Lapsen elatus

Vanhemmilla on velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka kattaa

  • lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen 
  • lapsen tarvitseman hoidon ja
  • koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.

Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Elatusvelvollisuus voi päättyä jo aikaisemminkin, jos lapsi esimerkiksi kykenee täysin elättämään itsensä ansiotyöllään.

Vanhempien vastuu elatuksesta ei poistu, vaikka lapsella olisi oheishuoltaja tai huolto olisi tuomioistuimen päätöksellä määrätty vanhempien sijasta muulle henkilölle. Lapsen oheishuoltajalla tai vanhempien sijaan määrätyllä huoltajalla ei ole elatuslain tarkoittamaa elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. 
Laki lapsen elatuksesta 1-3 § (Finlex)

Elatusavun määrä ja maksaminen

Elatusapu on rahasumma, jonka vanhempi maksaa määräajoin osallistuakseen lapsensa elatuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos

  • hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta
  • lapsi ei pysyvästi asu hänen luonaan tai
  • lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona.

Elatusavun suuruuden laskeminen perustuu lapsen yksilölliseen elatuksen tarpeeseen. Vanhemmat kuitenkin vastaavat lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. 

Lapsen elatuksen tarpeeseen kuuluvat peruskulutus ja yksilöllisesti muotoutuvat erityiset kustannukset. Lapsen peruskulutuksella tarkoitetaan tavanomaisia hyödykkeitä, joita tiettyyn ikäryhmään kuuluvat lapset yleensä tarvitsevat. Tällaisia ovat muun muassa ravinto, vaatteet ja jalkineet sekä tavanomainen harrastustoiminta. Lapsen ikä vaikuttaa peruskulutuksen suuruuteen.

Erityiset kustannukset riippuvat lapsen ja perheen yksilöllisestä tilanteesta. Tällaisia ovat esimerkiksi varhaiskasvatusmaksut, vakuutusmaksut, asumiskulut, erityiset terveydenhuoltomaksut tai erityisestä harrastuksesta johtuvat kustannukset.

Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomioon heidän 

  • ikänsä 
  • työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön
  • käytettävissä olevien varojen määrä sekä 
  • lakiin perustuva muu elatusvastuu. 

Vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan.

Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahvistetaan joko vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla.
Laki lapsen elatuksesta 2 ja 4 § (Finlex)

Koska elatusavun määrään vaikuttavat tekijät on elatuslaissa kuvattu varsin yleisesti, oikeusministeriö on julkaissut ohjeen lapsen elatusavun arvioimiseksi. Ohje on oikeudelliselta luonteeltaan elatusapujen määräytymisperusteita koskeva suositus.

Elatusapua maksetaan kuukausittain etukäteen, ellei toisin ole sovittu tai määrätty. Elatusapu voidaan sopia maksettavaksi myös kertasuorituksena. Elatusapu on maksettava erääntymispäivänä ja se maksetaan pääsääntöisesti lapsen lähivanhemman pankkitilille. Jos elatusapueriä ei makseta erääntymispäivänä, ne voidaan ulosmitata elatusvelvolliselta vanhemmalta. Elatusapu on viivästyskorollista velkaa ja se vanhenee viidessä vuodessa.
Laki lapsen elatuksesta 6 §, 16 b §, 16 c § (Finlex)

Elatusavun vahvistaminen vuoroasumistilanteessa

Vuoroasumistilanteessakin elatusavun vahvistamisen lähtökohtana on kummankin vanhemman elatuskyky ja lapsen elatuksen tarve. Elatusapu voidaan vahvistaa kummalle tahansa vuoroasuvan lapsen vanhemmista. 

Elatusapua voidaan vahvistaa suoritettavaksi vuoroasumistilanteessa esimerkiksi silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti ja he muutenkin suorittaisivat yhtä suuren osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Vuoroasumistilanteissa voi myös olla tarpeen vahvistaa lapselle suoritettavaksi elatusapua, vaikka vanhempien elatuskyky olisi yhtä suuri. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista suorittaa suuremman osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista esimerkiksi maksamalla yksin lapsen varhaiskasvatusmaksut. Tällöin toinen vanhemmista voidaan velvoittaa suorittamaan elatusapua lapsen elatuksesta aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi. 
Laki lapsen elatuksesta 4 § 1 momentti 3 kohta (Finlex)

Vuonna 2007 julkaistussa elatusapuohjeessa ei ole otettu erikseen huomioon vuoroasumista, eikä sitä voi sellaisenaan soveltaa vuoroasumistilanteessa. Käytäntöjen yhtenäistämiseksi oikeusministeriö on kesäkuussa 2023 julkaissut vuoden 2007 ohjetta täydentäviä näkökohtia vuoroasuvan lapsen elatusavun suuruuden määrittämiseen. 
Elatusapu vuoroasumistilanteessa, oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita 2023: 24 

Vanhempien sopimus elatusavusta

Vanhemmat voivat sopia lapsen elatuksesta keskenään joko suullisesti tai kirjallisesti. Tällaista vanhempien keskinäistä sopimusta ei kuitenkaan voida panna täytäntöön pakkotoimin (ulosotto).

Jotta sopimuksen voi tarvittaessa panna täytäntöön pakkotoimilla, sen täytyy olla kirjallisessa muodossa ja hyvinvointialueen (useinmiten lastenvalvojan) vahvistama. Vanhempien sopimus, jossa luovutaan lapsen oikeudesta saada elatusapua vastaisuudessa, on kuitenkin sellaisenaan mitätön.

Sopimus täytyy laatia oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Hyvinvointialue vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua. 

Elatussopimuksen allekirjoittavat 

  • se vanhempi, joka sitoutuu suorittamaan elatusapua sekä 
  • lapsen huoltaja. 

Jos lapsi on otettu huostaan, elatussopimuksen tekemistä varten voidaan joutua määräämään edunvalvoja.

Laki lapsen elatuksesta 7-8 § (Finlex)

Oikeusministeriön asetus vanhemmuus- ja elatusasioissa käytettävistä lomakkeista 807/2022 (Finlex)

Tuomioistuimen päätös elatusta koskevassa asiassa

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen elatusta koskevassa asiassa, asia täytyy viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Elatuskanteessa asianosaisina ovat lapsi ja se vanhempi, jolta elatusapua vaaditaan. Alaikäistä lasta edustaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja.
Laki lapsen elatuksesta 13 § (Finlex)

Elatusapua koskeva vaatimus voidaan esittää myös silloin, kun vanhemmat hakevat avioeroa. Elatusapukanne saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa.
Avioliittolaki 31-32 § (Finlex)

Lähtökohtaisesti tuomioistuin vahvistaa elatusavun maksettavaksi siitä ajankohdasta alkaen, kun kanne on tullut tuomioistuimessa vireille. Elatusapu voidaan kuitenkin vahvistaa alkamaan myös tätä myöhemmästä ajankohdasta tai erityisen painavista syistä jopa alkaen ennen kanteen vireille panoa. Elatusapua voidaan kuitenkin määrätä suoritettavaksi enintään yhden vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa.
Laki lapsen elatuksesta 10 § (Finlex)

Tuomioistuin voi antaa väliaikaismääräyksen lapsen elatuksen turvaamiseksi. Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jos päätöstä ei tätä ennen peruuteta tai muuteta. Väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta.
Laki lapsen elatuksesta 14 a § (Finlex)

Elatusvelvollinen on hävitessään asian velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Lapsi sen sijaan ei pääsääntöisesti joudu maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, vaikka häviäisikin jutun elatusavun vahvistamisesta tai korottamisesta. Asian hävinnyt lapsi voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos siihen on erityistä syytä.
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1-2 § (Finlex)

Elatusapuasioiden oikeudenkäyntikuluvastuu perustuu korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön (KKO 2003:104 ja KKO 2003:105).

Koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, jos sen harkitaan olevan kohtuullista. Tällöin otetaan erityisesti huomioon koulutuksen kesto, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutuvista kustannuksista.
Laki lapsen elatuksesta 3 § 2 momentti (Finlex)

Jos koulutusavustus vahvistetaan ennen kuin lapsi täyttää 18 vuotta, lapsen edustajana toimii lapsen lähivanhempi. Täysi-ikäinen lapsi vaatii koulutusavustusta itse ja voi kohdistaa vaateensa kumpaankin vanhempaansa. Koulutusavustus maksetaan 18 vuotta täyttäneen lapsen omalle tilille.

Koulutusavustus voidaan vahvistaa lukion käymisen ajaksi, koska lukion katsotaan kuuluvan kansalaisten peruskoulutukseen. Koulutusavustus voidaan vahvistaa myös ammatilliseen koulutukseen, mutta kynnys siihen on korkeampi. Koulutusavustuksen vahvistaminen edellyttää aina tapauskohtaista harkintaa siitä, onko vahvistaminen kohtuullista. Harkinnassa on otettava huomioon myös lapsen omat mahdollisuudet vastata koulutuskustannuksistaan esimerkiksi opintorahalla, opintolainalla tai työnteolla.

