Sukupuolten tasa-arvo

Sukupuoli ja etnisyys ovat moninaisia ilmiöitä, jotka tuottavat erilaisia rakenteita ja erontekoja yhteiskunnassa. Ihmiset kohtaavat syrjintää sekä sukupuolen että etnisen taustan perusteella. Sukupuolten tasa-arvon tavoitteena on taata kaikille sukupuolille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet yhteiskunnassa.

Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän muun muassa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Tasa-arvolaki asettaa sekä viranomaisille, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille, oppilaitoksille että työnantajille velvoitteita edistää sukupuolten tasa-arvoa. Viranomaisten tulee lisäksi arvioida kaikkea toimintaansa eri sukupuolten näkökulmasta ja luoda toimintatavat tasa-arvon edistämiseksi.

Työelämässä ja oppilaitoksissa sukupuolten tasa-arvoa edistetään muun muassa tasa-arvosuunnitelmien avulla. Tasa-arvosuunnitelman voi myös yhdistää yhdenvertaisuussuunnitelmaan, mutta tällöin sekä tasa-arvo- että yhdenvertaisuuslakien velvoitteet tulee huomioida suunnitelmassa.

Sukupuoli risteää muiden ihmisen ominaisuuksien kanssa

Ulkomaalaistaustaisten ihmisten identiteettiin ja yhteiskunnalliseen asemoitumiseen vaikuttavat sukupuolen lisäksi useat valtarakenteisiin kytkeytyvät tekijät, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen. Sukupuolten tasa-arvoa ei voi edistää ilman sukupuolen kanssa risteävien tekijöiden huomioon ottamista.

Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden edistämisessä on tärkeää tarkastella eri tekijöiden vaikutusta risteävästi suhteessa toisiinsa ja tunnistaa ne ihmisryhmät, joita palvelu, toimenpide tai päätös koskee. Esimerkiksi minkälaisia vaikutuksia päätöksellä on ulkomaalaistaustaisiin naisiin ja miehiin?

Sukupuolten huomioiminen kotoutumisessa

Ulkomaalaistaustaista väestöä koskevissa tutkimuksissa on tunnistettu sukupuolten välisiä eroja, jotka tulisi huomioida esimerkiksi kotoutumisprosesseissa.

Ulkomaalaistaustaisen väestön keskuudessa sukupuolten (naiset/miehet) välillä on eroja esimerkiksi lähtömaissa, maahantulon syissä, työllisyydessä ja elintavoissa. Esimerkiksi Suomessa asuvista thaimaalaistaustaisista henkilöistä selvästi suurin osa on naisia, kun taas brittiläistaustaisista suurin osa miehiä (Tilastokeskus).

Naiset muuttavat Suomeen useimmiten perhesyiden vuoksi, kun taas miehet muuttavat usein työn, opiskelun tai pakolaisuuden vuoksi (UTH 2015). Kuitenkin vuoden 2015 lopussa ulkomaalaistaustaisia miehiä ja naisia oli lähes yhtä paljon (miehiä 50,9 %, naisia 49,1 %) (Tilastokeskus).

Ulkomaalaistaustaisista naisista työllisiä on vähemmän verrattuna ulkomaalaistaustaisiin miehiin ja koko väestöön. Myöskään korkea-asteen koulutus ei edistä ulkomaalaistaustaisten naisten työllistymistä kuten muissa ryhmissä. Heikoiten työllistyvät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Suomeen muuttaneet naiset. Ulkomaalaistaustaiset naiset myös tekevät paljon määräaikaista työtä Suomessa.

Ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset työskentelevät suomalaistaustaisia miehiä ja naisia harvemmin johtotehtävissä, erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina.

Elämän eri osa-alueet vaikuttavat sukupuolten tasa-arvon toteutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi:
•    koulutus ja työllisyys
•    työn ja perheen yhdistäminen
•    perheenyhdistämiseen liittyvä lainsäädäntö
•    yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallisuus
•    terveys ja hyvinvointi
•    seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät oikeudet
•    rikollisuus ja rikoksen uhrien asema.

Lue lisää tasa-arvosta  (Sukupuolten tasa-arvo)

Kehittämisehdotuksia tasa-arvokysymysten näkökulmasta

• Perhesyiden takia muuttaneiden ja kotiäitien osallisuus yhteiskunnassa on varmistettava sekä tiedonsaantia yhteiskunnasta ja sen palveluista tulee kehittää.
• Myöhäisellä iällä Suomeen muuttaneiden nuorten, erityisesti miesten, kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan tulee tukea.
• Etenkin voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneisiin aloihin, ammatteihin ja tehtäviin liittyviä sukupuolittuneita mielikuvia ja oletuksia on purettava ja otettava stereotypiat huomioon maahanmuuttaneiden ohjaamisessa eri koulutusaloille ja työmarkkinoille.
• Ulkomaalaistaustaisten eri sukupuolia olevien lasten koulumenestyksen ja jatko-opiskeluiden tueksi on kehitettävä keinoja.
• Ulkomaalaistaustaisten naisten heikkoon työllistymiseen tulee vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä.
• Korkeasti koulutettujen maahanmuuttaneiden naisten työllistymistä koulutustaan vastaaville aloille tulee parantaa erilaisilla toimenpiteillä, esimerkiksi monimuotoisella rekrytoinnilla.
• Palveluohjausta on kehitettävä, jotta palveluiden ulkopuolelle jäävät eri sukupuolia olevat ja eri-ikäiset ulkomaalaistaustaiset henkilöt saavat tarvitsemansa avun.
• Väkivaltaa kokeneiden ulkomaalaistaustaisten naisten huomioimista perus- ja erityispalveluissa on edelleen kehitettävä.
• Sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolivähemmistöjen asemaan liittyviin kysymyksiin maahanmuuttajaväestössä tulee kiinnittää huomioita. (Lähteet: UTH 2015, Maamu 2012, STM 2016, THL 2022, Tilastokeskus 2022