Julkaisut

Tälle sivulle on koottu kulttuuriseen moninaisuuteen, maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja paperittomiin liittyviä THL:n julkaisuja.

Vertaisarvioidut julkaisut
Raportit
Tutkimuksesta tiiviisti
Käsikirjat
Väitöskirjat
Pro gradu -tutkielmat
Muut julkaisut

Vertaisarvioidut julkaisut

2021

Kieseppä V, Markkula N, Taipale H, Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Tanskanen A, Gissler M, Lehti V (2021). Antidepressant use among immigrants with depressive disorder living in Finland: A register-based study. J Affect Disord;22;299:528-535.
Bastola K, Koponen P, Skogberg N, Gissler M, Kinnunen T (2021). Hypertensive disorders of pregnancy among women of migrant origin in Finland: A population-based study. Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2021; 00: 1– 8.
Lehti V, Taipale H, Gissler M, Tanskanen A, Elonheimo M, Tiihonen J, Suvisaari J (2021). Continuity of antipsychotic medication use among migrant and Finnish-born populations with a psychotic disorder: a register-based study. Psychol Med. 2021:1-11.
Garoff F, Skogberg N, Klemettilä A, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O, Castaneda AE (2021). Mental Health and Traumatization of Newly Arrived Asylum Seeker Adults in Finland: A Population-Based Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 7160.
Sainio P, Holm M, Ikonen J, Korhonen M, Nurmi-Koikkalainen P, Parikka S, Skogberg N, Väre A, Koponen P, & Koskinen S (2021). Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58, 3.
Elfadl W, Lilja E, Skogberg N, Selling K, Castaneda AE (2021). The Association between Pre- and Post-Migration Wellbeing Factors with Integration among Russian, Somali, and Kurdish Origin Women in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 55, 45-59.
Airila A, Väänänen A, Toivanen M, Koskinen A, Skogberg N, Castaneda AE (2021). Are Self-rated Health, Native Finnish Friends and Having Children under School Age Associated with Employment? Kurdish and Somali migrants in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 55, 25-44.
Bastola K, Koponen P, Skogberg N, Gissler M, Kinnunen TI (2021). Gestational diabetes among women of migrant origin in Finland—a population-based study. European Journal of Public Health, ckab078.
Garoff F, Tinghög P, Suvisaari J, Lilja E, Castaneda AE (2021). Iranian and Iraqi torture survivors in Finland and Sweden: findings from two population-based studies. European Journal of Public Health, ckab037.
Kieseppä V, Jokela M, Holm M, Suvisaari J, Gissler M, Lehti V (2021). Post-traumatic stress disorder among immigrants living in Finland: Comorbidity and mental health service use. Psychiatry Research, 300, 113940.
Kieseppä V, Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Lehti V (2021). Depression and anxiety disorders among immigrants living in Finland: Comorbidity and mental health service use. Journal of Affective Disorders, 287, 334-340.
Kuusio H, Seppänen A, Somersalo L, Jokela S, Castaneda AE, Abdulhamed R, Lilja E (2021). Response Activity in Mixed-Method Survey Data Collection—The Methods Used in a Survey among the Foreign-Born Population in Finland (FinMonik). International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 3300.
Mannila S, Castaneda AE, Laalo M, Kuusio H (2021). Participation in paid employment among Finnish Roma. International Journal of Roma Studies, 3, 1-23.
Çilenti K, Rask S, Elovainio M, Lilja E, Kuusio H, Koskinen S, Koponen P, Castaneda AE (2021). Use of Health Services and Unmet Need among Adults of Russian, Somali, and Kurdish Origin in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 2229.

2020

Vehko T, Lilja E, Parikka S, Aalto A-M & Kuusio H (2020). Self-reported strong electronic identification varies between population groups in Finland. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12, 187-197.
Adebayo F A, Itkonen S T, Lilja E, Jääskeläinen T, Lundqvist A, Laatikainen T, Koponen P, Cashman KD, Erkkola M, Lamberg-Allardt C (2020). Prevalence and determinants of vitamin D deficiency and insufficiency among three immigrant groups in Finland: evidence from a population-based study using standardised 25-hydroxyvitamin D data. Public Health Nutrition, 23(7), 1254–1265.
Bastola K, Koponen P, Härkänen T, Luoto R, Gissler M, Kinnunen TI (2020). Pregnancy complications in women of Russian, Somali, and Kurdish origin and women in the general population in Finland. Women's Health, 16.
Castaneda AE, Çilenti K, Rask S, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Salama E, Lahti J, Elovainio M, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P (2020). Migrants Are Underrepresented in Mental Health and Rehabilitation Services—Survey and Register-Based Findings of Russian, Somali, and Kurdish Origin Adults in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(17), 6223.
Hepola A-M, Erkkola M, Bergman P, Skogberg N, Heimonen A (2020). Ulkomailla syntyneiden henkilöiden elintapojen yhteys suunterveyteen. Suomen Hammaslääkärilehti, 10, 22–29.
Idehen EE, Virtanen A, Lilja E, Tuomainen TP, Korhonen T, Koponen P (2020). Cervical Cancer Screening Participation among Women of Russian, Somali, and Kurdish Origin Compared with the General Finnish Population: A Register-Based Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17, 7899.
Koukkula M, Skogberg N, Kuusio H, Jokela S, Lilja E, Klemetti R (2020). Improving data collection on female genital mutilation/cutting FGM/C in Finland. Teoksessa Johnsdotter, S. (toim.). Female Genital Cutting: The Global North & South. Malmö: Malmö University. s.217–39.
Lämsä R, Castaneda AE, Weiste A, Laalo M, Koponen P, Kuusio H (2020). The Role of Perceived Unjust Treatment in Unmet Needs for Primary Care Among Finnish Roma Adults. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(16), 5825.
Nykänen S, Wennman H, Korpelainen R, Majaniemi P, Kuusio H (2020). Suomen romanien vapaa-ajan liikunta. Sosioekonomisten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys Suomen romanien vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen. (pdf 4,2 kt). Teoksessa Kokkonen, J & Kauravaara, K: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175.
Seppänen A, Lilja E, Mäki-Opas J, Wennman H (2020). Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta. (pdf 4,2 kt.) Teoksessa Kokkonen, J & Kauravaara, K: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175. Helsinki 2020.
Vehko T, Lilja E, Parikka S, Aalto A.-M, & Kuusio H (2020). Self-reported strong electronic identification varies between population groups in Finland. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(3), 187–197.

2019

Castaneda A (2019). Etniset ja syntyperän mukaiset terveyserot ja syrjintä niiden taustalla. Teoksessa: Karvonen S & Kestilä L (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Giambi C, Del Manso M, Marchetti G, Olsson K, Adel Ali K, Declich S (2019). Venice survey working group [including Tiittala P and Nohynek H]. Immunisation of migrants in EU/EEA countries: Policies and practices. Vaccine, 37(36), 5439–5451.
Etchi DT, Lilja E, Koponen P, Laatikainen T (2019). Disparities in treatment of diabetes and hypertension among groups of foreign origin and the general Finnish population. European Journal of Public Health, 29(5), 894–899.
Heponiemi T, Hietapakka L, Kaihlanen A, Aalto A-M (2019). The turnover intentions and intentions to leave the country of foreign-born physicians in Finland: a cross-sectional questionnaire study. BMC Health Services Research, 19, 624.
Hietapakka L, Elovainio M, Wesolowska K, Aalto A-M, Kaihlanen A-M, Sinervo T, Heponiemi T (2019). Testing the psychometric properties of the Finnish version of the cross-cultural competence instrument of healthcare professionals (CCCHP). BMC Health Services Research, 19, 294.
Kaihlanen A, Hietapakka L, Heponiemi T (2019). Increasing cultural awareness: qualitative study of nurses’ perceptions about cultural competence training. BMC Nursing, 18, 38.
Kaihlanen A-M, Hietapakka L, Aalto A-M, Lehtoaro S, Heponiemi T (2019). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Yhteiskuntapolitiikka, 84(4) 369–379.
Kauppinen TM, van Ham M (2019). Unravelling the demographic dynamics of ethnic residential segregation. Population, Space and Place, 25(2).
Kieseppä V, Torniainen-Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Markkula N, Lehti V (2019). Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55, 487–496.
Skogberg N, Adam A, Kinnunen T, Lilja E, Castaneda A (2019). Overweight and Obesity among Russian, Somali, and Kurdish Origin Populations in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 73–88.
Skogberg N, Laatikainen T, Lilja E, Lundqvist A, Härkänen T, Koponen P (2019). The association between anthropometric measures and glycated haemoglobin (HbA1c) is different in Russian, Somali and Kurdish origin migrants compared with the general population in Finland: a cross-sectional population-based study. BMC Public Health, 19, 391.
Skogberg N, Koponen P, Tiittala P, Mustonen K-L, Lilja E, Snellman O, Castaneda AE (2019). Asylum seekers health and wellbeing (TERTTU) survey: study protocol for a prospective total population health examination survey on the health and service needs of newly arrived asylum seekers in Finland. BMJ Open, 9(4).
Tuomisto K, Tiittala P, Keskimäki I, Helve O (2019). Refugee crisis in Finland: Challenges to safeguarding the right to health for asylum seekers. Health Policy, 123(9), 825–832.
Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2019). Income mobility and moving to a better neighbourhood – an enquiry into ethnic differences in Finland. European Sociological Review, 35(4), 538–551.
Wesolowska K, Elovainio M, Gluschkoff K, Hietapakka L, Kaihlanen A-M, Lehtoaro S, Heponiemi T (2019). Psychosocial work environment and cross-cultural competence among native and foreign-born registered nursesce among native and foreign-born registered nurses. Research in Nursing & Health, 42(5).

2018

Balasubramaniam N, Kujala S, Ayzit D, Kauppinen M, Heponiemi T, Hietapakka L, Kaihlanen A (2018). Designing an E-learning Application to Facilitate Health Care Professionals’ Cross-Cultural Communication. Studies in Health Technology and Informatics, 247, 196–200.
Bastola K, Koponen P, Härkänen T, Luoto R, Gissler M, Kinnunen T (2018). Delivery and its complications among women of Somali, Kurdish, and Russian origin and women in the general population in Finland. Birth, 46(1).
Castaneda A, Rask S, Härkänen T, Juntunen T, Skogberg N, Mölsä M, Tolonen H, Koskinen S, Koponen P (2018). Enhancing Survey Participation among Foreign-Born Populations among Foreign-Born Populations. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 89–110.
Heino AE, Gissler M, Malin M, Väisänen H (2018). Induced abortions by woman's country of origin in Finland 2001-2014. Scandinavian Journal of Public Health, 48(1), 88–95.
Heponiemi T, Hietapakka L, Lehtoaro S, Aalto AM (2018). Foreign-born physicians’ perceptions of discrimination and stress in Finland: a cross-sectional questionnaire study. BMC Health Services Research, 18, 418.
Hussein I, Sane J, Soini H, Vasankari T, Lyytikäinen O (2018). Tuberculosis knowledge, attitudes and practices: a cross-sectional study in the Somali population living in Finland. European Journal of Public Health, 29(3), 449–452.
Idehen E, Koponen P, Härkänen T, Kangasniemi M, Pietilä AM, Korhonen T (2018). Disparities in cervical screening participation: a comparison of Russian, Somali and Kurdish immigrants with the general Finnish population. International Journal for Equity in Health, 17, 56.
Jokela S, Lilja E, Kinnunen TI, Gissler M, Castaneda AE, Koponen P (2018). Births and induced abortions among women of Russian, Somali and Kurdish origin, and the general population in Finland – comparison of self-reported and register data. BMC Pregnancy and Childbirth, 18, 296.
Kemppainen L, Kemppainen T, Skogberg N, Kuusio H, Koponen P (2018). Immigrants' use of health care in their country of origin: the role of social integration, discrimination and the parallel use of health care systems. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 32(2).
Kinnunen T, Skogberg N, Härkänen T, Lundqvist A, Laatikainen T, Koponen P. (2018). Overweight and abdominal obesity in women of childbearing age of Russian, Somali and Kurdish origin and the general Finnish population. Journal of Public Health, 40(2), 262–270.
Rask S, Elo IT, Koskinen S, Lilja E, Koponen P, Castaneda AE (2018). The association between discrimination and health: findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. European Journal of Public Health, 28(5), 898–903.
Salama E, Niemelä S, Suvisaari J, Laatikainen T, Koponen P, Castaneda AE (2018). The prevalence of substance use among Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland: a population-based study. BMC Public Health, 18, 651.
Schubert CC, Punamäki RL, Suvisaari J, Koponen P, Castaneda A (2018). Trauma, Psychosocial Factors, and Help-Seeking in Three Immigrant Groups in Finland. The Journal of Behavioral Health Services & Research, 45, 80–98.
Skogberg N, Laatikainen T, Lundqvist AM, Lilja E, Harkanen T, Koponen P (2018). Which anthropometric measures best indicate type 2 diabetes among Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland? A cross-sectional study. BMJ Open, 8(5).
Skogberg N, Adam A, Kinnunen T, Castaneda A (2018). Overweight and Obesity among Russian, Somali, and Kurdish Origin Populations in Finland. Finnish Yearbook of Population Research, 53, 73–88.
Tolonen H, Koponen P, Borodulin K, Männistö S, Peltonen M, Vartiainen E (2018). Language as a determinant of participation rates in Finnish health examination surveys. Scandinavian Journal of Public Health, 46(2), 240–243.
Tiittala P, Kivelä P, Liitsola K, Ollgren J, Pasanen S, Vasankari T, Ristola M (2018). Important gaps in HIV knowledge, attitudes and practices among young asylum seekers in comparison to the general population. Journal of Immigrant and Minority Health, 20, 1415–1423.
Tiittala P, Ristola M, Liitsola K, Ollgren J, Koponen P, Surcel HM, Hiltunen-Back E, Davidkin I, Kivelä P (2018). Missed hepatitis B/C and syphilis diagnosis among Kurdish, Russian and Somali origin migrants in Finland: Linking population-based survey to the national infectious disease register. BMC Infectious Diseases, 18, 137.
Tiittala P, Tuomisto K, Puumalainen T, Lyytikäinen O, Ollgren J, Snellman O, Helve O (2018). Public health response to large influx of asylum seekers: implementation and timing of infectious disease screening. BMC Public Health, 18, 1139.
Väisänen H, Koponen P, Gissler M, Kontula O (2018). Contraceptive Use among Migrant Women with a History of Induced Abortion in Finland. European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 23(4), 274–281.
Wesołowska K, Hietapakka L, Elovainio M, Aalto AM, Kaihlanen AM, Heponiemi T (2018). The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreign-born nurses in Finland. PLoS ONE, 13(12), e0208761.

