Saamelaisten vammaisten henkilöiden oikeuksien huomioiminen

Tämän sivun sisältö

Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti tunnustettu alkuperäiskansa. Saamelaisia koskevien erityisoikeuksien tarkoituksena on luoda tosiasiallista tasa-arvoa ja edellytykset alkuperäiskansakulttuurin ja sen erityispiirteiden säilymiselle nykyajassa sekä tulevaisuudessa.

Laissa tunnustetut alkuperäiskansaoikeudet on taattava tasapuolisesti kaikille ryhmän jäsenille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että saamelaiset vammaiset henkilöt saattavat tarvita erilaista tukea kuin valtaväestöön kuuluvat vammaiset henkilöt.

YK:n julistuksella edistetään alkuperäiskansojen oikeuksia

Yhdistyneiden kansakuntien (YK) julistus alkuperäiskansojen oikeuksista hyväksyttiin 2007. Suomi äänesti julistuksen hyväksymisen puolesta. YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus heijastaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden kehitystä sekä valtioiden sitoutumista edistää, kunnioittaa ja toteuttaa alkuperäiskansojen oikeuksia.

Suomi on myös 2014 hyväksynyt alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan. Loppuasiakirja on poliittinen sitoumus, joka vahvistaa valtioiden aiemmin antaman sitoumuksen alkuperäiskansojen aseman ja oikeuksien kunnioittamisesta ja toimeenpanosta niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla.

Vammaisten henkilöiden oikeuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 21 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on syrjimätön oikeus taloudellisten ja sosiaalisten olojensa parantamiseen muun muassa koulutuksen, työllisyyden, ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen, asumisen, puhtaanapidon, terveyden ja sosiaaliturvan aloilla. Julistus mainitsee vammaiset henkilöt yhdeksi erityisryhmäksi, jonka oikeuksien ja erityistarpeiden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus (englanniksi, UN Documents)
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus (epävirallinen suomennos) (pdf 43,0 kt, YK)
Alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirja (englanniksi, pdf 46,4 kt, YK)

Lainsäädäntö turvaa saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet

Suomen kansallinen lainsäädäntö ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset turvaavat alkuperäiskansa-aseman lisäksi saamelaisten oikeudellisen aseman omaan kieleen ja omaan kulttuuriin. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaki takaa oikeuden saamenkielisiin palveluihin yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. 

Moniperusteinen oikeudellinen suoja asettaa vahvennetun velvollisuuden saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiselle saamelaisille vammaisille henkilöille.

Saamelainen kulttuuri ymmärretään perustuslaissa laajana käsitteenä, johon kuuluvat myös saamelaisten perinteiset elinkeinot sekä niiden nykyaikaiset soveltamismuodot. Perinteiset elinkeinot ovat saamelaisilla keskeinen osa saamelaista kulttuuria ja identiteettiä.

YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus erityisen kulttuuri- ja kieli-identiteettinsä tunnustamiseen ja tukeen (30. artikla).
Vammaissopimus 30 artikla (Finlex)

Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Vammaispalveluista saamen kielillä 

Saamen kielilaki koskee eri viranomaisia

Saamelaisten kielellisten oikeuksien asemaa on vahvistettu saamen kielilailla (1086/2003). Saamen kielilaissa säädetään saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Laissa säädetään myös julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia.

Viranomaisia, joihin saamen kielilakia sovelletaan, ovat:

  1. Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien viranomaiset sekä sellaisten kuntayhtymien viranomaiset, joissa jokin näistä kunnista on jäsenenä, Lapin hyvinvointialueen viranomaiset sekä sellaisten hyvinvointiyhtymien viranomaiset, joissa Lapin hyvinvointialue on jäsenenä;
  2. ne tuomioistuimet ja valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virka-alueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat;
  3. ne aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, joiden toimialueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat, ja niiden yhteydessä toimivat toimielimet;
  4. saamelaiskäräjät, saamelaisasiain neuvottelukunta ja kolttalain (253/1995) 42 §:ssä tarkoitettu kyläkokous;
  5. valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies;
  6. kuluttaja-asiamies, kuluttajariitalautakunta, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta;
  7. Ulosottolaitos, Verohallinto, Kansaneläkelaitos, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos;
  8. ne valtion hallintoviranomaiset, jotka muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät edellä mainitussa hallintoviranomaisessa vireille tulleita asioita.

Saamen kielilaki 2 § (Finlex)

Kielilain keskeinen pyrkimys on, että laissa taattu saamelaisten oikeus käyttää omaa kieltään virallisissa yhteyksissä toteutuisi myös käytännössä. Käytännön tilanteissa saamelaisten kielelliset oikeudet eivät kuitenkaan aina toteudu perustuslain tai kielilain hengessä.

Saamen kielilaki 1 § (Finlex)

Elinkeino on osa kulttuurisia oikeuksia

Henkilön asuinympäristöstä johtuvat erityistarpeet pitää ottaa huomioon, jotta myös saamelaiset vammaiset henkilöt pystyisivät aidosti elämään osana saamelaisyhteisöä. Tähän liittyy osallistuminen esimerkiksi perinteisten saamelaisten elinkeinojen harjoittamiseen. Elinkeinolliset oikeudet toteutuvat saamelaisilla vammaisilla heikommin kuin muilla saamelaisilla. Saamelaisten vammaisten henkilöiden elinkeinollisiin oikeuksiin pitääkin kiinnittää enemmän huomiota.

Esimerkiksi saamelainen liikuntarajoitteinen poronhoitaja saattaa tarvita 

  • avustusta erilaisiin apuvälineisiin kuin sellainen henkilö, joka ei harjoita kulttuurista perinteistä elinkeinoa,
  • muita erityistoimia elinkeinojen ylläpitämiseksi.

Osallisuuden varmistaminen tukee oikeutta kulttuuriin

Saamelaisilla oikeus kulttuuriin kytkeytyy elinkeinon harjoittamisen lisäksi vahvasti myös yhteisöllisyyteen ja omaan yhteisöön kuulumiseen. Tämän oikeuden toteutumiseen liittyvät keskeisesti esteettömyys, kuljetuspalvelut ja apuvälineet. Esimerkiksi saamelaisten vammaisten lasten ja nuorten kohdalla palvelujen toteuttamisessa olisi otettava huomioon heidän oikeutensa kasvaa oman kulttuurinsa ja yhteisönsä jäseniksi. Tästä esimerkkinä se, että vammainenkin lapsi saa käydä koulunsa lähikoulussa ja saamen kielellä.

Sosiaalityön henkilöstöllä pitää olla riittävästi kielellistä ja kulttuurista osaamista

Saamelaisen vammaisen henkilön osallistumista ja osallisuutta pitää tukea kieli- ja kulttuuritaustan edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää, että palvelutarvetta arvioivalla ja palvelusuunnitelman tekevällä henkilöstöllä on riittävästi kielellistä ja kulttuurista osaamista. Saamelaisen vammaisen henkilön oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen pitää huomioida nykyistä paremmin myös erilaisten kuntoutusmallien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi viittomakielen opetusta tai puheterapiaa pitää saada asiakkaan omalla äidinkielellä.

Erilaisia palveluja tarjoavan ja suunnittelevan tahon pitää huomioida, että henkilön ikä, elämäntilanne sekä kieli- ja kulttuuritausta vaikuttavat henkilön tarvitsemaan tukeen.

Positiivinen erityiskohtelu on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden väline

Saamelaisten vammaisten henkilöiden muodollista yhdenvertaisuutta ei voida pitää riittävänä, vaan pyrkimyksenä on varmistaa myös tosiasiallinen yhdenvertaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa turvautumista positiiviseen erityiskohteluun. Tällä tarkoitetaan erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen tai syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen. Saamelaisille vammaisille henkilöille voitaisiin esimerkiksi tarjota laajempia kuljetuspalveluja oman yhteisönsä tapahtumiin, tilaisuuksiin, juhliin tai poroerotuksiin, tai saamen kielilakia voisivat soveltaa myös sellaiset tahot, joita ei ole siihen velvoitettu.

Kirjoittaja:
Pia Ruotsala-Kangasniemi
Saamelaiskäräjät

Lähteet

Olsén Laura - Heinämäki Leena - Harkoma Assi: Vähemmistöjen sisäisten vähemmistöjen ihmisoikeudet ja moniperustainen syrjintä: saamelaiset vammaiset henkilöt ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Saamelaiskäräjien lausunto 27.4.2018 luonnoksesta Suomen ensimmäiseksi raportiksi vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen täytäntöönpanosta (Dnro:213/D.a.2/2018)

Päivitetty: