Julkaisut

Tälle sivulle on koottu kulttuuriseen moninaisuuteen, maahanmuuttoon, turvapaikanhakijoihin ja paperittomiin liittyviä THL:n julkaisuja.

Vertaisarvioidut julkaisut
Raportit
Tutkimuksesta tiiviisti
Käsikirjat
Väitöskirjat
Pro gradu -tutkielmat
Muut julkaisut

Vertaisarvioidut julkaisut

2025

• Prinkey T, Lundqvist A, García Velázquez R, Lilja E, Skogberg N (2025). Factors associated with individual-level changes in BMI as a result of COVID-19 in the general- and migrant-origin populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Global Health Promotion. 2025;0(0).

2024

• Garoff F, Lehti V, Castaneda A (2024). Rasismin vaikutukset mielenterveyteenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Duodecim, 140, 3-8. 
• Abdulhamed R, Hietajärvi L, Skogberg N, Klemetti R, Lonka K (2024). Sense of Belongingness, Discrimination, and Mental health: Associations and Buffering Effects of Sense of Belonging on Mental Health Among Finnish Native and Immigrant-origin Youth.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Intercultural Relations. Volume 103, November 2024, 102081.
• Holm ME, Skogberg N, Kiviruusu O, Sainio P (2024). Immigrant Origin and Disability Increase Risk for Anxiety Among Youth During COVID-19: The Role of Unmet Needs for Support in Distance Learning and Family Conflicts.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä J Adolesc Health. 2024;74(5):916-924. 
• Kieseppä V, García Velázquez R, Vehko T, Castaneda A, Kuusio H (2024). Satisfaction With Primary Care Among the Foreign-Born and the General Population in Finland: A Survey-Based studyLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. INQUIRY: The Journal of Health Care Organization, Provision, and Financing, 2024;61. 
• Mustonen KL., Ismail M., Mäki-Opas T. Castaneda AE, Kauhanen J, Atkins S, Skogberg N. Seeking the aim – perspectives of asylum seekers, nurses, and authorities on the objectives of the asylum seekers’ initial health assessment: a qualitative studyLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. BMC Health Serv Res. 2024 Sep 27;24(1):1132. 
• Nykänen S, García-Velázquez R, Castaneda A, Koponen P, Musta L, Skogberg N. Psychosocial and economic impact of COVID-19 pandemic by sex among migrant populations compared with general Finnish population: a population-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scand J Public Health. 2024;52(3):360-369. 
• Raitasalo K, Järvinen-Tassopoulos J, Rask S, Skogberg N (2024). Risk and Protective Factors for Gambling Among Youth by Origin: Findings from the three waves of cross-sectional Finnish School Health Promotion Study among 238,939 StudentsLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. J Gambl Stud
  2024 Jul 29. 
• Sibbie P, Laajasalo T, Peltonen K, Skogberg N, & Lämsä R. (2024). “Being a Parent in Finland” - psycho-educative intervention: development and acceptability of a group programme aimed at increasing trust among migrant parentsLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Nordic Social Work Research, 1–17.
• Stenroos, M. (2024) Introduction: A Roma Scholar’s Journey into Roma Studies in Finland, teoksessa The Culture of the Finnish RomaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Airi Markkanen, Kai Åberg, SKS. Studia Fennica Ethnologica 18. 

2023

• Bastola K, Nohynek H, Lilja E, Castaneda AE, Austero S, Kuusio H and Skogberg N (2023). Incidence of SARS-CoV-2 Infection and Factors Associated With Complete COVID-19 Vaccine Uptake Among Migrant Origin Persons in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Int J Public Health 68:1605547.

• Castaneda AE, Qvarnström-Obrey A-C, Keski-Valkama A, Mustapää T. (2023). Equine-facilitated therapy in treating an asylum seeker girl with post-traumatic stress disorder: A case study (pdf 98 kt).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psychiatria Fennica 2023, 54, 54-65.

• Kemppainen L, Kemppainen T, Kouvonen A, Shin Y-K, Lilja E, Vehko T, Kuusio H (2023). Electronic identification (e-ID) as a socio-technical system moderating migrants' access to essential public services – The case of Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Government Information Quarterly.
• Majlander S, Kinnunen T I, Lilja E, Gissler M, Castaneda AE, Lehtoranta L, Koponen P (2023). Potentially traumatic experiences pre-migration and adverse pregnancy and childbirth outcomes among women of Somali- and Kurdish-origin in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Pregnancy Childbirth 23, 589.
• Porta N, Klemettilä A, Fröjd S, Castaneda AE (2023). Inclusive approach outcomes in development projects for cultural and linguistic minorities – An interview study (pdf 145 kt).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psychiatria Fennica 2023, 54, 34-53
• Ruokolainen O, Lilja E, Ollila H, Castaneda AE, Koponen P, Skogberg N (2023). Changes in smoking due to COVID-19 pandemic among persons of migrant origin compared with the general population: a population-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health.
• Skogberg N, Prinkey T, Lilja E, Koponen P, Castaneda AE (2023). Association of sociodemographic characteristics with self-perceived access to COVID-19 information and adherence to preventive measures among migrant origin and general populations in Finland: a cross-sectional study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMJ Open. 2023;13(3):e069192
• Stenroos, Marko, Laura Musta, and Natalia Skogberg. 2023. "Falling off the Radar? Reaching Out to the Finnish Roma Community during the COVID-19 Pandemic."Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Social Sciences 12, no. 3: 183.
• Tuominen M, Kilpi-Jakonen E, García Velázquez R, Castaneda AE, Kuusio H (2023). Building social capital in a new home country. A closer look into the predictors of bonding and bridging relationships of migrant populations at different education levels.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Migration Studies.

2022

• Czimbalmos, M. & Rask, S. (2022). (Dis)advantaged positions in accessing gender-affirming healthcare in Finland: an intersectional qualitative study of foreign-origin transgender people. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäBMC Health Serv Res 22, 1287 (2022).
• García-Velázquez R, Kieseppä V, Lilja E, Koponen P, Skogberg N, Kuusio H (2022). A multisource approach to health care use: Concordance between register and self-reported physician visits in the foreign-born population in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Medical Research Methodology
• Kankaanpää, S.-L., Korkeala, P., Solin, P. & Lehti, V. (2022). "Sanoja ymmärrän, mutta kokonaisuutta en." Tapaustutkimus ITQ-kyselyn käytöstä pakolaispotilailla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psykologia 3/2022. Teemanumero Pakolaisuus, trauma ja psykososiaaliset interventiot.
• Kieseppä V, García Velázquez R, Vehko T & Kuusio H. (2022). Satisfaction with access to health services among foreign-born population in Finland: a survey-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Health Services Research
• Kumar B, Diaz E, Castaneda A, Ahrne M, Nørredam M, Puthoopparambil SJ. (2022). Migration Health Research in the Nordic Countries: Priorities and Implications for Public Health.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health.
• Lehti V, Salama E, Niemelä S, Tanskanen A, Gissler M, Suvisaari J, Taipale H (2022). Use of benzodiazepine and related drugs in migrants and Finnish-born persons: a nationwide register-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health.
• Lohiniva A-L, Sibenberg K, Austero S, Skogberg N (2022). Social Listening to Enhance Access to Appropriate Pandemic Information Among Culturally Diverse Populations: Case Study From Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäJMIR Infodemiology 2022;2(2):e38343.
• Nykänen S., García-Velázquez R., Yüksel Hülya, Kuusio Hannamaria & Rask Shadia (2022). Työllisyys ja koettu elämänlaatu maahan muuttaneessa väestössä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Karvonen ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2022.
• Parviainen H, Kiviruusu O, Lämsä R, Skogberg N, Castaneda AE, Santalahti P (2022). Psychiatric symptoms and the association with parents' psychiatric symptoms among recently arrived asylum-seeking children in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäChild Psychiatry Hum Dev.
• Robertsson T, Kokko S, Lilja E, Castaneda AE (2022). Prevalence and risk factors of psychological distress among foreign-born population in Finland: a population-based survey comparing nine regions of origin.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health.

• Skogberg N, Castaneda A, Agyemang C, Koponen P, Lilja E, Laatikainen, T (2022). The association of depressive and anxiety symptoms with the metabolic syndrome and its components among Russian, Somali, and Kurdish origin adults in Finland: A population-based studyLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Journal of Psychosomatic Research 159.

• Tedeschi M, Hieno H, Jämsä J, Klemettilä A (2022). The multidimensionality of urban nature: The well-being and integration of immigrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Urban Forestry & Urban Greening, Volume 74, August 2022.

2021

• Kieseppä V, Markkula N, Taipale H, Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Tanskanen A, Gissler M, Lehti V (2021). Antidepressant use among immigrants with depressive disorder living in Finland: A register-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä J Affect Disord;22;299:528-535.
• Bastola K, Koponen P, Skogberg N, Gissler M, Kinnunen T (2021). Hypertensive disorders of pregnancy among women of migrant origin in Finland: A population-based study. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäActa Obstetricia et Gynecologica Scandinavica 2021; 00: 1– 8.
• Lehti V, Taipale H, Gissler M, Tanskanen A, Elonheimo M, Tiihonen J, Suvisaari J (2021). Continuity of antipsychotic medication use among migrant and Finnish-born populations with a psychotic disorder: a register-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psychol Med. 2021:1-11.
• Garoff F, Skogberg N, Klemettilä A, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O, Castaneda AE (2021). Mental Health and Traumatization of Newly Arrived Asylum Seeker Adults in Finland: A Population-Based Study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 7160.
• Sainio P, Holm M, Ikonen J, Korhonen M, Nurmi-Koikkalainen P, Parikka S, Skogberg N, Väre A, Koponen P, & Koskinen S (2021). Koronapandemian ja sen rajoittamistoimien vaikutukset toimintarajoitteisten ihmisten elämään. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58, 3.
• Elfadl W, Lilja E, Skogberg N, Selling K, Castaneda AE (2021). The Association between Pre- and Post-Migration Wellbeing Factors with Integration among Russian, Somali, and Kurdish Origin Women in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Yearbook of Population Research, 55, 45-59.
• Airila A, Väänänen A, Toivanen M, Koskinen A, Skogberg N,  Castaneda AE (2021). Are Self-rated Health, Native Finnish Friends and Having Children under School Age Associated with Employment? Kurdish and Somali migrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Yearbook of Population Research, 55, 25-44.
• Bastola K, Koponen P, Skogberg N, Gissler M, Kinnunen TI (2021).  Gestational diabetes among women of migrant origin in Finland—a population-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, ckab078.
• Garoff F, Tinghög P, Suvisaari J, Lilja E, Castaneda AE (2021).  Iranian and Iraqi torture survivors in Finland and Sweden: findings from two population-based studies. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäEuropean Journal of Public Health, ckab037.
• Kieseppä V, Jokela M, Holm M, Suvisaari J, Gissler M, Lehti V (2021). Post-traumatic stress disorder among immigrants living in Finland: Comorbidity and mental health service use.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psychiatry Research, 300, 113940.
• Kieseppä V, Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Lehti V (2021). Depression and anxiety disorders among immigrants living in Finland: Comorbidity and mental health service use.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Journal of Affective Disorders, 287, 334-340.
• Kuusio H, Seppänen A, Somersalo L, Jokela S, Castaneda AE, Abdulhamed R, Lilja E (2021). Response Activity in Mixed-Method Survey Data Collection—The Methods Used in a Survey among the Foreign-Born Population in Finland (FinMonik).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 3300.
• Mannila S, Castaneda AE, Laalo M, Kuusio H (2021). Participation in paid employment among Finnish Roma.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Roma Studies, 3, 1-23.
• Çilenti K, Rask S, Elovainio M, Lilja E, Kuusio H, Koskinen S, Koponen P, Castaneda AE (2021). Use of Health Services and Unmet Need among Adults of Russian, Somali, and Kurdish Origin in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 2229.

 

2020

• Vehko T, Lilja E, Parikka S, Aalto A-M & Kuusio H (2020). Self-reported strong electronic identification varies between population groups in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12, 187-197.
• Adebayo F A, Itkonen S T, Lilja E, Jääskeläinen T, Lundqvist A, Laatikainen T, Koponen P, Cashman KD, Erkkola M, Lamberg-Allardt C (2020). Prevalence and determinants of vitamin D deficiency and insufficiency among three immigrant groups in Finland: evidence from a population-based study using standardised 25-hydroxyvitamin D data.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Public Health Nutrition, 23(7), 1254–1265.
• Bastola K, Koponen P, Härkänen T, Luoto R, Gissler M, Kinnunen TI (2020). Pregnancy complications in women of Russian, Somali, and Kurdish origin and women in the general population in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Women's Health, 16.
• Castaneda AE, Çilenti K, Rask S, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Salama E, Lahti J, Elovainio M, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P (2020). Migrants Are Underrepresented in Mental Health and Rehabilitation Services—Survey and Register-Based Findings of Russian, Somali, and Kurdish Origin Adults in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Environmental Research and Public Health, 17(17), 6223.
• Hepola A-M, Erkkola M, Bergman P, Skogberg N, Heimonen A (2020). Ulkomailla syntyneiden henkilöiden elintapojen yhteys suunterveyteen. Suomen Hammaslääkärilehti, 10, 22–29. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Idehen EE, Virtanen A, Lilja E, Tuomainen TP, Korhonen T, Koponen P (2020). Cervical Cancer Screening Participation among Women of Russian, Somali, and Kurdish Origin Compared with the General Finnish Population: A Register-Based Study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Environmental Research and Public Health, 17, 7899. 
• Koukkula M, Skogberg N, Kuusio H, Jokela S, Lilja E, Klemetti R (2020). Improving data collection on female genital mutilation/cutting FGM/C in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTeoksessa Johnsdotter, S. (toim.). Female Genital Cutting: The Global North & South. Malmö: Malmö University. s.217–39.
• Lämsä R, Castaneda AE, Weiste A, Laalo M, Koponen P, Kuusio H (2020). The Role of Perceived Unjust Treatment in Unmet Needs for Primary Care Among Finnish Roma Adults. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäInternational Journal of Environmental Research and Public Health, 17(16), 5825.
• Nykänen S, Wennman H, Korpelainen R, Majaniemi P, Kuusio H (2020). Suomen romanien vapaa-ajan liikunta. Sosioekonomisten ja koettujen vapaa-ajan liikuntaa rajoittavien tekijöiden yhteys Suomen romanien vapaa-ajan liikunnan harrastamattomuuteen. (pdf 4,2 kt).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kokkonen, J & Kauravaara, K: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175.
• Seppänen A, Lilja E, Mäki-Opas J, Wennman H (2020). Ulkomailla syntyneiden naisten vapaa-ajan liikunta. (pdf 4,2 kt.)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kokkonen, J & Kauravaara, K: Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 175. Helsinki 2020. 
• Vehko T, Lilja E, Parikka S, Aalto A.-M, & Kuusio H (2020). Self-reported strong electronic identification varies between population groups in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 12(3), 187–197.

2019

• Castaneda A (2019). Etniset ja syntyperän mukaiset terveyserot ja syrjintä niiden taustalla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa: Karvonen S & Kestilä L (toim). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Giambi C, Del Manso M, Marchetti G, Olsson K, Adel Ali K, Declich S (2019). Venice survey working group [including Tiittala P and Nohynek H]. Immunisation of migrants in EU/EEA countries: Policies and practices.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Vaccine, 37(36), 5439–5451.
• Etchi DT, Lilja E, Koponen P, Laatikainen T (2019). Disparities in treatment of diabetes and hypertension among groups of foreign origin and the general Finnish population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, 29(5), 894–899.
• Heponiemi T, Hietapakka L, Kaihlanen A, Aalto A-M (2019). The turnover intentions and intentions to leave the country of foreign-born physicians in Finland: a cross-sectional questionnaire study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Health Services Research, 19, 624.
• Hietapakka L, Elovainio M, Wesolowska K, Aalto A-M, Kaihlanen A-M, Sinervo T, Heponiemi T (2019). Testing the psychometric properties of the Finnish version of the cross-cultural competence instrument of healthcare professionals (CCCHP).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Health Services Research, 19, 294.
• Kaihlanen A, Hietapakka L, Heponiemi T (2019). Increasing cultural awareness: qualitative study of nurses’ perceptions about cultural competence training.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Nursing, 18, 38.
• Kaihlanen A-M, Hietapakka L, Aalto A-M, Lehtoaro S, Heponiemi T (2019). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kulttuurinen kompetenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Yhteiskuntapolitiikka, 84(4) 369–379.
• Kauppinen TM, van Ham M (2019). Unravelling the demographic dynamics of ethnic residential segregation.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Population, Space and Place, 25(2).
• Kieseppä V, Torniainen-Holm M, Jokela M, Suvisaari J, Gissler M, Markkula N, Lehti V (2019). Immigrants' mental health service use compared to that of native Finns: a register study. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSocial Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 55, 487–496.
• Skogberg N, Adam A, Kinnunen T, Lilja E, Castaneda A (2019). Overweight and Obesity among Russian, Somali, and Kurdish Origin Populations in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäFinnish Yearbook of Population Research, 53, 73–88.
• Skogberg N, Laatikainen T, Lilja E, Lundqvist A, Härkänen T, Koponen P (2019). The association between anthropometric measures and glycated haemoglobin (HbA1c) is different in Russian, Somali and Kurdish origin migrants compared with the general population in Finland: a cross-sectional population-based study. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäBMC Public Health, 19, 391.
• Skogberg N, Koponen P, Tiittala P, Mustonen K-L, Lilja E, Snellman O, Castaneda AE (2019). Asylum seekers health and wellbeing (TERTTU) survey: study protocol for a prospective total population health examination survey on the health and service needs of newly arrived asylum seekers in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäBMJ Open, 9(4).
• Tuomisto K, Tiittala P, Keskimäki I, Helve O (2019). Refugee crisis in Finland: Challenges to safeguarding the right to health for asylum seekers.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Health Policy, 123(9), 825–832.
• Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2019). Income mobility and moving to a better neighbourhood – an enquiry into ethnic differences in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Sociological Review, 35(4), 538–551.
• Wesolowska K, Elovainio M, Gluschkoff K, Hietapakka L, Kaihlanen A-M, Lehtoaro S, Heponiemi T (2019). Psychosocial work environment and cross-cultural competence among native and foreign-born registered nursesce among native and foreign-born registered nurses.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Research in Nursing & Health, 42(5).

2018

• Balasubramaniam N, Kujala S, Ayzit D, Kauppinen M, Heponiemi T, Hietapakka L, Kaihlanen A (2018). Designing an E-learning Application to Facilitate Health Care Professionals’ Cross-Cultural Communication.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Studies in Health Technology and Informatics, 247, 196–200.
• Bastola K, Koponen P, Härkänen T, Luoto R, Gissler M, Kinnunen T (2018). Delivery and its complications among women of Somali, Kurdish, and Russian origin and women in the general population in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Birth, 46(1).
• Castaneda A, Rask S, Härkänen T, Juntunen T, Skogberg N, Mölsä M, Tolonen H, Koskinen S, Koponen P (2018). Enhancing Survey Participation among Foreign-Born Populations among Foreign-Born Populations.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Yearbook of Population Research, 53, 89–110.
• Heino AE, Gissler M, Malin M, Väisänen H (2018). Induced abortions by woman's country of origin in Finland 2001-2014.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health, 48(1), 88–95.
• Heponiemi T, Hietapakka L, Lehtoaro S, Aalto AM (2018). Foreign-born physicians’ perceptions of discrimination and stress in Finland: a cross-sectional questionnaire study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Health Services Research, 18, 418.
• Hussein I, Sane J, Soini H, Vasankari T, Lyytikäinen O (2018). Tuberculosis knowledge, attitudes and practices: a cross-sectional study in the Somali population living in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, 29(3), 449–452.
• Idehen E, Koponen P, Härkänen T, Kangasniemi M, Pietilä AM, Korhonen T (2018). Disparities in cervical screening participation: a comparison of Russian, Somali and Kurdish immigrants with the general Finnish population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal for Equity in Health, 17, 56.
• Jokela S, Lilja E, Kinnunen TI, Gissler M, Castaneda AE, Koponen P (2018). Births and induced abortions among women of Russian, Somali and Kurdish origin, and the general population in Finland – comparison of self-reported and register data.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Pregnancy and Childbirth, 18, 296.
• Kemppainen L, Kemppainen T, Skogberg N, Kuusio H, Koponen P (2018). Immigrants' use of health care in their country of origin: the role of social integration, discrimination and the parallel use of health care systems.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Caring Sciences, 32(2).
• Kinnunen T, Skogberg N, Härkänen T, Lundqvist A, Laatikainen T, Koponen P. (2018). Overweight and abdominal obesity in women of childbearing age of Russian, Somali and Kurdish origin and the general Finnish population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Journal of Public Health, 40(2), 262–270.
• Rask S, Elo IT, Koskinen S, Lilja E, Koponen P, Castaneda AE (2018). The association between discrimination and health: findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, 28(5), 898–903.
• Salama E, Niemelä S, Suvisaari J, Laatikainen T, Koponen P, Castaneda AE (2018). The prevalence of substance use among Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland: a population-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Public Health, 18, 651.
• Schubert CC, Punamäki RL, Suvisaari J, Koponen P, Castaneda A (2018). Trauma, Psychosocial Factors, and Help-Seeking in Three Immigrant Groups in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäThe Journal of Behavioral Health Services & Research, 45, 80–98.
• Skogberg N, Laatikainen T, Lundqvist AM, Lilja E, Harkanen T, Koponen P (2018). Which anthropometric measures best indicate type 2 diabetes among Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland?Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä A cross-sectional study. BMJ Open, 8(5).
• Skogberg N, Adam A, Kinnunen T, Castaneda A (2018). Overweight and Obesity among Russian, Somali, and Kurdish Origin Populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Finnish Yearbook of Population Research, 53, 73–88.
• Tolonen H, Koponen P, Borodulin K, Männistö S, Peltonen M, Vartiainen E (2018). Language as a determinant of participation rates in Finnish health examination surveys.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health, 46(2), 240–243.
• Tiittala P, Kivelä P, Liitsola K, Ollgren J, Pasanen S, Vasankari T, Ristola M (2018). Important gaps in HIV knowledge, attitudes and practices among young asylum seekers in comparison to the general population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Journal of Immigrant and Minority Health, 20, 1415–1423.
• Tiittala P, Ristola M, Liitsola K, Ollgren J, Koponen P, Surcel HM, Hiltunen-Back E, Davidkin I, Kivelä P (2018). Missed hepatitis B/C and syphilis diagnosis among Kurdish, Russian and Somali origin migrants in Finland: Linking population-based survey to the national infectious disease register. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäBMC Infectious Diseases, 18, 137.
• Tiittala P, Tuomisto K, Puumalainen T, Lyytikäinen O, Ollgren J, Snellman O, Helve O (2018). Public health response to large influx of asylum seekers: implementation and timing of infectious disease screening.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Public Health, 18, 1139.
• Väisänen H, Koponen P, Gissler M, Kontula O (2018). Contraceptive Use among Migrant Women with a History of Induced Abortion in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Contraception and Reproductive Health Care, 23(4), 274–281.
• Wesołowska K, Hietapakka L, Elovainio M, Aalto AM, Kaihlanen AM, Heponiemi T (2018). The association between cross-cultural competence and well-being among registered native and foreign-born nurses in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäPLoS ONE, 13(12), e0208761.

2017

• Adebayo FA, Itkonen S, Koponen P, Prättälä R, Härkänen T, Lamberg-Allardt C, Erkkola M (2017). Consumption of healthy foods and associated socio-demographic factors among Russian, Somali and Kurdish immigrants in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäScandinavian Journal of Public Health, 45(3), 277–287.
• Bastola K, Koponen T, Härkänen T, Gissler M, Kinnunen T (2017). Pre-pregnancy body-mass index and inter-pregnancy weight change among women of Russian, Somali and Kurdish origin and the Finnish general population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health, 45(3), 314–321.
• Castaneda AE, Skogberg N, Manderbacka K, Kuusio H, Jokela S, Laatikainen T (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveys ja hyvinvointi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Oppikirjassa: Mäki-Opas T, Kestilä L, Karvonen S. (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Gaudeamus.
• Castaneda AE, Junna L, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Mäki-Opas J, Koponen P, Suvisaari J (2017). The Prevalence of Potentially Traumatic Pre-Migration Experiences: A Population-Based Study of Russian, Somali and Kurdish Origin Migrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Journal of Traumatic Stress Disorders and Treatment, 6(1).
• Castaneda AE, Kuusio H, Skogberg N, Tuomisto K, Kytö S, Salmivuori E, Jokela S, Mäki-Opas J, Laatikainen T, Koponen P (2017). Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön terveyden edistämiseen liittyy erityiskysymyksiä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim, 133 (10), 993–1001. PMID: 29239582.
• Castaneda AE, Kuusio H, Skogberg N, Tuomisto K, Kytö S, Salmivuori E, Jokela S, Mäki-Opas J, Laatikainen T, Koponen P (2017). Health promotion among the population of foreign origin in Finland involves special issues. Duodecim, 133(10), 993–1001. PMID: 29239582.
• Idehen E, Korhonen T, Castaneda A, Juntunen T, Kangasniemi M, Pietilä AM, Koponen P (2017). Factors associated with cervical cancer screening participation among immigrants of Russian, Somali and Kurdish origin: a population based study in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Women’s Health, 17, 19.
• Järvinen-Tassopoulos J, Raitasalo K (2017). Ulkomaalaistaustaisten 9.-luokkalaisten nuorten päihteiden käyttö ja rahapelaaminen – Eurooppalaisen koululaiskyselyn tuloksia vuodelta 2015.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54, 184–195.
• Lehti V, Gissler M, Markkula N, Suvisaari J (2017). Mortality and causes of death among the migrant population of Finland in 2011-13. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäEuropean Journal of Public Health, 27(1), 117–123.
• Markkula N, Lehti V, Gissler M, Suvisaari J (2017). Incidence and prevalence of mental disorders among immigrants and native Finns: a register-based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 52, 1523–1540.
• Klemetti R, Seppänen J, Matikka A, Surcel HM (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveystietämys Kouluterveyskyselyssä 2015. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3).
• Kuusio H, Nykänen E, Keskimäki I (2017). Paperittomien oikeudet terveyspalveluihin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 54(3).
• Skogberg N, Laatikainen T, Jula A, Harkanen T, Vartiainen E, Koponen P (2017). Contribution of sociodemographic and lifestyle-related factors to the differences in metabolic syndrome among Russian, Somali and Kurdish migrants compared with Finns.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Cardiology, 232, 63–69.
• Weiste-Paakkanen A, Jokela S, Kytö S, Koponen P, Castaneda A, Larja L, Nieminen T (2017). Ulkomaalaistaustaisen väestön terveys- ja hyvinvointitutkimukset – Ulkomaalaistaustaisen kenttähenkilöstön kokemuksia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3).
• Wessel T, Andersson R, Kauppinen TM, Skifter AH (2017). Spatial integration of immigrants in Nordic cities: the relevance of spatial assimilation theory in a welfare state context.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Urban Affairs Review, 53(5), 812–842.

2016

• Koponen P, Rask S, Skogberg N, Castaneda A, Manderbacka K, Suvisaari J, Kuusio H, Laatikainen T, Keskimäki I, Koskinen S (2016). Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomen Lääkärilehti, 12–13, 907–914, 71.
• Kuittinen S, García Velázquez R, Castaneda A, Punamäki RL, Rask S, Suvisaari J (2016). Construct validity of the HSCL-25 and SCL-90-Somatization scales among Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä International Journal of Culture and Mental Health, 10(1), 1–18.
• Laatikainen T, Wikström K, Skogberg N, Rask S, Castaneda A, Koskinen S, Koponen P (2016). Maahanmuuttajien kansanterveysongelmat. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSuomen Lääkärilehti, 12–13, 377–883, 71.
• Rask S, Castaneda A, Härkänen T, Koponen P, Bergbom B, Toivanen M, Gould R, Koskinen S (2016). Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 53(1).
• Rask S, Paavonen A-M, Lilja E, Koponen P, Suvisaari J, Halla T, Koskinen S, Castaneda A (2016). Primääriperheestä erossaolo on yhteydessä somalialais- ja kurditaustaisten maahanmuuttaja-aikuisten hyvinvointiin ja kotoutumiseen Suomessa. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäYhteiskuntapolitiikka, 81(3), 273–287.
• Rask S, Sainio P, Castaneda A, Härkänen T, Stenholm S, Koponen P, Koskinen S (2016). The ethnic gap in mobility: a comparison of Russian, Somali and Kurdish origin migrants and the general Finnish population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Public Health, 16, 340.
• Rask S, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P, Mölsä M, Lehtisalo R, Schubert C, Pakaslahti A, Castaneda A (2016). The ethnic gap in mental health: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish origin migrants in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäScandinavian Journal of Public Health, 44(3), 281–290.
• Skogberg N, Laatikainen T, Koskinen S, Vartiainen E, Jula A, Leiviskä J, Härkänen T, Koponen P (2016). Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish migrants in comparison with the general Finnish population.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, 26(4), 667–673.

2015

• Elovainio M, Heponiemi T, Kuusio H, Jokela M, Aalto AM, Pekkarinen L, Noro A, Finne-Soveri H, Kivimäki M & Sinervo T (2015). Job demands and job strain as risk factors for employee wellbeing in elderly care: an instrumental-variables analysis. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäEuropean Journal of Public Health, 25(1), 103–108.
• Castaneda A, Rask S, Koponen P, Suvisaari J, Koskinen S, Härkänen T, Mannila S, Laitinen K, Jukarainen P, Jasinskaja-Lahti I (2015). The association between discrimination and psychological and social well-being: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Psychology and Developing Societies, 27(2), 270–292.
• Rask S, Castaneda A, Koponen P, Sainio P, Stenholm S, Suvisaari J, Juntunen T, Halla T, Härkänen T, Koskinen S (2015). The association between mental health symptoms and mobility limitation among Russian, Somali and Kurdish migrants: a population based study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä BMC Public Health, 15, 275.
• Tiittala P, Kivelä P, Ristola M, Surcel H-M, Koponen P, Mölsä M, Ollgren J, Liitsola K (2015). Achieving high acceptability of HIV testing in a population-based survey among immigrants in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Scandinavian Journal of Public Health, 43(4), 393–398.

2014

• Aalto AM, Heponiemi T, Keskimäki I, Kuusio H, Hietapakka L, Lämsä R, Sinervo T, Elovainio M (2014). Employment, psychosocial work environment and well-being among migrant and native physicians in Finnish health care.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä European Journal of Public Health, 24(3), 445–451.
• Kuusio H, Lämsä R, Aalto AM, Manderbacka K, Keskimäki I, Elovainio M (2014). Inflows of foreign-born physicians and their access to employment and work experiences in health care in Finland: qualitative and quantitative study.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Human Resources for Health, 12, 41.
• Mölsä M, Punamäki R-M, Saarni SI, Tiilikainen M, Kuittinen S, Honkasalo M-L (2014). Mental and somatic health and pre- and post-migration factors among older Somali refugees in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Transcultural Psychiatry, 51(4), 499–525.

2013

• Kuusio H, Heponiemi T, Vänskä J, Aalto AM, Ruskoaho J, Elovainio M (2013). Psychosocial stress factors and intention to leave job: differences between foreign-born and Finnish-born general practitioners. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäScandinavian Journal of Public Health, 41(4), 405–411.

2011

• Hemminki E, Regushevskaya E, Rüütel K, Barros H, Niemiec T, Nikula M, Kuusio H, Deblonde J (2012). Is HIV testing normal or special? Opinions of health professionals in four European countries in 2008. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäAIDS Care, 24(1), 91–99.