2017

Adebayo FA, Itkonen S, Koponen P, Prättälä R, Härkänen T, Lamberg-Allardt C, Erkkola M (2017). Consumption of healthy foods and associated socio-demographic factors among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 45(3), 277–287.
Bastola K, Koponen T, Härkänen T, Gissler M, Kinnunen T (2017). Pre-pregnancy body-mass index and inter-pregnancy weight change among women of Russian, Somali and Kurdish origin and the Finnish general population. Scandinavian Journal of Public Health, 45(3), 314–321.
Castaneda AE, Skogberg N, Manderbacka K, Kuusio H, Jokela S, Laatikainen T (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveys ja hyvinvointi. Oppikirjassa: Mäki-Opas T, Kestilä L, Karvonen S. (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Gaudeamus.
Castaneda AE, Junna L, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Mäki-Opas J, Koponen P, Suvisaari J (2017). The Prevalence of Potentially Traumatic Pre-Migration Experiences: A Population-Based Study of Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants in Finland. Journal of Traumatic Stress Disorders and Treatment, 6(1).
Castaneda AE, Kuusio H, Skogberg N, Tuomisto K, Kytö S, Salmivuori E, Jokela S, Mäki-Opas J, Laatikainen T, Koponen P (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim, 133 (10), 993–1001. PMID: 29239582.
Castaneda AE, Kuusio H, Skogberg N, Tuomisto K, Kytö S, Salmivuori E, Jokela S, Mäki-Opas J, Laatikainen T, Koponen P (2017). Health promotion among the population of foreign origin in Finland involves special issues. Duodecim, 133(10), 993–1001. PMID: 29239582.
Idehen E, Korhonen T, Castaneda A, Juntunen T, Kangasniemi M, Pietilä AM, Koponen P (2017). Factors associated with cervical cancer screening participation among immigrants of Russian, Somali and Kurdish origin: a population based study in Finland. BMC Women’s Health, 17, 19.
Järvinen-Tassopoulos J, Raitasalo K (2017). Ulkomaalaistaustaisten 9.-luokkalaisten nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – Eurooppalaisen koululaiskyselyn tuloksia vuodelta 2015. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54, 184–195.
Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J (2017). Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. European Journal of Public Health, 27(1), 117–123.
Markkula N, Lehti V, Gissler M, Suvisaari J (2017). Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 52, 1523–1540.
Klemetti R, Seppänen J, Matikka A, Surcel HM (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämys Kouluterveyskyselyssä 2015. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3).
Kuusio H, Nykänen E, Keskimäki I (2017). Paperittomien oikeudet terveyspalveluihin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 54(3).
Skogberg N, Laatikainen T, Jula A, Harkanen T, Vartiainen E, Koponen P (2017). Contribution of sociodemographic and lifestyle-related factors to the differences in metabolic syndrome among Russian, Somali and Kurdish migrants compared with Finns. International Journal of Cardiology, 232, 63–69.
Weiste-Paakkanen A, Jokela S, Kytö S, Koponen P, Castaneda A, Larja L, Nieminen T (2017). Ulkomaalaistaustaisen väestön terveys- ja hyvinvointitutkimukset – Ulkomaalaistaustaisen kenttähenkilöstön kokemuksia. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3).
Wessel T, Andersson R, Kauppinen TM, Skifter AH (2017). Spatial integration of immigrants in Nordic cities: the relevance of spatial assimilation theory in a welfare state context. Urban Affairs Review, 53(5), 812–842.

2016

Koponen P, Rask S, Skogberg N, Castaneda A, Manderbacka K, Suvisaari J, Kuusio H, Laatikainen T, Keskimäki I, Koskinen S (2016). Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Suomen Lääkärilehti, 12–13, 907–914, 71.
Kuittinen S, García Velázquez R, Castaneda A, Punamäki RL, Rask S, Suvisaari J (2016). Construct validity of the HSCL-25 and SCL-90-Somatization scales among Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. International Journal of Culture and Mental Health, 10(1), 1–18.
Laatikainen T, Wikström K, Skogberg N, Rask S, Castaneda A, Koskinen S, Koponen P (2016). Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat. Suomen Lääkärilehti, 12–13, 377–883, 71.
Rask S, Castaneda A, Härkänen T, Koponen P, Bergbom B, Toivanen M, Gould R, Koskinen S (2016). Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(1).
Rask S, Paavonen A-M, Lilja E, Koponen P, Suvisaari J, Halla T, Koskinen S, Castaneda A (2016). Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka, 81(3), 273–287.
Rask S, Sainio P, Castaneda A, Härkänen T, Stenholm S, Koponen P, Koskinen S (2016). The ethnic gap in mobility: a comparison of Russian, Somali and Kurdish origin migrants and the general Finnish population. BMC Public Health, 16, 340.
Rask S, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P, Mölsä M, Lehtisalo R, Schubert C, Pakaslahti A, Castaneda A (2016). The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 44(3), 281–290.
Skogberg N, Laatikainen T, Koskinen S, Vartiainen E, Jula A, Leiviskä J, Härkänen T, Koponen P (2016). Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish migrants in comparison with the general Finnish population. European Journal of Public Health, 26(4), 667–673.