Koulutusavustuksen määrään ei voida suoraan soveltaa elatusapua koskevia säännöksiä, vaikka koulutuskustannuksiin luetaankin suoranaisten opintomenojen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Sen sijaan esimerkiksi harrastuksista aiheutuvia kustannuksia ei pääsääntöisesti kateta koulutusavustuksella.

Elatusavun muuttaminen

Aiemmin vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa joko vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuimen tuomiolla. Vaikka aiempi elatusapu olisi ratkaistu tuomioistuimen päätöksellä, sitä on mahdollista muuttaa myöhemmin vanhempien sopimuksella.

Vahvistetun elatusavun määrää voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti elatusavun vahvistamisen jälkeen ja elatusavun muuttaminen on kohtuullista lapsen ja elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioiden. Elatusavun määrää ei voida korottaa eikä alentaa takautuvasti. Elatusavun muutos voidaan vahvistaa aikaisintaan asian vireille tulosta lukien.

Sekä elatusapu että koulutusavustus ovat indeksisidonnaisia eli niitä korotetaan kalenterivuosittain elinkustannusindeksin nousun mukaan. 

Laki lapsen elatuksesta 11 § (Finlex)

Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat 1.1.2023 (STM)

Elatustuki

Elatustuen tarkoitus on turvata alaikäisen lapsen oikeus riittävään elatukseen silloin, kun hänen molemmat vanhempansa eivät osallistu hänen elatukseensa. Elatustuen toimeenpanosta vastaa Kansaneläkelaitos (Kela).
Elatustuki ja elatusapu (Kela)

Lapsella on oikeus elatustukeen, jos

  • Elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut elatusapua eräpäivään mennessä ja vähintään yhden kokonaisen kuukauden elatusapu on maksamatta.
  • Elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen vanhemman taloudellisen tilanteen vuoksi.
  • Elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
  • Olet adoptoinut lapsen ilman kumppania.
  • Avioliiton ulkopuolella syntyneellä lapsella ei ole vahvistettua isää tai kahta elatusvelvollista vanhempaa.
  • Lapsi on syntynyt äidin ja hänen naispuolisen kumppaninsa avioliittoon, mutta lapsella ei ole vahvistettua toista vanhempaa eikä äidin kumppani ole adoptoinut lasta.
  • Elatusavun vahvistaminen samanaikaisesti isyyden tai äitiyden kanssa on ollut oikeudellisesti mahdotonta. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun useampaa kuin yhtä henkilöä on yritetty vahvistaa vanhemmaksi samanaikaisesti.

Vanhemmuuslaki (Finlex)

Kela ei maksa elatustukea seuraavissa tilanteissa:

  • Ei ole hyvinvointialueen sosiaalihuollon vahvistamaa elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä elatusavusta.
  • Lapsi asuu elatusvelvollisen kanssa.
  • Lapsi asuu ulkomailla.
  • Lapsi voi tuloillaan elättää itsensä. Se tarkoittaa, että hänellä on vähintään 6 kuukauden ajan ansio- tai pääomatuloja vähintään 884,40 e/kk. Jos hän asuu itsenäisesti, tuloraja on 1 263,43 e/kk. Sosiaalietuudet eivät vaikuta elatustukeen.
  • Elatusvelvollinen on kuollut. Tässä tapauksessa voi hakea lapseneläkettä.
  • Isättömyyden perusteella, jos isä on tunnustanut lapsen ennen lapsen syntymää ja isyys vahvistetaan.
  • Naisparin lapsella ei ole vahvistettua isää, mutta synnyttävän vanhemman lisäksi äitiys vahvistetaan myös pariskunnan toiselle osapuolelle tai tämä adoptoi puolisonsa lapsen. Elatustukea voidaan maksaa kuitenkin adoptioprosessin ajan.

Kenelle tuki maksetaan?  

  • Kela maksaa elatustuen lapsen huoltajalle tai muulle henkilölle, jonka hoidossa lapsi on.
  • Kela voi myöntää ja maksaa tuen myös lapselle itselleen, jos lapsi on täyttänyt 15 vuotta ja asuu itsenäisesti.

Elatustuki myönnetään toistaiseksi tai määräajaksi.

Elatustuen myöntäminen ei vapauta elatusvelvollista maksamasta lapselle elatusapua siten kuin sopimuksella tai tuomiolla on vahvistettu. Oikeus kaikkien maksamatta olevien elatusapujen sekä niille laskettujen viivästyskorkojen perintään siirtyy Kansaneläkelaitokselle sen jälkeen, kun elatustuki on myönnetty elatusavun laiminlyönnin perusteella. Jos elatusavun maksamatta jättäminen johtuu elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä, elatusapua ei peritä elatustuen korvaukseksi. 

Lähteet ja lisätietoa

Päivitetty: