkä jälkeen muunnoksesta KP.3 tuli yleisin. Muunnosta KP.2 on havaittu vain vähän, enimmillään sen osuus oli toukokuussa 2024 (noin 30 %).

Tällä sivulla esitetään jätevesitutkimuksissa koronavirusmuunnosten osalta saatuja tuloksia. Kuvissa tähdellä merkityt variantit sisältävät myös niiden alalinjat. 

Lue lisää muuntuneista koronaviruksista ja ajantasaista tietoa SARS-CoV-2 varianttien genomiseurannasta:

Muuntuneet koronavirukset

SARS-CoV-2-koronaviruksen-genomiseuranta

Kuvaaja 1. Koronavirusmuunnokset Suomen jätevesissä 3.1.2022–1.5.2024.

SARS-CoV-2-virusmuunnosten suhteelliset osuudet Suomen jätevesinäytteissä seurannassa olevien puhdistamojen alueilta yhteensä. Haaleampi osa kuvaa keskihajontaa eri puhdistamoiden tuloksista.

Kuvaaja 2. Koronavirusmuunnokset Suomen jätevesissä puhdistamoittain 3.1.2022–1.5.2024.

SARS-CoV-2-virusmuunnosten suhteelliset osuudet Suomen jätevesinäytteissä seurannassa olevien puhdistamoilta sekvensoiduissa jätevesinäytteissä. Haaleampi osa kuvaa keskihajontaa eri mutaatioiden suhteellisen osuuksin välillä. 

Miksi jätevedestä on tarpeellista tutkia eri virusmuunnosten esiintymistä?

Jätevesiseuranta on terveydenhuollon testausaktiivisuudesta riippumaton, itsenäinen tapa määrittää yhdyskuntien tartuntatilannetta. Koronavirusta erittyy tartunnan saaneiden henkilöiden nenänielun eritteisiin, ulosteisiin ja virtsaan, ja sitä kautta jätevesiviemäriin. Jätevesistä kerättävä tieto tukee epidemian tilannekuvaa virusmuunnosten esiintymisestä eri paikkakunnilla

Koronavirusinfektioissa taudin itämisaika, vakavuus, sekä viruspartikkelien erittymisen määrä ja kesto voivat vaihdella eri viruslinjojen välillä. Jätevesien varianttitiedoilla on siten merkitystä jätevesitulosten tulkinnan kannalta. Sellainen virusvariantti, joka erittyy kappalemäärältään runsaana ja pitkäkestoisesti, tuottaa kultakin tartunnan saaneelta henkilöltä alueen jäteveteen suuremman signaalin, kuin toinen virusvariantti, jota erittyy tartunnan saaneista ihmisistä pienempiä määriä ja lyhyemmän aikaa.

Viruslinjojen vaihtuminen toiseen siis muuttaa jätevesilöydöksen suhdetta väestössä esiintyvien tartuntojen lukumäärään.

Tunnistamismenetelmä jäteveden virusmuunnoksille

Koronavirusvarianttien tunnistaminen jätevedestä on mahdollista, vaikkakin haastavaa ja vaatii erikoisanalytiikkaa. Koronaviruksen perimäaines, virus-RNA, on jätevedessä laimentuneena ja se voi olla vioittunut ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Kehittyneillä sekvensointitekniikoilla jätevesien sisältämästä perimäaineksesta voidaan saada viitteitä siitä, mitä koronavirusmuunnoksia kyseisen paikkakunnan alueella näytteenottohetkellä esiintyy. Eri muunnosten tunnistaminen perustuu kullekin muunnokselle ominaisten tunnusomaisten mutaatioiden havaitsemiseen. Seurattavat mutaatiot voivat vaihdella vallitsevien virusmuunnosten vaihdellessa ja genomitiedon karttuessa. 

Maaliskuussa 2021 Euroopan komission antama suositus käynnisti menetelmien kehityksen ja käyttöönoton koronaviruksen muunnosten esiintymisen raportoinnista jätevedessä lähes kaikissa Euroopan unionin jäsenmaissa3. Vuoden 2022 alussa THL käynnisti Suomessa Euroopan komission rahoittamana ESI-WBE-kehitysprojektin tukemaan tätä työtä koronaviruksen muunnosten raportoinnin kehittämiseksi. Ennen kuin virusvarianttien esiintymistä jätevedestä voidaan tutkia, on kullekin variantille määritettävä sille tunnusomaiset mutaatiot eli yksilöidyt muutokset perimässä. 

Jätevesien sisältämää geeniperimän seosta analysoidaan koronavirusmutaatioiden havaitsemiseksi kehittyneillä uuden sukupolven sekvensointitekniikoilla. Jokaisen jätevesinäytteen sekvensoinnin onnistumista arvioidaan tarkastelemalla sekvenssien kattavuutta ja yhtenäisyyttä koko genomin alueella. Yksittäisen mutaation esiintyminen jätevesinäytteessä voidaan varmentaa, mikäli kyseisen mutaation alue on saatu sekvensoitua riittävän kattavasti.

Helsinki-Vantaan lentoaseman jätevedestä havaitut koronavirusmuunnokset

Osana lentoliikenteeseen liittyvää EU:n ulkorajoilla toteutettavaa koronaviruksen ja sen muunnosten seurantaa tehtiin viikoittain Helsinki-Vantaan lentokentän jätevesistä ajanjaksolla 1.1.–28.4.2023.

Alla olevassa taulukossa on esitetty havainnot koronavirusmuunnoksista Helsinki-Vantaan lentoasemalta. 

Lisätietoja

• Koronaviruksen jätevesiseurannan viikoraportti
• Komission suositus (EU) 2021/472, annettu 17 päivänä maaliskuuta 2021, yhteisestä lähestymistavasta SARS-CoV-2-viruksen ja sen muunnosten järjestelmälliseen seurantaan jätevesissä EU:ssa.
• Komission ohje (EU) lentokonejätevesinäytteiden keräämiseen SARS-CoV-2 viruksen seurantaan
• THL:n menetelmä koronavirusmuunnosten tunnistamiseen jätevesistä
• Muuntuneet koronavirukset
• SARS-CoV-2-k oronaviruksen-genomiseuranta