Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden esiintyvyys
Kunnalliset epidemiaselvitystyöryhmät ilmoittavat elintarvike- ja vesivälitteiset epidemiaepäilyt THL:n ja Ruokaviraston yhteiseen rekisteritietojärjestelmään (RYMY). Vuonna 2022 RYMY-järjestelmään tehtiin 80 epäilyilmoitusta (2021: 80).
Huhti-joulukuussa 2022 Salmonella Mbandaka-infektioon sairastui 95 henkilöä eri puolilla Suomea. Kansainvälisessä epidemiassa sairastui yhteensä noin 200 henkilöä eri maissa. Tartunnanlähteeksi osoittautui kypsennetty kana, jota oli käytetty täytteenä valmiissa voileivissä ja patongeissa.
Vuoden aikana ei ilmoitettu yhtään talousvesivälitteistä epidemiaa
Vuonna 2022 RYMY-järjestelmään ei raportoitu yhtään talousvesivälitteistä epidemiaa (2021: 2). Tulos on merkittävä, sillä talousvesivälitteisiä epidemioita on havaittu yksittäisistä kymmeneen epidemiaan vuodessa. Eniten talousvesivälitteisiä epidemioita raportoitiin vuonna 2003.
Talousvesivälitteisten epidemioiden ilmoitusmenettely otettiin käyttöön vuonna 1997 STM:n ohjeen perusteella ja myöhemmin lakisääteisesti. RYMY-järjestelmään on vuoden 1997 jälkeen raportoitu 105 talousvesivälitteistä epidemiaa, joissa on sairastunut yhteensä lähes 31 000 henkilöä.
Vuoden aikana ilmoitettiin kaksi uimarantavesiin liittyvää epidemiaa
Vuonna 2022 RYMY-järjestelmään raportoitiin kaksi (2021: 1) uimarantavesiin liittynyttä epidemiaa, joissa sairastui 175 henkilöä. Epidemioita selvitettiin uimavesi-, potilas- ja kyselytutkimuksin. Norovirus raportoitiin molempien epidemioiden aiheuttajaksi.
Kesäkuun lopulla Virroilla todettiin mahdollisesti uimiseen liittynyt epidemia, joka käynnistyi uimaveden saastumisepäilystä. Uimarannalle asetettiin uimakielto. Myöhemmin kaupungin verkkosivuilla olleen epidemiailmoituslomakkeen kautta tuli ilmoituksia uimiseen liitetyistä sairastumisista.
Potilasnäytteistä todettiin norovirusta ja oheislöydöksenä Dientamoeba fragilis. Uimaveden indikaattoribakteerimäärät olivat pieniä eikä norovirusta todettu. Uimaveden pinnalla ollut kalvo mikroskopoitiin. Tutkimuksessa todettiin vähäinen määrä syanobakteereja (sinilevää), hyönteisten jäämiä, siitepölyä, epäorgaanista ainesta ja rasvoja. Kalvon epäiltiin olleen aurinkorasvojen ja pienhiukkasten aiheuttama.
Kyselytutkimuksen mukaan uiminen yhdisti sairastumistapauksia. Uimarannan pukeutumis- ja wc-tilat siivottiin tehostetusti ja tietoa jaettiin rannan ravintolalle. Selkeää syytä uimaveden saastumiselle ei todettu. Norovirukset saattoivat olla peräisin rannan läheisyydessä sijainneiden veneiden käymälävesipäästöistä tai uimareista. Uimavesiepidemiassa sairastui 29 henkilöä.
Heinäkuun alussa Jyväskylässä ilmaantunut uimavesiepidemia sai alkunsa uimiseen yhdistetyistä sairastumisilmoituksista. Sairastuneiden oireet viittasivat norovirusinfektioon, mutta potilasnäytteitä ei saatu tutkimuksiin. Uimaveden indikaattoribakteerimäärät olivat pieniä. Uimavedestä havaittiin toistuvasti nororovirusta, mutta ei sapovirusta. Kyselytutkimus vahvisti sairastumisten ja uimisen yhteyttä. Uimarannalle oli annettu epidemiaepäilyyn perustuva suositus uimisen välttämisestä. Rannan tiloissa siivottiin tehostetusti. Uimavesiepidemiasta tiedotettiin mediatiedottein, kaupungin verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Noroviruksen epäiltiin joutuneen uimaveteen tartunnan saaneesta yhdestä tai useammasta henkilöstä. Uimavesiepidemiassa sairastui 146 henkilöä.
Uimavesien lakisääteinen ilmoitusmenettely tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Siitä lähtien järjestelmään on raportoitu yhteensä 16 epidemiaa, joissa on sairastunut yhteensä 1 870 henkilöä.
