Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden esiintyvyys

Kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät ilmoittavat elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt THL:n ja Ruokaviraston yhteiseen rekisteritietojärjestelmään (RYMY). Vuonna 2023 RYMY-järjestelmään tehtiin 93 epäilyilmoitusta (2022: 80). 

Elokuun ja lokakuun välisenä aikana eri puolilla Suomea 62 henkilöä sairastui Suomessa saatuun Salmonella Enteritidis - infektioon. Paikallisten viranomaisten tekemissä haastatteluissa 24:stä haastatellusta 23 kertoi syöneensä ituja ennen sairastumista.

THL toteutti kyselytutkimuksen Suomessa saatuun salmonelloosiin sairastuneille epidemian laajuuden ja lähteen selvittämiseksi. Kyselyyn vastasi 16 Salmonella Enteritidis -epidemiaan kuuluvaa tapausta ja 11 muun salmonellatartunnan saanutta verrokkia. 

Sairastuneet olivat syöneet kahta eri itutuotetta seitsemän päivän sisällä ennen sairastumista. Molemmilla tuotteilla oli sama tuottaja. Henkilöt, jotka sairastuivat Salmonella Enteritidis-epidemiakannan aiheuttamaan infektioon, olivat syöneet näitä itutuotteita useammin kuin henkilöt, jotka eivät sairastuneet kyseisen bakteerikannan aiheuttamaan infektioon. 

Lisäksi yhden sairastuneen kotoa näytteeksi otetusta kyseisen tuottajan itutuotteesta todettiin samanlainen Salmonella Enteritidis -bakteerikanta kuin epidemiaan kuuluvilla potilailla. Kantojen samankaltaisuus todettiin bakteerien kokogenomisekvensointiin perustuvalla menetelmällä. 

Vesivälitteiset epidemiat

Vuonna 2023 RYMY-järjestelmään raportoitiin kolme talousvesivälitteistä epidemiaa (2022: 0), joissa sairastui 152 henkilöä. Talousvesivälitteisten epidemioiden ilmoitusmenettely otettiin käyttöön vuonna 1997 STM:n ohjeen perusteella ja myöhemmin lakisääteisesti. RYMY-järjestelmään on vuoden 1997 jälkeen raportoitu 108 talousvesivälitteistä epidemiaa, joissa on sairastunut yhteensä yli 31 000 henkilöä. 

Vuonna 2023 RYMY-järjestelmään raportoitiin neljä (2022: 2) uimarantavesiin liittynyttä epidemiaa, joissa sairastui 110 henkilöä. Epidemioita selvitettiin uimavesi-, potilas- ja kyselytutkimuksin. Pseudomonas aeruginosa, EHEC/EPEC-bakteerit sekä norovirus raportoitiin näiden epidemioiden aiheuttajaksi. 

Keiteleellä havaittiin elokuun alussa tautitapauksia, jotka liittyivät kuntoutuslaitokseen. Norovirukset (GGII) olivat todettavissa sekä potilas- että vesinäytteistä. Kaivovedestä löydettiin indikaattoribakteereita sekä kolifaageja. Juomavesi tuotetaan kahdella rengaskaivolla, joiden huono kunto yhdistyneenä laitoksen omaan jätevesien imeytysjärjestelmään on voinut johtaa pohjaveden saastumiseen. Epidemian torjuntatoimia olivat likaantuneen talousveden keittokehotuksen ja käyttörajoituksen lisäksi kaivojen kunnostus ja UV-desinfioinnin käyttöönotto. Vesiepidemiassa sairastui 40 henkilöä.

Hollolassa ilmaantui elokuun puolessa välissä kyläyhdistyksen ylläpitämässä juhlahuoneistossa vatsatautitapauksia, joissa oireina olivat ripuli, oksentelu, kuume ja pahoinvointi. Noroviruksia (GGI) todettiin potilas- ja vesinäytteistä sekä WC-tilojen pinnoilta. Vesinäytteistä löydettiin indikaattoribakteereita. Juhlahuoneiston käytössä oli rengaskaivo, jonka likaantumisen syyksi epäiltiin kaivon huonoa kuntoa. Torjuntatoimenpiteitä olivat juomaveden keittokehotuksen lisäksi pintojen desinfiointi sekä kaivon kunnostus ja desinfiointilaitteiston asennus. Vesiepidemiassa sairastui 30 henkilöä.

Urjalassa todettiin syyskuussa kunnallisella vesilaitoksella koliformisia bakteereja verkostovedessä. Lisäselvityksissä ilmeni, että verkostovedessä oli laajemminkin indikaattoribakteereita. Lopulliseksi saastelähteeksi paljastui vesitorni, jonka vesi oli saastunut rankkasateen seurauksena. Vatsatautitapauksien ilmaannuttua kunnassa toteutettiin nettipohjainen kysely tautitapausten lukumäärän selvittämiseksi. Yhtenä mahdollisena taudinaiheuttajana epäiltiin Cryptosporidium-alkueläintä, joka oli todettu yhden henkilön ulostenäyttessä.  Näyttö taudinaiheuttajasta jäi heikoksi. Talousvedestä löydettiin pieniä pitoisuuksia indikaattoribakteereita. Torjuntatoimenpiteinä olivat juomaveden keittokehotus, verkostoveden desinfiointi ja vesitornin kunnostus. Vesiepidemiassa sairastui 90 henkilöä. 

Kouvolassa ilmaantui heinäkuun lopulla epäily uimaveden aiheuttamista vatsatautitapauksista. Oireina olivat vatsakivut, kuume ja silmätulehdukset. Suurin osa sairastuneista oli lapsia. Uimaranta koostuu kolmesta peräkkäisestä maapohjaisesta altaasta, joihin johdetaan vettä Kymijoesta. Uimarannalta otetuissa vesinäytteissä ei todettu indikaattoribakteerien toimenpiderajojen ylityksiä. Enterokokkibakteerien määrä oli koholla yhdessä altaassa. Yhdessä potilasnäytteessä todettiin EPEC. Epidemian aiheuttajamikrobia ei vahvistunut. Sairastuneiden henkilöiden yhdistävänä tekijänä oli uiminen kyseisellä uimarannalla. Sairastumiset vähenivät, kun uimarannalle annettiin suositus uimisen välttämisestä. Uimavesiepidemiassa sairastui 57 henkilöä.

Alavudella todettiin elokuun alussa leirintäalueen uimarantaveteen liittyvä epidemiaepäily. EHEC-tartunnat ilmenivät kahden eri paikkakunnilta kotoisin olevan perheen lapsissa sen jälkeen, kun he olivat käyneet uimassa leirintäalueen uimapaikalla. Tämän jälkeen tartunnat levisivät lasten perheissä. Ainoa yhdistävä tekijä oli leirintäaluevierailu samoina päivinä. Lasten EHEC-kannat olivat samat. Uimarantaveden saastuminen saattoi selittyä ympäröivän alueen eläintiloilta tulevalla valumalla tai ihmisperäisellä ulostekontaminaatiolla. Uimarannan vesinäytteet otettiin vasta kuukausi sairastumisten jälkeen, minkä vuoksi ne eivät enää kuvastaneet altistushetken vedenlaatua. Uimavesiepidemiassa sairastui 3 henkilöä.

Kalajoella ilmaantui elokuun alkupuolella vatsatautitapauksia, joiden epäiltiin liittyvän uimarantaveteen. Oireina potilailla oli ripuli ja kuumeilu. Potilasnäytteitä ei saatu, mutta oireet viittasivat norovirustartuntaan. Uimavedestä todettiin kampylobakteereita, mutta ei noroviruksia. Uimaveden lisäksi henkilöstä toiseen tartuntareittiä pidettiin mahdollisena. Uimavesiepidemiassa sairastui 14 henkilöä.

Helsingissä sijaitsevassa oppimis- ja ohjauskeskuksessa havaittiin lokakuun alussa uima-allasvedessä Pseudomas aeruginosa -bakteereita. Myös pesäkeluku oli kyseisessä uimavedessä koholla. Uimareiden joukossa oli infektioita saaneita henkilöitä, joiden oireet voitiin liittää ao. bakteeriin. Haitallisen mikrobikasvun syynä oli häiriö uima-allasveden kloorin annostelussa. Ongelma saatiin poistettua käyttörajoituksella, desinfioinnilla ja kloorausjärjestelmän kunnostuksella. Uimavesiepidemiassa sairastui 36 henkilöä.

Uimavesien lakisääteinen ilmoitusmenettely tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Siitä lähtien järjestelmään on raportoitu yhteensä 20 epidemiaa, joissa on sairastunut yhteensä 1 980 henkilöä.