Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

Kuvassa kiipeilytelineen verkko ja lapsen jalat.

Tältä sivulta voit lukea nuorten hyvinvoinnista, syrjäytymisestä sekä syrjäytymisen ehkäisystä.

Mikä vaikuttaa nuorten hyvinvointiin?

Nuorten hyvinvointi on parantunut Suomessa 2000-luvulla. Valtaosa nuorista siirtyy aikuisuuteen ongelmitta, kun tarkastellaan koulutusta, terveyttä, vapaa-aikaa, toimeentuloa ja työllistymistä.

Osallisuus

Kokemus osallisuudesta vaikuttaa merkittävästi nuoren hyvinvointiin. Osallisuus on sitä, että nuori kokee kuuluvansa lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan. Nuorella on mahdollisuus osallistua työelämään, vapaa-ajan viettoon ja sosiaaliseen toimintaan. Nuori voi vaikuttaa yhteiskuntaan. Hänellä on myös mahdollisuus käyttää peruspalveluja, opiskella ja päästä terveydenhuoltoon.

Vertaisryhmän tuki on osa nuoren kasvua. Nuorelle on tärkeää olla osallinen vertaisryhmissä, koulussa ja harrastuksissa. Kuulluksi tuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa oman elämänsä kulkuun tukevat nuoren hyvinvointia. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole vertaisryhmiä ja riittäviä sosiaalisia verkostoja.

Perheen tilanne

Perheellä on suuri vaikutus nuoren hyvinvointiin. Jos perheessä on arkea kuormittavia, kasautuneita tekijöitä, ne voivat heijastua nuoren elämään. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi vanhempien pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet, vanhemman psykiatrinen sairaus ja muutokset perheolosuhteissa.

Joissain tilanteissa vanhempien tilanne on niin vaikea, että he eivät pysty vastaamaan lapsen kasvattamisesta kotioloissa. Tällöin vastaan voi tulla tarve nuoren kodin ulkopuoliselle sijoitukselle ja huostaanotolle. Näille nuorille kasaantuu keskimäärin merkittävästi enemmän hyvinvoinnin haasteita kuin muille saman ikäluokan nuorille.

Peruspalvelut

Kaikilla nuorilla on oikeus peruspalveluihin, kuten sosiaali-, terveys-, opetus-, nuorisotyön, työ- ja elinkeino-, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Opiskelevilla nuorilla on oikeus opiskeluhuollon palveluihin.

Nuoret odottavat palveluilta tietoa, tukea ja mahdollisuutta rakentaa itseluottamusta, turvallisuuden tunnetta ja uskoa itsenäiseen selviytymiseen. Osa nuorista ei kuitenkaan koe saavansa peruspalveluista tarvitsemaansa apua tai he eivät koe palvelua hyödylliseksi. Myös palvelujen saatavuus vaihtelee nuoren asuinpaikkakunnan mukaan ja palveluketjut saattavat olla pirstaleisia.

Nuoren luottamuksellinen, pysyvä suhde työntekijään on yhteydessä myönteiseen palvelukokemukseen. Luottamuksellinen asiakassuhde rakentuu merkityksellisissä kohtaamisissa. Riskitekijöitä ovat henkilöstön vaihtuvuus, pitkät jonotusajat ja pirstaleiset palvelut.

Nuoret voivat myös kokea , että he tulevat sivuutetuiksi. Eri lähtökohdista tulevia nuoria saatetaan määritellä syrjäytyneiksi ja haavoittuviksi, ja heihin kohdistetaan monenlaisia tukimuotoja. Tällöin tuki muuttuu ongelmanratkaisuksi, mikä ei vahvista nuoren omia toiveita, toimijuutta ja osallisuutta.

Nuorten elämäntilanteita ja sosiaalisia ongelmia on tarpeen tarkastella myös yhteiskunnallisten järjestelmien ja niissä vallitsevien käytäntöjen tuottamana eriarvoisuutena.

Nuorten syrjäytymisen riskitekijät

Osalle nuorista kasautuu jo lapsuuden perheessä ongelmia, jotka vaikeuttavat nuoren pärjäämistä. Lapsuuden olosuhteet eivät kuitenkaan suoraan ennusta nuoren myöhempää elämänpolkua.

