Romanien elinolot, osallisuus ja syrjintä
Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa voidaan edistää muun muassa koulutuksella, työllisyydellä ja asumisolosuhteilla.
Syrjintäkokemukset heikentävät osallisuuden kokemusta. Romanit kohtaavat syrjintää niin julkisilla paikoilla, viranomaisten taholta sekä työn ja asunnon haussa.
Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) osallistujista
- lähes joka toinen oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua vieraalta ihmiseltä julkisella paikalla. Kokemukset olivat erityisen yleisiä nuorten keskuudessa.
- Epäoikeudenmukainen kohtelu viranomaisten taholta oli myös yleistä.
- Joka viides mies oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua Kelassa tai sosiaalipalveluissa. Vastaavasti naisista joka neljäs.
- Poliisin kanssa asioitaessa epäoikeudenmukaista kohtelua kokivat erityisesti miehet.
- Työssä olleista miehistä ja naisista noin viidennes oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua esimiehen, työtoverin tai asiakkaan toimesta viimeisen vuoden aikana.
Romanien työllistymisessä on esteitä
Työttömyys on romaniväestössä huomattavan yleistä. Roosa-tutkimukseen osallistuneista alle 30-vuotiaista
- noin puolet ilmoittaa olevansa työttömiä.
- noin kolmasosa on ollut ansiotyössä 12 viime kuukauden aikana.
- Työttömyysaste on kaikkien tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa noin 60 prosenttiyksikköä.
Romanien työllistymisen esteitä ovat
- heikko koulutustaso
- työkokemuksen puute
- työnantajien ennakkoluulot romaneja kohtaan.
Työttömyys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin ja on yksi keskeisistä tekijöistä toimeentulovaikeuksien taustalla. Köyhyyskokemukset ovat Roosa-tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa huomattavasti yleisempiä kuin koko väestössä.
Romanilasten ja -nuorten kouluttautuminen on lisääntynyt
Romanien koulutustaso on viime vuosikymmeninä kohentunut tehostuneen asuntopolitiikan ansiosta. Vakituinen asunto on mahdollistanut koulunkäynnin.
Romaniväestön asenteet koulutusta kohtaan ovat muuttuneet. Nykyisin suurin osa romanivanhemmista suhtautuu kannustavasti lastensa koulunkäyntiin. Romanien parissa on alettu arvostaa koulutusta väylänä ammatteihin.
Koulutuksessa on edelleen eriarvoisuutta koko väestöön nähden:
- Roosa-tutkimuksessa keskimäärin kolmanneksella on perusasteen jälkeinen tutkinto ja opisto- tai korkeakoulutasoinen tutkinto on alle kymmenesosalla.
- Jatkokoulutukseen hakeutuvien romaninuorten määrä on huomattavasti pääväestöön kuuluvia nuoria alhaisempi.
- Lukioon hakevien määrä on erittäin alhainen.
Kuluneen vuosikymmenen aikana romanilasten osallistumista varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on onnistuttu lisäämään.
Romanilapsi saattaa kuitenkin usein olla ainoa kulttuurinsa edustaja luokassa. Romanipoliittisen ohjelman mukaan koulussa tapahtuvaa syrjintää voidaan vähentää romanikulttuurin tuntemusta lisäämällä.
Asumisen ongelmat yhdistyvät sosioekonomisiin ongelmiin
Romaneille ja romaniperheille sopivien asuntojen löytyminen on haasteellista
- heikon taloudellisen tilanteen ja asumisen kustannusten
- asuntomarkkinoilla kohdatun syrjinnän vuoksi.
Romanien asumista vaikeuttaa myös romaniyhteisön sisäinen syrjintä:
- Muuttolupa tarvitaan alueella jo asuvilta romaneilta.
- Riidoissa olevien sukujen välillä on väistämisvelvollisuutta.
Roosa-tutkimukseen osallistuneilla vuokra-asunto on tavallisin asunnon hallintaperuste. Romanit olivat asumisessaan tyytyväisiä:
- asunnon kokoon
- sijaintiin
- asuinalueen turvallisuuteen
- naapureihin.
Tiiviit perhesiteet ovat romaniväestössä positiivinen voimavara
Romanit pitävät positiivisena voimavaranaan tiivistä yhteisöllisyyttä perheiden ja suvun kesken. Nämä vaikuttavat myönteisesti yksilön kokemaan terveyteen ja elämänlaatuun.
Romaniyhteisössä toisten auttaminen on yleistä ja romaniperheissä keskeinen periaate on vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Roosa-tutkimuksessa yli 70 prosenttia nuorista naisista ja lähemmäs puolet nuorista miehistä oli auttanut kuukausittain omia tai puolison vanhempia.
Yhteisöllisyyteen voi kuitenkin liittyä yksilöä kuormittavia ja rajoittavia tekijöitä.
