Hengitystievirusten jätevesiseuranta

THL seuraa koronaviruksen, influenssa A- ja B-virusten sekä RS-viruksen määrää Suomen jätevesissä.

Jätevesiseurannan avulla voidaan havaita muutokset hengitystievirusten esiintymisessä kaupunkikohtaisesti. Tämä auttaa ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia myös väestön tartuntatilanteessa.

Lisätietoa hengitystieviruksista ja vesiturvallisuudesta 

Tällä sivulla:

Miten hengitystievirusten esiintymistä jätevedessä seurataan?

Hengitystievirusten määrää tutkitaan mittaamalla virusten RNA:ta eli geeniperimää. Näytteet kerätään puhdistamattoman jäteveden tulokanavasta 24 tunnin kokoomanäytteenä.

Hengitystievirusten esiintyminen puhdistamattomassa jätevedessä tutkitaan 1–4 kertaa kuukaudessa Helsingin, Joensuun, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan puhdistamoilta.  

Seurannan tiheyttä voidaan muuttaa tai seurantaan voidaan ottaa mukaan myös muita paikkakuntia epidemiatilanteen niin vaatiessa.

Tällä hetkellä jätevesiseurannan piirissä on noin 33 prosenttia Suomen väestön tuottamasta jätevedestä.

RNA-testi ei kerro viruksen elinkyvystä tai tartuttavuudesta, vaan kertoo, esiintyykö tutkittuja hengitystieviruksia viemäriverkoston piirissä olevissa kotitalouksissa. 

Jätevesinäytteistä ei myöskään tutkita, kenellä viruksia on, vaan kuinka paljon niitä viemäriverkoston alueella esiintyy. Taudin leviäminen jätevesien kautta on epätodennäköistä, sillä hengitystievirukset eivät säily pitkään taudinaiheuttamiskykyisenä ympäristössä.

Hengitystievirusten lukumäärätulosten luotettavuuteen voivat vaikuttaa

  • ympäristötekijät, kuten jäteveden lämpötila
  • PCR-testissä käytettäviä entsyymejä häiritsevien ainesosien osuus puhdistamolle tulevassa jätevedessä
  • aikaviive näytteenoton ja analyysin välillä. 

Seurannan tulokset

Koronavirus

Koronavirusta (SARS-CoV-2) koskevat tulokset päivittyvät näytteenottoviikoilla perjantaisin tulosraporttiin, jossa koronaviruksen jätevesitulokset on esitetty paikkakuntakohtaisesti. 

Tulokset esitetään viikkoraportissa viidellä välilehdellä: 

  • Koko maa
  • Seurattavat paikkakunnat
  • Seurantahistoria
  • Aineisto 

Kahdella ensimmäisellä välilehdellä esitetään tulokset 1.6.2023 alkaen. Seurantahistoria-välilehdellä esitetään tulokset ajanjaksolta 3.8.2020–30.5.2023. Aineisto-välilehdillä on nähtävissä kaikki tulokset 3.8.2020 alkaen.

Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti

Otos jätevesinäytteistä, joissa havaitaan koronaviruksen RNA:ta sekvensoidaan koronavirusmuunnosten varalta.
Koronavirusmuunnokset jätevedessä

Influenssa A ja B sekä RSV

Influenssa A-, influenssa B- sekä RS-viruksia koskevat jätevesiseurannan tulokset esitetään sivulla:

Influenssa A- ja B -virukset sekä RSV jätevedessä 

Mitä hyötyä jätevesiseurannasta on?

Jätevesitutkimus tarjoaa poikkeuksellisen lähestymistavan väestötason muutosten arviointiin. Se toimii parhaiten tasaisin väliajoin toistettuna, jolloin näytteistä voidaan havaita hengitystievirusten esiintyvyyden muutos kaupunkikohtaisesti. Tulos kuvaa puhdistamon viemäriverkoston alueen väestön tartuntatilannetta mittausajanjaksolla. On osoitettu, että koronavirustartunnan saaneet erittävät koronavirusta ulosteisiinsa jo ennen oireiden ilmaantumista. Erityksen arvellaan jatkuvan pari-kolme viikkoa.

Lähes koko paikkakunnan väestön kattava jätevesiseuranta voi tuoda arvokasta lisätietoa hengitystieviruksien esiintyvyydestä. Jätevesiseuranta voi tuottaa tietylle alueelle tärkeän ennakkovaroituksen, jos jollakin paikkakunnalla todetaan jotakin hengitystievirusta jätevesistä, vaikka tartuntoja ei ole henkilötestauksessa havaittu. 

Tällöin jätevesiseurannasta saatava tieto voi toimia varhaisvaroituksena siitä, että alueella on alkamassa hengitystievirusepidemia. Tällaisessa tilanteessa tartuntataudeista vastaavien viranomaisten voi olla tarpeen kiinnittää erityistä huomiota epidemian torjuntatoimiin ja terveydenhuollon varautumiseen epidemian hoitamiseksi.

Koronaviruksesta tiedetään, että sen RNA ei säily mittauskelpoisena jätevedessä kovin kauaa ja virusten tuhoutuminen on sitä nopeampaa, mitä lämpimämpää jätevesi on. Influenssa ja RS-viruksia on jätevedessä lukumääräisesti vähemmän kuin koronavirusta.

Seurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot

Seurantaan osallistuu jätevedenpuhdistamoja eri puolilta Suomea (Kuva 1). Alla on lueteltu paikkakunnat, joiden jätevedenpuhdistamot osallistuvat hengitystievirusten jätevesiseurantaan tällä hetkellä sekä kunnat, joiden alueelta näiden jätevedenpuhdistamoiden viemäriverkosto kerää jätevesiä.

 

Kuvan sisältö on kerrottu tekstissä

Avaa kuva suurempana

Kuva 1. Hengitystievirusten jätevesiseurantaan osallistuvat jätevedenpuhdistamot. Seurantaa toteutetaan kahdeksalla jätevedenpuhdistamolla. 

Seurannassa mukana olevat paikkakunnat

Helsinki, Viikinmäki

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Helsinki, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä (eteläinen osa), Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vantaa (itäinen ja keskinen osa)
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 910 000 (aiemmin 860 000)

Joensuu, Kuhasalo

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 98 000

Kuopio, Lehtoniemi

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Kuopio
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 95 400 (aiemmin 91 000)

Oulu, Taskila

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Ii, Muhos, Oulu, Utajärvi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000

Rovaniemi, Alakorkalo

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Rovaniemi
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 55 000

Tampere, Viinikanlahti

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 200 000

Turku, Kakolanmäki

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio, Rusko, Turku
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 300 000

Vaasa, Pått

  • Viemäriverkoston paikkakunnat: Vaasa, Mustasaari, Maalahti
  • Asukasmäärä verkoston piirissä: 70 000

Jätevesinäytteiden viruslukumäärän testausmenetelmä

Koronaviruksen jätevesiseuranta perustuu N2-geenialueen testaamiseen PCR-testillä, joka kertoo viruksen RNA:n esiintymisestä. Testi on Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisema, ja monet Euroopan maat ja Australia käyttävät sitä tällä hetkellä koronaviruksen jätevesiseurannoissa.

Koronaviruksen jätevesiseurannassa käytettävässä PCR-testissä RNA-lukumäärän määrittämisessä käytettiin DNA-standardia ajanjaksolla 3.8.2020–7.11.2022. Tulokset kyseiseltä aikaväliltä on nähtävissä viikkoraportin Seurantahistoria-välilehdellä. 

Koronaviruksen RNA-määrän määrittämisessä siirryttiin loppuvuonna 2022 käyttämään koronaviruksen PCR-testiin DNA-standardia paremmin sopivaa RNA-standardia ja viikkoraportin Koko maa-, Seurattavat paikkakunnat ja Aiemmin seuratut paikkakunnat -välilehdillä esitettiin RNA-standardin mukaiset tulokset.

Influenssa A -viruksen jätevesiseuranta perustuu M1-geenialueen, influenssa B -viruksen seuranta NS2-geenialueen ja RS-viruksen seuranta M-geenialueen testaamiseen PCR-testillä. Testit ovat Yhdysvaltojen tartuntatautiviraston CDC:n julkaisemia.

Hengitystievirusten jätevesiseurannassa siirryttiin helmikuun 2025 alusta lukien käyttämään kvantitatiivisen PCR-menetelmän sijasta digitaalista PCR-menetelmää, jossa lasketaan kohde-RNA-kopioiden varsinainen lukumäärä eikä kvantitaatio siten enää perustu entiseen tapaan standardisuoraan.

Lisätietoa

Tiedotteet

Päivitetty: