Ruoka-allergiat

Lasten ja aikuisten ruoka-allergiat

Arvioiden mukaan erilaisista ruoka-allergioista kärsii 10–15 % imeväis- ja leikki-ikäisistä, 5–10 % peruskoululaisista ja noin 3–5 % aikuisista.

Mikä tahansa ruoka-aine voi saada aikaan allergisen reaktion. 

Pikkulapsilla allergiaa aiheuttavat yleisimmin maito (3–5 %), viljat (vehnä, ohra, ruis), kananmuna ja kala. 

Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin, jolloin oireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Koivuallergikoista noin puolet saa oireita joistakin tuoreruoista ristireagoinnin vuoksi. Yleensä kasvisten allergeenisuus vähenee käsittelyn (keittäminen, pakastaminen, raastaminen) myötä. Kuitenkaan mm. pähkinöiden, mantelin, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus ei vähene käsiteltäessä. 

Varsinaisten ruoka-aineiden lisäksi myös elintarvikkeiden lisäaineet saattavat aiheuttaa allergiaa.

Suurimmalla osalla lapsista ruoka-allergiat paranevat kouluikään mennessä. Aikuisten ruoka-allergiat ovat usein pysyviä, mutta siitepölyallergioihin liittyvän ristiallergian oireet voivat vaihdella vuodenajan mukaan.

Ruokavalion monipuolisuus tärkeää myös allergiatapauksissa

Mitä enemmän allergiat rajoittavat ruokavaliota, sitä tärkeämpää on huolehtia riittävästä ravintoaineiden saannista. Ruokavaliosta ei pidä jättää mitään pois varmuuden vuoksi, jotta ruokavalio pysyy monipuolisena ja ravintoaineiden saanti riittävänä. Ainoastaan toistuvasti oireita aiheuttavia ruoka-aineita on syytä välttää.

Ruoka-allergisilla ruokavaliohoidon tärkein tavoite on taata ravitsemussuositusten mukainen, riittävä energian ja tarvittavien energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Vältettävien ruoka-aineiden tilalla käytetään korvaavia ruoka-aineita yksilöllisen tarpeen mukaan. Ravitsemusterapeutti auttaa riittävän monipuolisen ruokavalion suunnittelussa.

Ravitsemuksen ja raskauden aikaisen ruokavalion merkitys allergioiden kehittymiseen

Raskauden ja imetyksen aikana äidin tulee välttää vain niitä ruokia, joista hän saa itse oireita. Muusta raskaudenaikaisesta välttämisruokavaliosta ei ole osoitettu hyötyä ruoka-allergian ehkäisyssä, vaan viitteitä on jopa päinvastaisesta. 

Runsas rasvaisen kalan syöminen ja n-3–sarjan rasvahappojen saanti raskauden aikana saattaa pienentää lapsen riskiä sairastua allergiaan. THL tutkii raskaus- ja imetysajan sekä varhaislapsuuden ravitsemuksen vaikutusta lapsen allergisten sairauksien kehittymiseen DIPP-ravintotutkimuksessa.
Tyypin 1 diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy (DIPP) -projektin ravintotutkimus 

Yleisesti allergisoivien ruokien välttämistä lapsen ruokavaliossa pidetään hyödyttömänä. Yksinomainen rintaruokinta 4–6 kuukauden ikään asti suojaa jonkin verran atooppiselta herkistymiseltä varhaislapsuudessa. Kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli 6 kuukauden ikään saattaa lisätä allergia-alttiutta.

Lisätietoja:

Allergia- ja Astmaliitto 
Ruoka-allergia (lapset), Käypä hoito -suositus 
Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Tampere: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019.