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voivat tulla myös perheistä, joissa ei ole suuria ongelmia. Toisaalta moni nuori, jolla on vaikea tausta, pärjää hyvin.

Nuorten syrjäytymisen merkittäviä riskitekijöitä ovat nuoren

matala koulutus
pitkäaikainen työttömyys
toimeentulo-ongelmat
päihde- ja mielenterveysongelmat.

Vaikeudet jollain hyvinvoinnin osa-alueella eivät vielä välttämättä horjuta yksilön koko elämäntilannetta ja sen hallintaa. Syrjäytymisen riski kasvaa, kun huono-osaisuus kasautuu.

Syrjäytyneiden nuorten määrä

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisriskissä olevien nuorten todellista määrää on vaikea arvioida. Tilastot kertovat, keiden kohdalle on kasaantunut riskitekijöitä, eivät sitä, kuka on syrjäytynyt.

Tilastoilla voidaan kuvata erilaisia huono-osaisuuden tiloja tai syrjäytymisen riskejä, kuten osallistumattomuutta yhteiskunnan toimintaan (koulutus) tai ei-toivottuja elämäntapahtumia (työkyvyttömyys).

Tilastojen mukaan nuorista noin 3−10 prosentille on kasaantunut syrjäytymisen riskitekijöitä.

Pienempi prosenttiosuus viittaa nuoriin, jotka eivät ole lainkaan yhteiskunnallisten instituutioiden tavoitettavissa.
Suurempi prosenttiosuus viittaa nuoriin, jotka ovat joko työttömiä tai koulutuksen ulkopuolella tai muutoin palvelujen saavuttamattomissa.

NEET-nuoret

NEET-nuorilla tarkoitetaan nuoria, jotka eivät ole työssä tai koulutuksessa eivätkä opiskele tai suorita siviili- tai asepalvelusta (NEET Not in Education, Employment or Training). Työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen voi olla vapaaehtoista, osa normaalia nuoruutta. Se voi olla ajanjakso, jolloin esimerkiksi valmistaudutaan pääsykokeisiin, odotetaan työn alkamista tai vietetään välivuotta ennen opiskelujen alkamista. Pitkittyessään NEET-vaihe voi vaikeuttaa opiskeluihin ja työhön pääsemistä ja altistaa syrjäytymiselle.

Vuonna 2022 nuoria, jotka eivät olleet koulutuksessa, työssä tai asevelvollisuutta suorittamassa oli 9, 1 prosenttia 15–29 vuotiaista nuorista. Heistä suurin osa, 12,3 prosenttia, oli 25–29-vuotiaita. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten määrä oli lähes sama verrattuna vuoteen 2021.

NEET-nuorten-palvelut

NEET-nuorten SOTE-palvelut voidaan toteuttaa osana hyvinvointialueen jo olemassa olevia palveluja, kuten terveysasemien, opiskeluterveydenhuollon, nuorten palvelupisteiden tai Ohjaamon toimipisteiden palvelujen yhteydessä.

NEET-nuorten palvelujen toimintatavat tulee järjestää siten, että nuorten erityistarpeet otetaan huomioon. Se tarkoittaa helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja, joissa nuorella on mahdollisuus fyysisen kohtaamisen lisäksi etäpalveluun, anonyymiin yhteydenottoon ja tukeen sekä palvelujen jalkautumiseen nuoren luokse.

Alla olevassa kuvassa kerrotaan, mitkä tekijät haastavat NEET-nuorten palveluja.

Kuva: Mikä haastaa NEET-nuorten palveluja? Tekijä: Karri Miettinen, Tussitaikurit. TerveSos 3.5.2023, Nuorten syrjäytyminen-sessio. Saat kuvan suuremmaksi klikkaamalla sitä.

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus on vanhempien hyvinvoinnin ongelmien siirtymistä tai jatkumista heidän lastensa elämässä. Se ei ole kuitenkaan vain yksittäisten perheiden asia, vaan kyse on laajasta sosiaalisesta ongelmasta.

