Nuorten hyvinvointi

Kuvituskuva nuorista koulussa

Tälle sivulle on koottu nuorten hyvinvoinnin tilasta ja haasteista keskeisiä nostoja, jotka perustuvat THL:n Kouluterveyskyselyyn vuodelta 2023 sekä FinLapset-rekisteriseurantaan vuodelta 2022.

Mitkä asiat ovat nuorten elämässä hyvin?

Suurin osa nuorista ovat tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat terveytensä hyväksi.

Koulunkäynti ja osallisuus

Yli puolet pitää koulunkäynnistä, etenkin perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat sekä ammattioppilaitosten opiskelijat.
Tärkeäksi osaksi luokkayhteisöä kokee itsensä noin puolet perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista, 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukiolaisista sekä kaksi kolmasosaa ammattiin opiskelevista.
Perusopetuksen 8. ja 9. luokan, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten pojat kokevat vaikutusmahdollisuutensa koulussa selvästi paremmiksi kuin tytöt.
Suurin osa perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyvistä sekä noin kaksi kolmesta 8. ja 9. luokkaa käyvistä, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista on tyytyväisiä elämäänsä. Elämäänsä tyytyväisten osuus on vähentynyt vuodesta 2021 muilla kouluasteilla paitsi perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilailla.
Perusopetuksen 4. ja 5. luokkien oppilaista 60 prosenttia kokee keskusteluyhteyden vanhempien kanssa hyväksi, nuorista näin kokee noin 40 prosenttia.
Perusopetuksen 4.–5. luokan oppilaista vain harva tuntee itsensä usein yksinäiseksi. Useimmilla on ainakin yksi hyvä ystävä.
Lähes kaikki lapset ja nuoret harrastavat jotain vähintään kerran viikossa.

Elintavat

Tupakointi on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti ammattiin opiskelevilla.

Päivittäin tupakoi perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista viisi prosenttia, lukiolaisista kaksi prosenttia ja ammattiin opiskelevista 14 prosenttia.
Ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista 17 prosenttia ja tytöistä seitsemän prosenttia käyttää päivittäin nuuskaa. Muilla kouluasteilla päivittäinen nuuskaaminen on harvinaisempaa.

Myös humalahakuinen juominen on vähentynyt nuorilla viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

Tosi humalaan itsensä vähintään kerran kuussa juo yhdeksän prosenttia peruskoulun 8.–9.-luokkalaisista, 15 prosenttia lukiolaisista ja 22 prosenttia ammattiin opiskelevista.

Kannabista on kokeillut vähintään kerran

8 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkalaisista
12 prosenttia lukiolaisista
16 prosenttia ammattiin opiskelevista.

Koettu terveys ja mielenterveys

Suurin osa lapsista ja nuorista kokee terveytensä hyväksi. Lapsista noin joka kymmenes ja nuorista noin joka neljäs kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.

Nuorista pojista 32–38 prosenttia ja tytöistä 13–17 prosenttia on kokenut positiivista mielenterveyttä eli mielen hyvinvointia viimeisen kahden viikon aikana.

Mitkä ovat nuorten hyvinvoinnin haasteet?

Nuorten hyvinvoinnin keskeiset haasteet liittyvät mielenterveyteen, häirinnän ja väkivallan kokemuksiin, osallisuuteen, elintapoihin sekä ylipainoon.

Mielenterveyteen liittyvät ongelmat

Lasten ja nuorten kokemat mielenterveyden haasteet ovat yleistyneet vuoden 2019 jälkeen. 23 prosentilla alakouluikäisistä on ollut mielialaan liittyviä ongelmia viimeisen kahden viikon aikana. Yläkouluiässä mielenterveysoireilua kokeneiden osuus kasvaa. Myös sukupuolten väliset erot kasvavat.

Yläkouluikäisistä 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 54 prosenttia ja pojista 17 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan kuluneen vuoden aikana.
8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä 34 prosenttia on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta viimeisen kahden viikon aikana, pojista kahdeksan prosenttia.

Koulukiusaaminen, häirintä ja väkivalta

Koulukiusaamista kokee noin viikoittain 8–9 prosenttia peruskoulun oppilaista. Seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksissa on ero sukupuolten välillä.

Pojat kokevat fyysistä uhkaa tyttöjä yleisemmin.
Kokemukset seksuaalisesta häirinnästä sekä huolta pitävien aikuisten tekemä henkisestä ja fyysisestä väkivallasta ovat nuorilla tytöillä huomattavasti poikia yleisempiä. Perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista ja toisella asteella opiskelevista tytöistä lähes puolet oli kokenut seksuaalista häirintää. Yleisimmin sitä koettiin nettiympäristöissä ja julkisilla paikoilla.
Perusopetuksen 4.–5.-luokkalaisista oppilaista sekä 8.–9.-luokkalaisista tytöistä noin 16 prosenttia on kokenut vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana. Perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista pojista ja toisen asteen 1.–2. vuoden opiskelijoista vastaavaa on kokenut alle 10 prosenttia.

Osallisuuden puutteet

Oppilaiden kiinnittymisessä kouluyhteisöön ja vaikuttamismahdollisuuksissa kouluissa on puutteita.

14 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista ja 10 prosenttia lukiolaisista kokee, ettei ole tärkeä osa koulu- eikä luokkayhteisöä. Ammattiin opiskelevista näin kokee kahdeksan prosenttia.
Vain 11 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista ja 14 prosenttia lukiolaisista sekä 27 prosenttia ammattiin opiskelevista kokee vaikutusmahdollisuutensa koulussa hyväksi.
Noin joka kuudes nuori kokee olonsa usein yksinäiseksi ja noin joka kymmenes kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Yksinäisyyden kokemus on tytöillä poikia yleisempää.

Elintapojen haasteet

Lapsista lähes joka kolmas ja nuorista 37–53 prosenttia ei syö aamupalaa jokaisena kouluviikon aamuna.

Myös koululounas saattaa jäädä väliin. Noin joka kolmas nuorista ei syö koululounasta päivittäin.
Unen määrä arkisin jää alle kahdeksan tunnin 36–51 prosentilla nuorista.
Nuorista 17–25 prosenttia liikkuu vapaa-ajalla vähintään tunnin päivässä. Noin joka neljäs perusopetuksen 8.- ja 9.-luokkalaisista ja lukiolaisista sekä neljä kymmenestä ammattiin opiskelevista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan tunnin viikossa.

Ylipaino

Ylipaino ja lihavuus olivat pojilla kaikissa ikäryhmissä yleisempiä kuin tytöillä.

Ylipainon (mukaan lukien lihavuus) yleisyys:

alakouluikäisillä (7–12-vuotiaat) pojilla 28 % ja tytöillä 19 %
yläkouluikäisillä (13–16-vuotiaat) pojilla 29 % ja tytöillä 20 %.

Lihavuuden yleisyys:

alakouluikäisillä pojilla 9 % ja tytöillä 4 % ja
yläkouluikäisillä pojilla 10 % ja tytöillä 5 %.

Tiedot perustuvat kouluterveydenhuollossa mitattuihin pituus ja painotietoihin vuonna 2022 (FinLapset-rekisteri, 2022). Ylipainon ja lihavuuden määrittelyssä käytettiin raja-arvoina ISO-BMI-arvoa eli lapsen painoindeksiä. Ylipainoisuutta (ml. lihavuus) on määritelty olevan niillä nuorilla, joiden ISO-BMI on vähintään 25 kg/ m2 ja lihavuutta niillä, joiden ISO-BMI on vähintään 30 kg/ m2.