Tasa-arvoinfograafit työllisyydestä

Tältä sivulta löydät kuvitettua tietoa tasa-arvon tilasta työelämässä ja koulutuksessa Suomessa. Sivun infograafien tarkoituksena on vahvistaa tietopohjaa tasa-arvotilanteen seuraamiseksi ja nostaa näkyväksi tasa-arvo-ongelmia, jotka estävät sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen työelämässä.

Infograafit sisältävät risteäviä tarkasteluja sukupuolen (naiset/miehet) sekä syntyperän (suomalais- ja ulkomaalaistaustaiset), koulutustason ja taustamaan mukaan. Sukupuolitieto perustuu väestörekisteristä saatavaan tietoon.

Infograafit ovat vapaasti käytettävissä. Lataa ne omaan käyttöösi ja hyödynnä esimerkiksi osana esityksiäsi, some-postauksia, raportteja ja muita julkaisuja.

Infograafit on jaoteltu kolmelle sivulle:

Tasa-arvoinfograafit: Työllisyys ja työsuhteet 

Työllisten ja työttömien osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 99,6 kt)

Ulkomaalaistaustaisista naisista 54 prosenttia on työllisiä ja miehistä 70 prosenttia. Koko väestöstä työllisiä on naisista 62 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisista naisista 14 prosenttia on työttömiä ja miehistä 11 prosenttia. Koko väestöstä työttömiä on naisista seitsemän prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia.

Työllisten osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 41 kt)

Ulkomaalaistaustaisista naisista 54 prosenttia on työllisiä ja miehistä 70 prosenttia. Koko väestöstä työllisiä on naisista 62 prosenttia ja miehistä 66 prosenttia. 

Korkea-asteen koulutus ei edistä ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä kuten muissa ryhmissä.

Työttömien osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 40 kt)

Ulkomaalaistaustaisista naisista 14 prosenttia on työttömiä ja miehistä 11 prosenttia. Koko väestöstä työttömiä on naisista seitsemän prosenttia ja miehistä yhdeksän prosenttia.

Heikoiten työllistyvät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset.

Määräaikaista työtä tekevien ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 43 kt)

Ulkomaalaistaustaisista naisista 25 prosenttia työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Miehistä vastaava osuus on 17 prosenttia. 

Eniten määräaikaista työtä tekevät Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset (41–49 prosenttia) ja miehet (24–26 prosenttia).

Osa-aikatyötä tekevien osuus sukupuolen ja syntyperän mukaan Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 36 kt)

Ulkomaalaistaustaisista naisista osa-aikatyötä tekee 25 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia. Koko väestöstä osa-aikatöissä työskentelee naisista 12 prosenttia ja miehistä viisi prosenttia.

Eniten osa-aikatyötä tekevät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset (44 %) ja Afrikasta (pl. Pohjois-Afrikka) Suomeen muuttaneet miehet (39 %).

Ulkomaalaistaustaisten kokema syrjintä työelämässä Suomessa

Infograafi, jonka sisältö on avattu sivun tekstissä.

Klikkaa kuva suuremmaksi (png 37 kt)

Ulkomaalaistaustaiset miehet raportoivat kokeneensa enemmän syrjintää työelämässä Suomessa kuin ulkomaalaistaustaiset naiset. Ulkomaalaistaustaisten miesten ja naisten yleisimmin koetut työsyrjinnän muodot olivat työkavereiden ja esihenkilöiden syrjivät asenteet, syrjintä etenemismahdollisuuksissa uralla ja syrjintä palkkauksessa.

Työkavereiden ja esihenkilöiden syrjiviä asenteita olivat kohdanneet eniten Afrikasta (pois lukien Pohjois-Afrikka) Suomeen muuttaneet miehet ja naiset sekä 18–49-vuotiaat miehet ja 30–64-vuotiaat naiset.

Lähteet

Valinnat tasa-arvoinfograafeiksi perustuvat  tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntijoilta saatuihin näkemyksiin tasa-arvon tilasta ja keskeisistä tasa-arvo-ongelmista sekä vuosina 2019–2022 toteutetun Moninaisesti parempi -hankkeen (ESR) tavoitteisiin. 

Infograafit on tehty osana Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamaa Moninaisesti parempi -hanketta (2019–2022).
Moninaisesti parempi -hankkeen sivut

Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018–2019

FinSote-tutkimus (THL:n tutkimukset ja hankkeet)