2015

Elovainio M, Heponiemi T, Kuusio H, Jokela M, Aalto AM, Pekkarinen L, Noro A, Finne-Soveri H, Kivimäki M & Sinervo T (2015). Job demands and job strain as risk factors for employee wellbeing in elderly care: an instrumental-variables analysis. European Journal of Public Health, 25(1), 103–108.
Castaneda A, Rask S, Koponen P, Suvisaari J, Koskinen S, Härkänen T, Mannila S, Laitinen K, Jukarainen P, Jasinskaja-Lahti I (2015). The association between discrimination and psychological and social well-being: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland. Psychology and Developing Societies, 27(2), 270–292.
Rask S, Castaneda A, Koponen P, Sainio P, Stenholm S, Suvisaari J, Juntunen T, Halla T, Härkänen T, Koskinen S (2015). The association between mental health symptoms and mobility limitation among Russian, Somali and Kurdish migrants: a population based study. BMC Public Health, 15, 275.
Tiittala P, Kivelä P, Ristola M, Surcel H-M, Koponen P, Mölsä M, Ollgren J, Liitsola K (2015). Achieving high acceptability of HIV testing in a population-based survey among immigrants in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 43(4), 393–398.

2014

Aalto AM, Heponiemi T, Keskimäki I, Kuusio H, Hietapakka L, Lämsä R, Sinervo T, Elovainio M (2014). Employment, psychosocial work environment and well-being among migrant and native physicians in Finnish health care. European Journal of Public Health, 24(3), 445–451.
Kuusio H, Lämsä R, Aalto AM, Manderbacka K, Keskimäki I, Elovainio M (2014). Inflows of foreign-born physicians and their access to employment and work experiences in health care in Finland: qualitative and quantitative study. Human Resources for Health, 12, 41.
Mölsä M, Punamäki R-M, Saarni SI, Tiilikainen M, Kuittinen S, Honkasalo M-L (2014). Mental and somatic health and pre- and post-migration factors among older Somali refugees in Finland. Transcultural Psychiatry, 51(4), 499–525.

2013

Kuusio H, Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Ruskoaho J, Elovainio M (2013). Psychosocial stress factors and intention to leave job: differences between foreign-born and Finnish-born general practitioners. Scandinavian Journal of Public Health, 41(4), 405–411.

2011

Hemminki E, Regushevskaya E, Rüütel K, Barros H, Niemiec T, Nikula M, Kuusio H, Deblonde J (2012). Is HIV testing normal or special? Opinions of health professionals in four European countries in 2008. AIDS Care, 24(1), 91–99.

2010

Elovainio M, Heponiemi T, Kuusio H, Sinervo T, Hintsa T, Aalto AM. Developing a short measure of organizational justice: a multisample health professionals study. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 52(11), 1068–1074.
Kuusio H, Elovainio M, Vänskä J, Heponiemi T, Aalto A-M, Koivuniemi S, Ailasmaa R & Keskimäki I (2010). Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä. Suomen Lääkärilehti, 41, 3323–3329, 65.

Raportit

2023

Kuusio H, García- Veláquez R, Mäkipää L, Klemetilä KL, Castaneda A, Lilja E (2023). Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022: Joka kolmas maahanmuuttanut ei saa riittävästi lääkärin palveluita. Tilastoraportti 36/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2022

Lilja E, Kuusio H, García- Veláquez R (2022). Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyys ulkomaalaistaustaisessa väestössä vuosina 2016–2020. Tilastoraportti 47/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Czimbalmos M, Rask S (2022). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Intersektionaalinen analyysi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 9/2022.
Czimbalmos M, Rask S (2022). Sexual and Gender Minorities Among Foreign-Origin Populations in Finland. An intersectional analysis. the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Report 10/2022.

2021

Skogberg N, Koponen P, Lilja E, Austero S, Prinkey T, Castaneda AE (2021). Impact of Covid-19 on the health and wellbeing of persons who migrated to Finland: The MigCOVID Survey 2020–2021. Raportti 8/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Jokela S, Kilpeläinen K, Parikka S, Sares-Jäske L, Koskela T, Lumme S, Martelin T, Koponen P, Koskinen S, Rotko T. Terveyden eriarvoisuus Suomessa – Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 5/2021.
Rask S, Nykänen S, Teräsaho M. Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi: Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilun tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 10/2021. Helsinki 2021.

2020

Kuusio H, Seppänen, A, Jokela S, Somersalo L, Lilja E (toim.) (2020). Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018–2019. Raportti 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2019

Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O, Castaneda A (toim.) (2019). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turva paikanhakijoista. Raportti 12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2018

Saikkonen P, Hannikainen K, Kauppinen T, Rasinkangas J, Vaalavuo M (2018). Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla. Raportti 2/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Weiste-Paakkanen A, Lämsä R, Kuusio H (toim.) (2018). Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus Roosa n perustulokset 2017–2018. Raportti 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2014

Keskimäki I, Nykänen E, Kuusio H (2014). Paperittomien terveyspalvelut Suomessa. Raportti 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2013

Aalto AM, Elovainio M, Heponiemi T, Hietapakka L, Kuusio H, Lämsä R (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa: Haasteet ja mahdollisuudet. Raportti 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Matikka A, Luopa P, Kivimäki H, Jokela J, Paananen R (2014). Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2013. Raportti 26. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2012

Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.) (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Raportti 61. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2009

Väänänen A, Toivanen M, Aalto A-M, Bergbom B, Härkäpää K, Jaakkola M, Koponen P, Koskinen S, Kuusio H, Lindström K, Malin M, Markkula H, Mertaniemi R, Peltola U, Seppälä U, Tiitinen E, Vartia-Väänänen , Vuorenmaa M, Vuorento M & Vahlbeck K (2009). Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla: Esiselvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Osaaminen, työ, hyvinvointi, 9.

2008

Wahlbeck K, Manderbacka K, Vuorenkoski L, Kuusio H, Luoma M-L, Widström E (2008). Quality and Equality of Access to Healthcare Services. (pdf 597 kt) Stakesin raportteja 1/2008. Helsinki: STAKES.

