Mykobakteerien lääkeherkkyyksien määritys

Lääkeherkkyys M. tuberculosis -kompleksin kannoille 

Lääkeherkkyysmääritys tehdään viljelyautomaatilla nestemäisessä elatusaineessa tuberkuloosipotilaan lääkehoidon suunnittelua ja seurantaa varten.

Kaikista kannoista tehdään ensin ensimmäisen linjan lääkeherkkyysmääritys FINAS-akkreditoidulla menetelmällä. 

Jos mille tahansa ensimmäisen linjan lääkkeelle havaitaan resistenssiä, jatketaan toisen linjan lääkeherkkyysmäärityksellä

Jos mille tahansa toisen linjan lääkkeelle havaitaan resistenssiä, jatketaan kolmannen linjan lääkeherkkyysmäärityksellä. Toinen ja kolmas linja voidaan pyynnöstä tehdä myös samanaikaisesti.

M. tuberculosis-lääkeherkkyysmääritys tehdään BD Bactec® MGIT™ 320 -laitteella. Käytetyt ensimmäisen linjan lääkeaineet ovat:

  • isoniatsidi
  • rifampisiini
  • streptomysiini
  • etambutoli
  • pyratsiiniamidi

Toisen linjan lääkeaineet ovat:

  • bedakiliini
  • levofloksasiini
  • linetsolidi
  • moksifloksasiini

Kolmannen linjan lääkeaineet ovat:

  • amikasiini
  • kapreomysiini
  • etionamidi
  • klofatsimiini

Kanta vastataan herkäksi (S) tai resistentiksi (R) kullekin testatulle lääkeaineelle. Virhelähteitä ovat bakteerikasvuston resistenssiltään erilaiset kloonit ja mahdollinen heteroresistenssi.

Ensimmäisen linjan lääkeherkkyysmääritystä tehdään 2‒3 kertaa viikossa. Ensimmäisen linjan lääkeherkkyystulos on valmis noin kolmen viikon kuluttua siitä, kun viljelmä on saapunut laboratorioon.

Lääkeherkkyys ympäristömykobakteereille 

Ympäristömykobakteerien (NTM) lääkeherkkyysmääritykset tehdään mikrodiluutioon perustuvalla liemilaimennosmenetelmällä. 

Käytämme kaupallisia Sensititre RAPMYCOI ja SLOMYCOI -herkkyyslevyjä (Thermo Scientific) lajikohtaisesti. 

Vastaamme kaikille lääkeaineille saadun MIC-arvon eli pienimmän pitoisuuden, joka estää kasvun täydellisesti. Poikkeuksena sulfatrimetopriimi (SXT), jonka MIC-arvo määritetään 80-prosenttiseen  kasvun estymään suhteessa kasvuun ilman lääkeainetta. 

Lääkeaineet

M. avium complex (MAC) kantojen ja muiden hidaskasvuisten mykobakteerien herkkyysmäärityksen lääkeaineet ovat 

  • amikasiini
  • doksisykliini
  • etambutoli
  • etionamidi
  • isoniatsidi
  • klaritromysiini
  • linetsolidi
  • moksifloksasiini
  • rifabutiini
  • rifampisiini
  • siprofloksasiini
  • streptomysiini
  • sulfatrimetopriimi.

Nopeakasvuisten mykobakteerien lääkeherkkyysmäärityksen lääkeaineet ovat 

  • amikasiini
  • amoksisilliini/klavulaanihappo 
  • doksisykliini
  • imipeneemi
  • kefepiimi
  • kefoksitiini
  • keftriaksoni
  • klaritromysiini
  • linetsolidi
  • minosykliini
  • moksifloksasiini
  • siprofloksasiini
  • sulfatrimetopriimi
  • tigesykliini
  • tobramysiini.

Pyynnöstä voidaan tehdä molemmat herkkyysmäärityssarjat, jotka laskutetaan erikseen.

Tulkinta

Tulkinta perustuu CLSI:n standardiin (M24). Vastaamme SIR-tulkinnan lajikohtaisesti niille lääkeaineille, joille se standardissa on annettu. 

Standardissa on omat tulkinnat  M. avium complex (MAC) kannoille, muille hidaskasvuisille mykobaktereille ja nopeakasvuisille mykobakteereille. Tobramysiiniherkkyys vastataan vain M. chelonae-kannoille.

Nopeakasvuisten mykobakteerien lääkeherkkyys määritetään enintään viiden vuorokauden kasvatuksen jälkeen ja vastataan lopullisena vastauksena. Poikkeuksena on M. abscessus, jolla on kuvattu mahdollinen indusoituva makrolidiresistenssi. 

Enintään viiden vuorokauden kasvatuksen jälkeen klaritromysiinille resistenttien M. abscessus 
-kantojen lääkeherkkyystulokset vastataan lopullisena vastauksena ja klaritromysiinille herkkien kantojen herkkyystulokset vastataan alustavana vastauksena. 

Mahdollisen indusoituvan makrolidiresistenssin toteamiseksi klaritromysiinille herkkien M. abscesuss -kantojen kasvatusta jatketaan 14 vuorokauteen, jolloin klaritromysiinin MIC-arvo luetaan uudestaan ja herkkyystulokset vastataan lopullisena vastauksena.

Maksullisten määritysten hinnasto 

Julkaisuja

Piersimoni C. et al. (2006) J. Clin. Microbiol. 44:20–28

Marttila H. J. et al. (2003) Eur. J. Clin. Microbiol. Infect Dis 22:757–759

Inderlied, C.B. et al. (1995) In Manual of Clinical Microbiology, 6 th ed., ASM, Washington D.C., 1385–1401