Perheet ja vanhemmat voivat kohdata monenlaisia vaikeuksia, jotka saattavat vaikuttaa heidän lastensa myöhempään hyvinvointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi

työttömyys
toimeentulovaikeudet
asumisen ongelmat
terveys-, mielenterveys- ja päihdeongelmat
vanhempien väliset jatkuvat riidat, konfliktit ja avioero
väkivalta ja laiminlyönti.

Köyhyyden ylisukupolvisuus

Köyhyys ja sen seuraukset siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Siksi onkin erityisen huolestuttavaa, että suomalaisten lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut nopeasti 1990-luvulta alkaen.

Perheen köyhyys on merkittävä lasten ja nuorten hyvinvointia vaarantava tekijä. Taloudellisesti muita lapsiperheitä selvästi heikommassa asemassa ovat yhden huoltajan perheet sekä vähemmän koulutettujen, työttömien ja ulkomaalaistaustaisten vanhempien perheet.

Perheen taloudelliset vaikeudet ovat yhteydessä lasten myöhempiin taloudellisiin vaikeuksiin. Toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen useammin kuin muut lapset.

Toimeentulovaikeudet ja epävarmuus aiheuttavat usein vanhemmille ahdistusta ja masennusta,mikä heijastuu lasten elämään myös muilla elämänalueilla. Kun toimeentulotuen saanti pitkittyy, lasten riski kokea myöhempiä hyvinvoinnin ongelmia kasvaa.

Mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus

Kansainvälisten arvioiden mukaan noin 20–25 % lapsista ja nuorista elää perheessä, jossa toisella tai molemmilla vanhemmilla on hoitoa edellyttävä mielenterveys- tai päihdeongelma.

Mielenterveysongelmien ylisukupolvisella periytymisellä on osittain geneettinen ja biologinen perusta. Ongelmat vaikuttavat myös voimakkaasti perheen ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen sekä heijastuvat lasten mielenterveyteen.

Vanhempien mielenterveysongelmat lisäävät lasten riskiä sairastua. Jos vanhemmilla on mielenterveyshäiriö, lasten mielenterveyshäiriöt ovat yleensä vakavampia, pitkäkestoisempia ja monimuotoisempia kuin lapsilla, joiden vanhemmilla ei ole mielenterveyden ongelmia.

Syrjäytymisen ehkäisy

Yksittäinen vaikeus ei vielä horjuta yksilön elämäntilannetta ja sen hallintaa. Syrjäytymisen riski kasvaa, kun huono-osaisuus kasautuu ja alkaa heikentää nuoren mahdollisuuksia hallita omaa elämäänsä. Syrjäytyminen voidaan ymmärtää prosessiksi, jossa nuoren elämää vaikeuttavat tekijät ketjuuntuvat ja kasaantuvat.

Syrjäytyminen on yhteydessä nuoren perhetaustaan, kehitysympäristöihin, osallisuuteen sekä toimintamahdollisuuksiin. Syrjäytymistä ehkäistään nuoren ja perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimilla sekä ohjaamalla tukea nuoren kehitysympäristöihin, koulunkäyntiin ja työelämään osallistumiseen.

Sosiaaliset investoinnit varhaislapsuuteen

Perheiden sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet edistää lapsen terveyttä, hyvinvointia ja oppimista vaihtelevat. Perheen köyhyyden on todettu olevan yhteydessä lasten hyvinvointiin. Sosiaaliset investoinnit varhaislapsuuteen tasoittavat lasten kasvuoloja varmistamalla:

perheille riittävän toimeentulon
vanhemmille aikaa ja mahdollisuutta olla lasten kanssa
lapsille korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen.

Palvelujen ja osallisuuden vahvistaminen

Palveluissa voidaan tunnistaa lapsen ja nuoren kehitystä vahvistavat ja vaarantavat tekijät, tarjota varhaista tukea ja ohjata lisätuen piiriin. Nuorta ja hänen perhettään voidaan tukea varhain ja ennaltaehkäisevästi

opiskeluhuollon koulu- ja opiskeluterveys-, kuraattori- ja psykologipalveluilla
oppimisen ja koulunkäynnin tukipalveluilla
perhekeskuksen palveluilla
etsivällä nuorisotyöllä
Ohjaamo- ja työpajatoiminnalla
TE-palveluilla.