Tutkimuksesta tiiviisti

Raitasalo K, Karjalainen K, Markkula J, Ruokolainen O (2024). Ulkomaalaistaustaisten nuorten päihteiden sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Suomessa 2013-2023. Tutkimuksesta tiiviisti 15/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Matikka A, Castaneda A, Ervasti E (2024). Ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.- luokkalaisten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2019–2023. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K-L, Nykänen S, Kytö S, Lilja, E (2023). Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista - MoniSuomi 2022 -tutkimus : Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksesta tiiviisti 54/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Klemettilä K-L, Litewka-Anttolainen A, Mäkipää L, Lilja, E, Castaneda A, Kuusio H (2023). Osallistumisaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät väestötutkimuksissa : monikielisten tutkimusassistenttien kokemuksia. Tutkimuksesta tiiviisti 51/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Jalonen M, Mäkipää L, Lilja E, Nykänen S, Kuusio H (2023). Millä tavoin työllistytään? : Maahanmuuttaneiden työllistymisväylät Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 44/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kankaanpää S-L, Kaukonen S, Klemetti R, Vesterinen E (2022). Neuvolatyöntekijöiden kokemuksia työstä maahanmuuttaneiden asiakkaiden kanssa. Tutkimuksesta tiiviisti 56/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kivipelto M, Lounamaa A, Rotko T, Wikström K, Cresswell-Smith J, Jousilahti P, Kailanto S, Kankaanpää S-L, Kaukonen S, Klemettilä A, Koivula R, Lindström J, Mäki-Opas J, Partonen T, Rapeli S, Solin P, Strand T, Tamminen N, Viskari I (2022). Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöön. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Sahla S, Salama E, Pasanen T (2022). Kulttuurinen haastattelu ammattilaisen tukena mielenterveystyössä. Tutkimuksesta tiiviisti 16/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Mylläri AR, Solin P, Laakso S, Nurmi R, Purhonen S (2022). S2-opetuksessa voidaan arkipäiväistää mielenterveyspuhetta. Tutkimuksesta tiiviisti 15/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Majlander S, Kuusio H, Kauppinen T, Kilpeläinen K, Koskela T, Rotko T(2021). Terveyden seuranta ja terveyserojen kaventaminen Suomessa: havaintoja terveyseroista ja käytännön toimista. Tutkimuksesta tiivisti 59/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tikkanen T, Hyvönen E, Kyllönen K, Mäki-Opas J, Solin P (2021). Vakautumisryhmä osana trauman kokeneiden pakolaisten hoitoa. Tutkimuksesta tiivisti 37/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Seppänen A, Skogberg N,Kuusio H, Lilja E (2021). Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 28/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kuusio H, Somersalo L, Vehko T (2021) . Suomeen muuttaneiden kokemuksia terveyspalveluista ja niiden saatavuudesta Manner-Suomen maakunnissa. Tutkimuksesta tiiviisti 27/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Seppänen A, Sipinen J, Kuusio H, Kazi V (2021). Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Laasanen A, Klemettilä A, Solin P, Pasanen T, Castaneda AE (2021). Psykoedukaatiosta tukea pakolaistaustaisten mielenterveydelle. Tutkimuksesta tiiviisti 19/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Mylläri A-R, Solin P, Tsavro E, Mäkiranta S, Haavikko S, Holm A, Aho M, Hossaini A, Mäki-Opas J (2021). Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä tulkkauksesta. Tutkimuksesta tiiviisti 20/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Korkeala P, Kankaanpää S, Salama E, Mäki-Opas J, Solin P (2021). Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän arviointi. Tutkimuksesta tiiviisti 21/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Seppälä E, Tiittala P (2018). Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tiittala P, Räisänen P, Lilja E, Castaneda A, Snellman O, Helve O, Skogberg N (2018). Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015–2016. Tutkimuksesta tiiviisti 29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tiittala P, Seppälä E (2018). Turvapaikanhakijoiden mielenterveys- ja suun terveydenhuollon palveluiden sekä tartuntatautien ehkäisyn toteutuminen 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Wikström K, Lindström J, Halme N, Levälahti E, Koskela T, Laatikainen T (2018). Ulkomaalaistaustaisen väestön terveyspalveluiden käyttö. Tutkimuksesta tiiviisti 17. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Wikström K, Lindström J, Halme N, Levälahti E, Koskela T, Laatikainen T (2018). Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulunkäynti ja peruskoulun jälkeinen opiskelu. Tutkimuksesta tiiviisti 16. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten terveystottumukset. Tutkimuksesta tiiviisti 37. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten päihteiden käyttö ja rahapelien pelaaminen. Tutkimuksesta tiiviisti 35. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Kiusaaminen ja fyysisen uhan kokemukset ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Tutkimuksesta tiiviisti 36. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Käsikirjat

2023

Rieppo S, Musta L, Lindström E, Austero S, Hakoma R, Holm M, Korhonen M, Miettinen S, Mikkonen M, Mäki-Penttilä, S, Nykänen S, Sainio P, Skogberg N, Valtokari M, Väre A (2023). Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit. THL, Ohajus 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2020

Tiittala P, Garoff F, Ahmed Haji Omar A, Hieta P, Viuhkonen M, Skogberg N, Klemettilä KL, Koponen P, Turunen T, Kontunen K, Snellman O, Castaneda AE (2020). Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastus: Käsikirja. THL, Ohjaus 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2018

Castaneda A, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P (toim.) (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. Ohjaus 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Väitöskirjat

2022

Kieseppä, V (2022). Mental health service use among immigrants living in Finland. Helsingin yliopisto.
Garoff, F (2022). Mental health of forced migrants in the Nordic countries. Helsingin yliopisto.
Salama, E (2022). Is substance use of any substance? Study on substance use and mental health on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. Turun yliopisto.

2021

Idehen, EE (2021). Cervical cancer screening participation among women of migrant origin in Finland: disparities, challenges, and opportunities for improvement. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 642, 2021.

2020

Bastola, K (2020). Health of Pregnant Migrant Women and their Newborns in Finland. Tampere: Yliopistopaino.

2019

Adebayo, F (2019). Insights into food consumption, vitamin D status, and associated factors among adult immigrant populations in Finland: findings from population-based and intervention studies. Helsinki: Unigrafia.
Skogberg, N (2019). Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. Helsinki: Unigrafia.
Tiittala P (2019). Hepatitis B and C, HIV and Syphilis Among Migrants in Finland: Opportunities for Public Health Response. Helsinki: Unigrafia.

