Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi

Isä ja kaksi lasta.

Tälle sivulle on koottu pienten lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta sekä hyvinvoinnin haasteista keskeisiä nostoja, jotka perustuvat THL:n FinLapset-rekisteri- ja kyselytutkimustietoon:

Lapsiperheiden hyvinvointi

Suurin osa kyselyihin vastanneiden vauvaperheiden ja nelivuotiaiden lasten vanhemmista kokee, että perheen arki toimii yleensä hyvin. He ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä, parisuhteisiinsa ja itseensä vanhempana.

Lähes kaikilla vanhemmilla varhainen vuorovaikutus vauvan kanssa sujuu hyvin.
Lähes puolet vanhemmista kokee vauvansa keskimääräistä helpommaksi.
Neljä viidestä nelivuotiaan lapsen vanhemmasta kokee olevansa tärkeä osa omia lähiyhteisöjään kuten perhettä, sukua, ystäviä tai asuinaluetta.
Nelivuotiaiden lasten kahden aikuisen perheissä asuvat vanhemmat ovat tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja osallisuuteensa kuin perheen ainoina aikuisina asuvat vanhemmat.
Nelivuotiaiden vanhemmat ovat pääosin samoilla linjoilla lapsen kasvatuksessa. Vanhemmalla on useimmiten hauskaa lapsen kanssa.
Suurin osa nelivuotiaiden lasten perheistä syö joka päivä aterian niin, että vähintään yksi vanhempi syö lasten kanssa yhtä aikaa.

Nelivuotiaiden lasten hyvinvointi

Suurin osa nelivuotiaista lapsista voi kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan hyvin. Lähes kaikkien lasten terveydentila on vanhempien mielestä hyvä.

Lähes kaikilla nelivuotiailla lapsilla on empatiakykyä ja yhteistyötaitoja.
Varhaiskasvatuksessa olevista tytöistä ja pojista suurin osa menee useimmiten mielellään varhaiskasvatukseen ja nauttii siellä leikkimisestä ja leikkivälineistä.
Nelivuotiaista lapsista yli puolet liikkuu tavallisesti päivän aikana kotioloissa vähintään kaksi tuntia kevyesti, esimerkiksi keinuu. Kolme lasta neljästä liikkuu vähintään tunnin vauhdikkaasti, esimerkiksi leikkii hippaa.
Vajaa puolet lapsista liikkuu päivän aikana liikuntasuositusten mukaan eli vähintään kaksi tuntia kevyesti ja tunnin vauhdikkaasti, pojat hiukan useammin kuin tytöt.
Kaksi lasta viidestä syö päivittäin marjoja, hedelmiä ja kasviksia, tytöt hiukan poikia useammin.

Lasten hyvinvoinnin haasteet

Kiusaaminen

Yli kolmasosaa nelivuotiaista lapsista on kiusattu kotona, varhaiskasvatuksessa tai vapaa-ajalla.

Poikia kiusataan hieman useammin kuin tyttöjä.
Yhden vanhemman kanssa asuvia lapsia kiusataan useammin kuin vuoroviikoin tai yhdessä kodissa molempien vanhempien kanssa asuvia lapsia.

Lapseen kohdistuva väkivalta

Nelivuotiaiden vanhemmilta kysyttiin, onko lapseen kohdistunut henkistä tai fyysistä väkivaltaa vähintään kerran viimeisen vuoden aikana.

Nelivuotiaista lapsista vajaa puolet on kokenut vanhemman tai muun läheisen taholta henkistä väkivaltaa: yleisin muoto on riehuminen lapsen nähden
Useampi kuin joka kymmenes on kokenut fyysistä väkivaltaa: yleisin muoto on luunapin antaminen tai tukistaminen
Poikiin kohdistuu tyttöjä useammin sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.

Vanhempien alkoholin käyttö

Noin kaksi prosenttia synnyttäneistä ja 17 prosenttia toisista vauvaperheiden vanhemmista oli käyttänyt alkoholia humalahakuisesti vähintään kerran kuukaudessa vauvan syntymän jälkeen. Nelivuotiaiden lasten äideistä kahdeksan prosenttia ja isistä neljännes kertoi humalahakuisesta juomisesta vähintään kerran kuukaudessa viimeisen vuoden aikana.

Nelivuotiaista lapsista joka kymmenes on altistunut vanhempien humalahakuiselle juomiselle.
Humalahakuiselle juomiselle altistuvat useammin molempien vanhempiensa kanssa yhteisessä kodissa asuvat lapset kuin vuoroviikoin molempien vanhempiensa ja yhden vanhemman kanssa asuvat lapset.

Varhaiskasvatuksen huolet

Noin joka kolmannen nelivuotiaan lapsen kohdalla on vähintään yksi huolenaihe, joka liittyy hänen hyvinvointiinsa varhaiskasvatuksessa. Näin arvioi varhaiskasvatuksen henkilöstö.

Yleisimmin huolenaiheet liittyvät lapsen sosiaalisiin tai sosioemotionaalisiin taitoihin.
Kahdella pojalla viidestä ja neljänneksellä tytöistä on tuotu esiin vähintään yksi huoli.

Lasten ylipaino ja lihavuus

Vuonna 2022 joka neljännellä pojalla ja joka viidennellä tytöllä oli ylipainoa tai lihavuutta.

Kaikista 2–16-vuotiaista pojista 27 prosentilla ja tytöistä 18 prosentilla oli ylipainoa (ml. lihavuus).
Alle kouluikäisistä (2–6-vuotiaat) pojista ylipainoa (ml. lihavuus) oli 24 prosentilla ja tytöistä 15 prosentilla.
Alakouluikäisistä (7–12-vuotiaat) pojista ylipainoa (ml. lihavuus) oli 28 prosentilla ja tytöistä 19 prosentilla.
Yläkouluikäisistä (13–16-vuotiaat) pojista ylipainoa (ml. lihavuus) oli 29 prosentilla ja tytöistä 20 prosentilla.