Myönteiset palvelukokemukset vahvistavat nuoren itseluottamusta, turvallisuuden tunnetta ja uskoa itsenäiseen selviytymiseen opinnoissa, työssä ja elämässä.

Parantamalla palvelujen saavutettavuutta, nuorten toimijuutta, luottamuksellisen suhteen rakentumista ja tuen oikea-aikaisuutta voidaan ehkäistä syrjään jäämisen kokemuksia.

Nuoren vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa voidaan parantaa osallisuuden keinoin.

Osallisuuden osa-alueet ja osallisuuden edistämisen periaatteet

Koulunkäynnin tuki ja keskeytysten ehkäiseminen

Peruskoulun yhteisöllinen ja yksilöllinen opiskeluhuolto sekä oppilaanohjaus ovat merkittävässä roolissa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä.

Oppilaanohjaus tavoittaa kaikki oppilaat ja auttaa nuorta valitsemaan sopivan koulutuspolun. Tämä vähentää toisen asteen opintojen keskeytyksiä.

Erityisesti maahanmuuttajataustaiset ja erityistä tukea saavat opiskelijat voivat hyötyä ohjauksesta, sillä heillä on muita korkeampi riski jäädä nivelvaiheessa opintojen ulkopuolelle tai keskeyttää opinnot.

Ehkäisevät toimet voidaan kohdentaa eri vaiheisiin, kuten oppilaanohjaus perusopetuksessa, lisä- ja valmentavat opinnot, ammatinvalinnan ohjaus, erilaiset kuntoutusmallit ja työpajat. Tavoitteena on vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevan nuoren:

sisäistä motivaatiota
myönteistä minäkäsitystä
ydintaitojen oppimista
yhteenkuuluvuutta
sosiaalisia taitoja
sosiaalista pääomaa
tulevaisuuden uskoa ja vaihtoehtojen ennakointia.

Nuorisotakuu ja muut työelämätoimet

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä työelämästä keskeisiä keinoja ovat

nuorten yhteiskuntatakuu (nuorisotakuu)
työpajatoiminta
monialainen ohjaamotoiminta.

Nuorisotakuu tarjoaa kaikille alle 25-vuotiaille nuorille ja vastavalmistuneille alle 30-vuotiaille nuorille oikeuden saada työvoimaneuvontaa ja nuoren tarpeiden mukaisesti räätälöityä tukea.

Nuorisotakuun TE-palvelut tekevät kiinteää yhteistyötä alueellaan sijaitsevien nuorten työpajojen ja Ohjaamojen kanssa. Tavoitteena on ohjata nuoria koulutukseen ja edelleen työelämään.

Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten, kouluttamattomien, koulutuksensa keskeyttäneiden ja mukautetun koulutuksen saaneiden nuorten voimavarojen ja sisäisen motivaation lisäämiseen.

Nuorisotakuu (Työmarkkinatori)

Ohjaamo toimii monialaisena palvelupisteenä kaikille alle 30-vuotiaille. Ne tarjoavat koulutukseen ja työelämään liittyvää ohjausta ja neuvontaa sekä arjen ja elämänhallintaan liittyvää psykososiaalista tukea.
Ohjaamot.fi

Kuntien etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta tarjoavat tukea työelämätaitojen opetteluun ja koulutukseen ja työhön hakeutumiseen.
Nuorten työpajat ja etsivä nuorisotyö (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Vamos tarjoaa 16–29-vuotiaille nuorille tukea kohti opiskelu- ja työelämää.
Vamos (Diakonissalaitos)

KELA järjestää ammatillisen kuntoutuksen Nuotti-valmennusta 16–29-vuotiaille työelämän ja opiskelun ulkopuolelle oleville nuorille.
NUOTTI-valmennus (Kela) (pdf 170 kt)

Nuorisotakuutalo on avoin paikka heikoimmassa asemassa oleville nuorille. Talossa kohdataan ja tuetaan 15–29-vuotiaita nuoria. Toiminta on maksutonta eikä vaadi sitoutumista. Paikkakunnat ovat Helsinki, Turku, Tampere ja Rauma.
Nuorisotakuutalo (Valo-valmennusyhdistys ry)