2018

Rask S (2018). Diversity and Health in the Population : Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland. Helsinki: Unigrafia.
Schubert C (2018). Culture and Trauma : Cultural factors in mental health, psychotherapy and help-seeking. University of Tampere.
Kankaanpää S (2018). Mental health among Somali origin migrants in Finland : Considerations for depressive symptom manifestation, causal attributions of mental health problems, and psychiatric assessment. Tampere: Tampere university press.

2014

Kuusio H (2014). A comparative study on challenges in the psychosocial work environment of Finnish and foreign-born general practitioners. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pro gradu -tutkielmat

2022

Jalonen Manu (2022). Maahan muuttaneiden työllistymisväylät Suomessa. Turun yliopisto.
Kouki Sareda (2022). Mahdollisten traumaattisten kokemusten sekä äidin masennuksen ja ahdistuksen yhteys lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun Suomeen vuonna 2018 saapuneilla turvapaikanhakijoilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

2020

Abdisalam Ismail M (2020). Initial health assessment from the asylum seekers’ perspective: a qualitative study in Finland. Master’s thesis. University of Tampere, Faculty of Social sciences.
Somersalo L (2020). Terveyspalveluissa koetun kohtelun yhteys terveyskeskuslääkäripalveluiden riittävyyteen ulkomaalaistaustaisilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos.

2019

Ahmed Haji Omar A (2019). Good Practices and Challenges in the Data Collection of the Asylum Seekers’ Health and Wellbeing (TERTTU) Survey - A Qualitative Interview Study with the Fieldwork Personnel. Master’s thesis. University of Gothenburg.
Hepola A-M (2019). Ulkomailla syntyneiden henkilöiden elintapojen yhteys suunterveyteen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta.
Nykänen S (2019). The association between employment status and quality of life among foreign origin populations in Finland. A secondary analysis of the survey on work and well-being among people of foreign origin (UTH, 2014). Master's thesis. Uppsala University.
Pöyhönen A, Kokkonen E (2019). Kotona olevien ja työssä käyvien maahanmuuttajataustaisten naisten psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveyspalveluiden käyttö - Väestötutkimus venäläis-, kurdi- ja somalitaustaisten ryhmissä. Pro-gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Filosofinen tiedekunta.

2017

Agafonova A (2017). The association between BMI, Waist-to-height ratio and blood pressure in Russian, Somali and Kurdish migrants residing in Finland. Master’s thesis. University of Tampere, Faculty of Social sciences.

2016

Adam A (2016). Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys ja yhteydet taustatekijöihin venäläis-, somali- ja kurditaustaisilla maahanmuuttajilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö.
Haukirauma-Ilmarinen N (2016). Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Lääketieteen laitos.

2013

Ballou S (2013). Self-reported Health in Immigrants Living in Finland: Treatment Obstacles, Quality of Life and Language Ability as Mediators to Health. Master’s Thesis. University of Helsinki. Faculty of Social Sciences. REMS Social Psychology.
Rantanen S (2013). Venäläistaustaisten maahanmuuttajien saaman esimiestuen ja perehdytyksen yhteys työniloon ja itsearvioituun työkykyyn. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö.

Muut julkaisut

2024

Eid M, García-Velázquez R, Renvik TA, Castaneda A & Kuusio H (2024). Syrjintäkokemukset selittävät Suomeen muuttaneiden heikompaa elämänlaatua ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Teoksessa Renvik, Tuuli Anna & Säävälä, Minna (toim.). (2024). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1 FI. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN ISBN 978-952-327-719-9.
Rask S, Vaalavuo M (2024). Tulokehitys maahanmuuton jälkeen:
perhe osana kotoutumisen kokonaisuutta. Teoksessa Renvik, Tuuli Anna & Säävälä, Minna (toim.). (2024). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1 FI. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN ISBN 978-952-327-719-9.
Sipinen J; Lilja E; Kuusio H (2024). Maahanmuuttaneiden poliittinen kiinnittyminen Suomessa MoniSuomi-tutkimuksen valossa. Työpaperi 24/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024.
Nykänen S, Mankinen K & Castaneda A (2024). Näkökulma: Sanoista tekoihin: Käytännön kokemuksia kielitietoisista toimintatavoista asiantuntijatyössä. Julkaisussa Migration–Muuttoliike, vol. 50, nr. 1. Siirtolaisuusinstituutti, 2024.

2023

Aalto AM, Koponen P, Kuusio HM, Nguyen L (2023). Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut : Näkökulmia suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen. Päivikki Koponen ja Liina-Kaisa Tynkkynen (toim.).Työpaperi 8/2023, THL.
Castaneda A ja Mäki-Penttilä S (2023). Syntyperään ja etnisyyteen liittyvät eriarvoisuudet. Teoksessa: Kestilä ym. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: Tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi. Työpaperi 14/2023, THL:n julkaisuja.
Eid, M ja Castaneda A (2023). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi tutkimusten ja tilastojen valossa. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 73.
Rask S ja Castaneda A (2023). Rasismi ja rodullistettujen asiakkaiden tukeminen. Teoksessa: Linner Matikka & Hipp (toim). Traumainformoitu työote. PS-kustannus, 2023.
Rask S ym. (2023). Moninaisesti parempi -hankkeen työkirja: Kokoelma hankkeen tuotoksista (2019–2022).
Steenroos M (2023). Suomen romanipoliittinen ohjelma 2023-2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:3. STM Raportteja ja muistioita 2022:27.
Rask S, Bergbom B, Czimbalmos M, Mankinen K, Nykänen S, Teräsaho M, Toivanen M, Yüksel H. Tutkimusmatka suomalaisen työelämän monimuotoisuuteen. Teoksessa Martikainen, T, Pöyhönen, S. (toim.), 2023. Superdiversiteetti: Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2023.

2022

Castaneda, A., & Rask, S. (2022). Syrjintäkokemusten taakka seuraa sukupolvelta toiselle. Migration-Muuttoliike, 48(2), 8–9.
Czimbalmos, Mercédesz & Riikka Tuori. 2022. Chabad on Ice: Jewish Encounters with Fundamentalism in Finland. Approaching Religion 12(2), 38–58.
Illman, R., Czimbalmos, M., & Pataricza, D. (2022). Bending, Breaking and Adhering to Rules of Contemporary Jewish Practice in Finland . Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 46(3), 32–51.
Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E., Rask, S. Tavoitteena syrjimätön työelämä: Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20.
Rask S & Castaneda AE. Opiskelijoiden kulttuurinen moninaisuus. Teoksessa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim). Opiskeluterveys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2022.
Rask S, Castaneda AE. Maahanmuuttotaustan huomiomoinen kuntoutuksessa. Teoksessa Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2022.
Rask, Mankinen, Nykänen ja Teräsaho (2022). Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi ja kielitietoisuus ratkaisuina osaajapulaan. Työn tuuli.
Stenroos M (2022). Romanipoliittinen ohjelma 2018-2022 : Toimeenpanon ohjaus ja seuranta. Raportteja ja muistioita 2022:27. Sosiaali ja terveysministeriö.

