Romanien terveys ja hyvinvointi
Romaniväestö on sosioekonomisilta lähtökohdiltaan monella tapaa eriarvoisessa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Romaniväestössä on pääväestöön verrattuna keskimääräisesti
- heikompi koulutustaso
- enemmän köyhyyttä
- enemmän työttömyyttä
- heikompi koettu terveys.
Heikko sosioekonominen asema lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta sekä heikentää yksilön toimintakykyä. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen ja huonot elinolosuhteet heikentävät terveyttä ja altistavat epäterveellisille elämäntavoille.
Osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa edistetään esimerkiksi koulutuksella, työllisyydellä ja asumisolosuhteilla.
Koulutus edistää romanien toiminta- ja työkykyä
Hyvä työ- ja toimintakyky edistävät hyvinvointia. Romanien hyvinvointitutkimuksen (Roosa) mukaan
- valtaosa ei ole suorittanut peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
- miehistä puolet arvioi olevansa täysin työkykyisiä.
- naisista reilu kolmannes koki olevansa täysin työkykyisiä.
- naisilla liikkumisvaikeudet olivat yleisiä.
- lähinäön tarkkuus oli heikentynyt 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien keskuudessa sekä 30–54 -vuotiaiden naisten keskuudessa.
Työ- ja toimintakyvyn lisäämiseksi ja ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä romaniväestössä:
- koulutusasteen nostaminen
- naisten liikkumisvaikeuksien ehkäisy ja hoito
- näköongelmien hoito: näöntarkkuuden mittaaminen ja asianmukaisten silmälasien tarjoaminen sekä näkökykyä heikentävien sairauksien tunnistaminen ja hoito.
Henkisestä hyvinvoinnista on tärkeää puhua
Henkiseen hyvinvointiin liittyvät kysymykset ovat romaniyhteisössä arkaluonteisia. Henkinen hyvinvointi vaikuttaa keskeisesti yksilön
- kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
- toimintakykyyn
- fyysiseen terveyteen.
Romaniväestössä havaittiin merkittäviä masennus- ja ahdistuneisuusoireita koko väestöä useammin. Roosa-tutkimukseen osallistuneiden oireilun määrä on noin nelinkertainen ja naisilla noin viisinkertainen koko väestöön verrattuna.
Syyt henkiselle pahoinvoinnille ovat pitkälti samoja kuin muussakin väestössä:
- työttömyys
- raskaat elämänkokemukset
- heikko taloudellinen tilanne
- toivottomuus
- syrjintä ja oman elämän päämäärättömyys.
Henkisen hyvinvoinnin palveluihin romanit hakeutuivat pääväestöä harvemmin.
Roosa-tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää keskustelun aloittajana, jotta henkisestä hyvinvoinnista olisi aiempaa helpompi puhua ja kynnys palveluihin hakeutumiselle madaltuisi.
Liikunta ja terveet elintavat ylläpitävät hyvinvointia sekä auttavat painonhallinnassa
Noin puolet Roosa-tutkimukseen osallistuneista miehistä kertoi harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa. Naiset liikkuivat vähän: vain noin kolmannes kertoi liikkuvansa vapaa-ajallaan. Nuorimmat liikkuvat aktiivisimmin.
Vapaa-ajan liikuntaa rajoittaviksi tekijöiksi koetaan
- rahan puute
- väsymys
- apea mieliala
- laiskuus
- kiinnostuksen puute.
- Naisista noin kolmannes kokee romanivaatetuksen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavana.
Vähäinen vapaa-ajan liikunta sekä ylipaino ja liikalihavuus lisäävät liikkumisvaikeuksia. Kaksi kolmasosaa Roosa-tutkimukseen osallistuneista romanimiehistä ja -naisista oli ylipainoisia.
Jokainen voi itse tehdä elintapoihin liittyviä valintoja ja pienetkin muutokset voivat olla hyödyllisiä. Valintoihin vaikuttavat myös elinolot, taloudellinen tilanne sekä perheen ja yhteisön tuki.
Romaniväestössä käytetään vähän alkoholia
Romaniväestössä alkoholia käytetään selvästi vähemmän kuin koko väestössä. Myös raittius on koko väestöä yleisempää.
Roosa-tutkimuksen mukaan alkoholin riskikäyttö oli yleisintä 18–29 -vuotiaiden keskuudessa.
Tupakointi on romaniväestössä edelleen hyvin yleistä. Noin 40 prosenttia romanimiehistä ja -naisista tupakoi päivittäin. Tupakointi on yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä sukupuolesta riippumatta. Yleisesti tupakointi on vähentynyt Suomessa merkittävästi 2000-luvulta.
