Romanipolitiikka
Romanit ovat kokeneet vuosisatojen ajan sortoa ja syrjintää Suomessa ja muualla Euroopassa. Syrjintä on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Suomessa romanit tunnustettiin etniseksi ryhmäksi, jonka elinolosuhteita tulisi parantaa vasta toisen maailman sodan jälkeen.
Kotimainen hyvinvointipolitiikka sekä yhteistyö romanien ja viranomaisten välillä on edistänyt romanien hyvinvointia. Tämä on näkynyt
- romanien kohentuneissa asuinolosuhteissa
- varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen osallistumisessa
- koulutustason nousussa.
Romanipolitiikan muutoksen kannalta ratkaisevinta on ollut romanien lisääntynyt yhteiskunnallinen aktiivisuus ja toimijuus.
Euroopan maiden välistä yhteistyötä tarvitaan, jotta romanien asema paranisi myös muualla. Romanien asema Euroopassa asuvana syrjittynä vähemmistönä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen. Sekä Euroopan neuvosto että EU pyrkivät toimillaan edistämään romanien oikeuksia ja asemaa Euroopassa.
Romanipoliittinen ohjelma
Romanipolitiikan tarkoituksena on lisätä romaniväestön yhdenvertaisuutta ja kaventaa työllisyys- ja terveyseroja verrattuna muuhun väestöön. Euroopan komissio on linjannut romanistrategian painopisteiksi koulutuksen, työllisyyden, terveydenhuollon ja asumisen.
Uuden romanipoliittisen ohjelman Rompo 2018–2022 lähtökohtana on, että nykyinen lainsäädäntö edistää romaniväestön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta.
Suomen perinteisen romaniväestön tarpeiden ohella ohjelma huomioi myös Suomessa tilapäisesti tai pitkäkestoisesti asuvien ulkomaalaisten tai liikkuvien romanien tarpeet.
Suomen romanipoliittisen ohjelman (Rompo) keskeiset tavoitteet:
- Kohottaa romaniväestön osallisuuden ja aktiivisuuden kautta romaniväestön ammatillista koulutustasoa sekä työllisyysastetta.
- Tukea romanikulttuurin kehittämistä ja säilymistä.
- Taistella romanivastaisuutta, syrjintää sekä vihapuhetta vastaan.
- Hyödyntää romanipoliittisen ohjelman toimeenpanon seurannassa monipuolisia raportoinnin ja seurannan välineitä.
- Osallistua aktiivisesti kansainväliseen romanityöhön sekä hankkeiden seurantaan ja arviointiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjaus- ja seurantaryhmä koordinoi Rompon toimeenpanoa. Ryhmään kuuluu muun muassa valtakunnallisen ja alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien edustajat sekä ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja romanijärjestöjen edustajia.