2021

Kontio M, Skogberg N, Sivelä J, Nohynek H, Salo H, Mäntymaa P, Helve O (2021). Koronarokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät. Työpaperi 26/2021.
Skogberg N, Koponen P, Lilja E, Austero S, Achame S, Castaneda AE. Access to information, preventive measures and working conditions during the coronavirus epidemic - findings of the population-based MigCOVID Survey among persons who have migrated to Finland. [Tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana – maahan muuttaneille kohdennetun MigCOVID-väestötutkimuksen tulokset]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 8/2021.
COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta. Erilliskatsaus, vaihtuva teema ”Maahan muuttaneiden tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana.” (pdf 721kt)
Skogberg K, Kuusio H, Austero S, Castaneda AE. Maahan muuttaneet. Teoksessa Kestilä L, Jokela, M, Härmä V ja Rissanen P (toim.): Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021, s. 162-168 . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2020

Henriksson M, Rask S, Anttila H, Wikström M, Savinainen M, Kuusio H (2020). Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2).
Henriksson M, Seppänen A, Rinne H (2020). Siltoja rakentamassa – Euroopan kansanterveyskonferenssi Marseillessa 20.–23.11.2019. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57(1).
Klemettilä, A. (2020). Moninainen muisti (pdf 5,64 Mt). Memo – muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista vastaavien ammattilehti 4/2020.

2019

Castaneda A, Kytö S & THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET (2019). THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET edistämässä Suomen kulttuurisesti moninaisen väestön terveyttä ja hyvinvointi. Toimintakertomus 2017–2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Castaneda A & THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET (2019). Luku 13.3. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset: Etniset ryhmät ja kieli- ja kulttuurivähemmistöt. Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
Nyström A-S, Mikkola M, Lillsunde P, Mankkinen T, Honkala S (2019). Luku 14.5 Erityiskysymykset: Lapset, nuoret ja väkivaltainen ekstremismi. Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
Castaneda A & Kuusio H (2019). Sosiaalinen hyvinvointi, kotoutuminen ja terveys sekä näiden väliset yhteydet Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Ilmarinen K, Kauppinen T, Karvonen Si (2019). Asuinolot ja niiden alueellinen vaihtelu. Teoksessa: Kestilä L & Karvonen S (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kervinen E, Jokinen A & Mäkelä V (2019). Luku 14.5 Erityiskysymykset: Lapsiin kohdistuva ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö. Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
Kosonen R, Saari E, Aaltonen S, Heponiemi T, Jauhiainen S, Kankaanpää R, Palander J, Pöllänen P, Steel T, Yijälä A (2019). Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön. Policy brief. Suomen akatemia.
Koukkula M, Klemetti R (2019). Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:1.
Koukkula M, Helander M & Klemetti R (2019). Luku 14.3 Erityiskysymykset: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen. Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
Kuusio H & Koponen P (2019). Lääkärin vastaanottopalvelujen koettu tarve ulkomaalaistaustaisten kokemuksissa Suomessa. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7
Leinonen MK, Lamminmäki M, Koponen P, Kuusio H, Anttila A (2019). Sosiaalinen eriarvoisuus ja naisten syöpäseulonnat. Duodecim, 135(19), 1912–9.
Rask S, Henriksson M, Anttila H, Kuusio H (2019). Suositus TOIMIA-tietokannassa: Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa. TOIMIA-suositukset. TOIMIA-tietokanta.
Rask S, Castaneda A (2019). Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7
Ritola V, Mikkola M (2019). Väkivaltaisesta ekstremismistä tarvitaan enemmän tietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimuksesta tiiviisti 40. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Skifter Andersen H, Kauppinen TM (2019). Housing preferences and choices of ethnic minorities. In: Skifter Andersen H: Ethnic Spatial Segregation in European Cities. Routledge Studies in Urbanism and the City. CRC Press
Skogberg N (2019). Terveys on onnistuneen kotoutumisen edellytys. Lectio Precursoria. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (2).
Skogberg N & Koponen P (2019). Terveyden yhteys työssäoloon koko väestössä ja ulkomaalaistaustaisilla. Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7
Vaalavuo M, Kauppinen TM (2019). Maahanmuuttajien tulot ja omistusasuminen. URMI Kaupunkianalyysi VI, 13.5.2019.

2018

Erhola K, Rask S, Lilja E, Kuusio H, Castaneda A (2018). Väkivaltakokemukset ulkomaalaistaustaisilla naisilla ja miehillä. Työpaperissa: Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. Työpaperi 28. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Helve O, Tuomisto K, Tiittala P (2018). Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koetteli terveydenhuollon valmiutta. Lääkärilehti, 5(73), 273–277.
Hussein I, Sane J, Soini H, Vasankari T & Lyytikäinen O (2018). Mitä Suomen somaliväestö tietää tuberkuloosista? Suomen Lääkärilehti, 3, 146 – 147, 73.
Ilmarinen K, Kauppinen TM, Karvonen S (2018). Tilaa vai saavutettavuutta – asuinolojen alueellinen vaihtelu. Suomen sosiaalinen tila 2/2018. Tutkimuksesta tiiviisti 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Jokela S, Mustonen KL, Klemetti R (2018). Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ehkäisy on kaikkien ammattilaisten vastuulla. Liito 2/2018.
Henriksson M, Rask S, Kuusio H & Castaneda AE (2018). MERH – Muuttoliikettä, etnisyyttä ja terveyttä käsittelevä kongressi Edinburghissa (17.–19.5.2018). Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:270–3
Lehtoaro, S., Hietapakka, L., Kaihlanen, A., Heponiemi, T., Aalto, A-M. 2018. Ammatillinen koulutus ja kielikoulutus edistävät ulkomaalaistaustaisten hoitajien ja lääkäreiden työllistymistä Suomessa: Monikulttuurinen hoitajan ja lääkärin työ -tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 13, toukokuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Rask, Lilja, Kuusio, Larja & Luukko (2018). Ylikoulutuksen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Toivanen, M. Väänänen, A. Kurki, A-L., Bergbom, B., Airila, A. (toim.) Teoksessa: Moni osaa - työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos.
Vaalavuo M, Kauppinen TM (2018) Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? (pdf 636 kt) URMI Kaupunkianalyysi IV, 25.1.2018.