Lihavuus oli pojilla kaksi kertaa niin yleistä kuin tytöillä.

Alle kouluikäisillä lihavuuden yleisyys oli pojilla 6 prosenttia ja tytöillä 3 prosenttia
Alakouluikäisillä lihavuuden yleisyys oli pojilla 9 prosenttia ja tytöillä 4 prosenttia
Yläkouluikäisillä lihavuuden yleisyys oli pojilla 10 prosenttia ja tytöillä 5 prosenttia.

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus (Tilastot ja data -sivusto)

Lasten, nuorten ja perheiden terveys- ja hyvinvointiseuranta, interaktiivinen kartta (Terveytemme.fi)

Lapsiperheiden hyvinvoinnin haasteet

Jaksamisen haasteet

Vajaalla neljällä prosentilla vauvaperheiden toisista ja kuudella prosentilla nelivuotiaiden lasten vanhemmista on merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana.

Kolmanneksella vauvaperheiden synnyttäneistä vanhemmista ja noin kolmellatoista prosentilla toisista vanhemmista on ollut vauvan odotusaikana masennusoireilua eli vähintään yksi kahden viikon jakso, jolloin he ovat tunteneet itsensä huolestuneeksi, onnettomaksi tai masentuneeksi.
Noin viidellätoista prosentilla synnyttäneistä vanhemmista on ollut masennusta synnytykseen jälkeen.
Kolmasosalla vauvaperheiden vanhemmista on uupumuksen oireita. Kahdeksan prosenttia synnyttäneistä vanhemmista ja viisi prosenttia toisista vanhemmista oli uupuneita.
Joka viidennellä nelivuotiaan lapsen vanhemmalla on ollut vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua.
Noin joka kymmenes pienten lasten vanhemmista kokee oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Perheensä ainoana aikuisena asuvilla vanhemmilla on kahden aikuisen perheessä asuvia vanhempia useammin heikoksi koettu terveydentila ja mielen hyvinvoinnin haasteita.

Vanhemman kokema yksinäisyys

Vaikka lähes kaikilla vanhemmilla on joku, jonka kanssa jakaa iloja ja suruja, osa kokee silti yksinäisyyttä.

Kaksitoista prosenttia vauvaperheiden synnyttäneistä vanhemmista ja kaksi prosenttia toisista vanhemmista kokee itsensä yksinäiseksi.
Seitsemän prosenttia nelivuotiaiden lasten vanhemmista kokee itsensä yksinäiseksi.
Nelivuotiaiden lasten vanhemmista työelämän ulkopuolella olevat ja ainoina aikuisina perheessään asuvat vanhemmat kokevat yksinäisyyttä useammin kuin muut vanhemmat.

Väkivalta

Vanhemmista noin joka kymmenes on kokenut parisuhdeväkivaltaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Yleisintä on henkinen väkivalta.
Muut väkivallan muodot ovat harvinaisia.

Taloudellinen niukkuus

Taloudellisen niukkuuden kokemus on lähes yhtä yleinen vauvaperheillä kuin nelivuotiaiden lasten vanhemmilla.

Noin 6 prosenttia vauvaperheiden vanhemmista kertoo pelänneensä, että ruoka loppuu ennen kuin on taas rahaa ostaa lisää ruokaa.
Joka kymmenes vauvaperhe ja joka seitsemäs nelivuotiaiden vanhempi on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi.
Korkeintaan keskiasteen suorittaneet, työelämän ulkopuolella olevat, ulkomaalaistaustaiset ja ainoina aikuisina perheessään asuvat kokevat taloudellista niukkuutta muita 4-vuotiaiden vanhempia useammin.

Tuen tarve

Valtaosa lapsiperheiden vanhemmista kaipaa tukea lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta.

Vauvaperheiden yleisimmät tuen tarpeet liittyvät raskausajan hyvinvointiin, synnytykseen valmistautumiseen, vanhemmuuteen, vauvan syöttämiseen ja omaan jaksamiseen. Vauvaperheiden vanhemmat tarvitsisivat enemmän tukea synnytykseen valmistautumiseen sekä omaan ja puolison jaksamiseen.
Vauvan syntymän jälkeen vanhemmat olisivat tarvinneet enemmän tukea vauvan nukkumiseen, syöttämiseen ja itkuisuuteen.
Yleisimmin nelivuotiaiden lasten vanhemmat tarvitsevat tukea lapsen kasvuun ja kehitykseen, lapsen käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmiin, vanhemman omaan jaksamiseen ja vanhemmuuteen.

Kaikki vanhemmat eivät ilmaise tuen tarpeitaan lapsiperhepalvelujen ammattilaisille.

Vauvan odotusaikana joka kymmenes ja vauvan syntymän jälkeen joka viides mielialaan tukea tarvinneista vanhemmista ei ilmaissut tuen tarvettaan ammattilaisille.
Parisuhteeseen tukea tarvinneista vauvaperheiden vanhemmista viidesosa ja nelivuotiaiden lasten vanhemmista yli puolet on jättänyt tuen tarpeen ilmaisematta.
Omaan jaksamiseensa tukea tarvinneista vauvaperheiden vanhemmista joka seitsemäs ja nelivuotiaiden lasten vanhemmista kaksi viidestä on jättänyt tuen tarpeensa ilmaisematta.
Tuen tarpeen jättävät ilmaisematta muita nelivuotiaiden lasten vanhempia useammin vanhemmat, joilla on erilaisia jaksamisen haasteita, kuten yksinäisyyttä, masennusoireilua ja psyykkistä kuormittuneisuutta.