2017

Castaneda A (2017). Sanoista teoiksi – Miten maahanmuuttoon liittyvä terminologia luo todellisuutta ympärillämme? Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 54(3).
Gissler M, Kuusio H (2017). 9. Euroopan kansanterveyskonferenssi – Health for all, All for Health Wienissä 9-12.11.2016. Sosiaalilääketieteen aikakauslehti. 1/ 2017.
Halme N, Kanste O, Klemetti R, Kuusio H, Rajala R, Seppänen J (2017). Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 26. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Hietapakka L (2017). Miten torjua eriarvoisuutta monikulttuurisissa terveydenhuollon työyhteisöissä? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3), 247–250.
Kauppinen, Timo M. & Vaalavuo, Maria (2017). Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla. URMI Kaupunkianalyysi I. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kauppinen, Timo M. & Vilkama, Katja (2017). Entry to homeownership among immigrants in the Helsinki Metropolitan Area. Helsinki Quarterly 1, 60-67.
Kuusio H (2017). Uuringu tulemused: Soome ja Eesti vaheline hambaarstide vaba liikumine. ÜLEVAADE
Kuusio H (2017). Maahanmuuttajien oikeus terveyspalveluihin ja terveyspalvelujen käyttö. Kirjassa Nykänen, Kalliomaa-Puha, Mattila (toim.) Sosiaaliset oikeudet- näkökulmia perustaan ja toteutumiseen.
Rask S (2017). Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa? Puheenvuoro. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2017;54:251–256.
Räisänen P, Soini H, Turtiainen P, Nuorti P, Ruutu P, Lyytikäinen O (2017). Maahanmuuttajien tuberkuloosiriski säilyy pitkään. Lääkärilehti 7/2017; 72, 450-1.
Siukola R, Soronen S, Teräsaho, M (2017). Oikeusasiat ja turvallisuus: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ministeriöissä -hanke. Työpaperi 16/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Tamminen N, Pekkala J, Skogberg N (2017). Laaja-alaista osaamista kansanterveyden eri alueilta tarjolla Wienissä – 9. Euroopan kansanterveyskonferenssi ’Health for all, All for Health’, Wien, 9–12.11.2016. Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti, 54(1), 63-66.
Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2017). Income change and moving to a better neighbourhood – an enquiry into ethnic differences in Finland. IZA Discussion Paper No. 11076.

2016

Castaneda A, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S, Koponen P, Koskinen S (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus - Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH). Työpaperi 18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Rask S, Castaneda AE, Schubert C (2016). Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Teoksessa Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Ylinen A (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

2015

Castaneda A & Kauppinen T (2015). Luku 10. Asuminen ja tulojen riittävyys. Omistusasunnossa asuminen ulkomaalaistaustaisilla harvinaisempaa kuin Suomen koko väestössä. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
Castaneda A & Kauppinen T (2015). Luku 15. Elämänlaatu. Ulkomaalaistaustaiset ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin Suomen koko väestö. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
Koponen P, Skogberg N, Suominen L, Borodulin K, Laatikainen T & Koskinen S (2015). Luku 11. Elintavat. Ulkomaalaistaustaisilla vaihtelevasti terveyttä edistäviä ja heikentäviä tottumuksia. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
Koponen P, Jokela S, Skogberg N, Castaneda A, Suvisaari J, Laatikainen T & Koskinen S (2015). Luku 12. Terveys. Ulkomaalaistaustaiset kokevat terveytensä hyväksi, mutta terveysongelmien yleisyydessä on suuria eroja. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
Koponen P, Manderbacka K, Jokela S, Castaneda A, Suvisaari J & Suominen L (2015). Luku 14. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja käyttö. Ulkomaalaistaustaiset kokevat saaneensa riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
Koponen P, Skogberg N (2015). Maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille kohdennetut terveyden edistämistoimet Euroopassa. Pro-terveys lehti, 6.
Rask S, Sainio P, Koponen P & Koskinen S (2015). Luku 13. Toimintakyky ja työkyky. Työ- ja toimintakyvyssä suuria eroja ulkomaalaistaustaisten ryhmien välillä. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.

2014

Weiste-Paakkanen A, Koponen P, Manderbacka K, Keskimäki I, Rask S, Kuusio H, Mölsä M, Castaneda A, Koskinen S (2014). Maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö ja luottamus eri instituutioihin: tuloksia ja kokemuksia Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu). Teoksessa: Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Euroopan muuttoliikeverkosto. p. 75–83.
Wikström K, Haikkola L, Laatikainen T (2014). Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi - Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi : 17/2014.

2013

Bergbom B,Koponen P, Koskinen S (2013). Luku 13. Työterveyshuolto. Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
Airila A, Toivanen M, Koskinen A, Castaneda A, Rask S, Koponen P, Härkänen T, Koskinen S (2013). Luku 2. Tutkimusaineisto ja menetelmät. Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
Koponen P, Bergbom B, Castaneda A, Koskinen S, Martelin T (2013). Luku 11. Koettu terveys, työkyky, sairauspoissaolot ja työtapaturmat. Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
Kauppinen TM, Castaneda AE (2013). Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja. Hyvinvointikatsaus 3, 32–7.

2012

Castaneda A, Rask S, Koponen P, Koskinen S (2012). Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia tutkittiin Helsingissä. Terveiset 2012;4:22–3
Solovieva N, Castaneda AE, Koponen P, Laatikainen T, Koskinen S (2012). Inequalities among migrants in cardiovascular risk factors and self-rated health: The Migrant Health and Wellbeing Study in Finland. Tolerance and Intolerance in the Modern Society extended abstract (19-20.9.2012), Saint Petersburg State University, Saint Petersburg, Russia.

2011

Castaneda A & Gaily S (2011). Maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä tutkitaan. Hyvinvointikatsaus, 2, 83-5.
Kuusio H, Koivusalo M, Elovainio M, Heponiemi T, Aalto A-M & Keskimäki I (2011). Cross-border mobility of health professionals in Finland. In: Health Professional Mobility and Health Systems. Evidence from 17 European countries. Edited by Matthias Wismar, Claudia B. Maier, Irene G. Glinos, Gilles Dussault and Josep Figueras. European Observatory on Health Systems and Policies.