2010

• Elovainio M, Heponiemi T, Kuusio H, Sinervo T, Hintsa T, Aalto AM. Developing a short measure of organizational justice: a multisample health professionals study. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäJournal of Occupational and Environmental Medicine, 52(11), 1068–1074.
• Kuusio H, Elovainio M, Vänskä J, Heponiemi T, Aalto A-M, Koivuniemi S, Ailasmaa R & Keskimäki I (2010). Terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuus Suomen ja muiden maiden välillä. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSuomen Lääkärilehti, 41, 3323–3329, 65.

Raportit

2023

• Kuusio H, García- Veláquez R, Mäkipää L, Klemetilä KL, Castaneda A, Lilja E (2023). Ulkomaalaistaustaisen aikuisväestön terveys ja hyvinvointi – MoniSuomi 2022: Joka kolmas maahanmuuttanut ei saa riittävästi lääkärin palveluita.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tilastoraportti 36/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2022

• Lilja E, Kuusio H, García- Veláquez R (2022). Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) esiintyvyys ulkomaalaistaustaisessa väestössä vuosina 2016–2020.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tilastoraportti 47/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

• Czimbalmos M, Rask S (2022). Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. Intersektionaalinen analyysi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 9/2022.  

• Czimbalmos M, Rask S (2022). Sexual and Gender Minorities Among Foreign-Origin Populations in Finland. An intersectional analysis.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä the Finnish Institute for Health and Welfare (THL). Report 10/2022.

2021

• Skogberg N, Koponen P, Lilja E, Austero S, Prinkey T, Castaneda AE (2021). Impact of Covid-19 on the health and wellbeing of persons who migrated to Finland: The MigCOVID Survey 2020–2021.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 8/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Jokela S, Kilpeläinen K, Parikka S, Sares-Jäske L, Koskela T, Lumme S, Martelin T, Koponen P, Koskinen S, Rotko T. Terveyden eriarvoisuus Suomessa – Ehdotus seurantajärjestelmän kehittämiseen. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTerveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 5/2021.
• Rask S, Nykänen S, Teräsaho M. Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi: Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilun tuloksia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 10/2021. Helsinki 2021.

2020

• Kuusio H, Seppänen, A, Jokela S, Somersalo L, Lilja E (toim.) (2020). Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018–2019.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2019

• Skogberg N, Mustonen K-L, Koponen P, Tiittala P, Lilja E, Ahmed Haji Omar A, Snellman O, Castaneda A (toim.) (2019). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäpaikanhakijoista.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 12. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 

2018

• Saikkonen P, Hannikainen K, Kauppinen T, Rasinkangas J, Vaalavuo M (2018). Sosiaalinen kestävyys: asuminen, segregaatio ja tuloerot kolmella kaupunkiseudulla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 2/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Weiste-Paakkanen A, Lämsä R, Kuusio H (toim.) (2018). Suomen romaniväestön osallisuus ja hyvinvointi: Romanien hyvinvointitutkimus RoosaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessän perustulokset 2017–Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä2018.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2014

• Keskimäki I, Nykänen E, Kuusio H (2014). Paperittomien terveyspalvelut Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2013

• Aalto AM, Elovainio M, Heponiemi T, Hietapakka L, Kuusio H, Lämsä R (2013). Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa: Haasteet ja mahdollisuudet.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Matikka A, Luopa P, Kivimäki H, Jokela J, Paananen R (2014). Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2013.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 26. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2012

• Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S (toim.) (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportti 61. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2009

• Väänänen A, Toivanen M, Aalto A-M, Bergbom B, Härkäpää K, Jaakkola M, Koponen P, Koskinen S, Kuusio H, Lindström K, Malin M, Markkula H, Mertaniemi R, Peltola U, Seppälä U, Tiitinen E, Vartia-Väänänen , Vuorenmaa M, Vuorento M & Vahlbeck K (2009). Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa-alueilla: Esiselvitysraportti. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Osaaminen, työ, hyvinvointi, 9.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä

2008

• Wahlbeck K, Manderbacka K, Vuorenkoski L, Kuusio H, Luoma M-L, Widström E (2008). Quality and Equality of Access to Healthcare Services. (pdf 597 kt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Stakesin raportteja 1/2008. Helsinki: STAKES.

Tutkimuksesta tiiviisti

• Raitasalo K, Karjalainen K, Markkula J, Ruokolainen O (2024). Ulkomaalaistaustaisten nuorten päihteiden sekä tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Suomessa 2013-2023.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 15/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 
• Matikka A, Castaneda A, Ervasti E (2024). Ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.- luokkalaisten hyvinvointi. Kouluterveyskysely 2019–2023.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 27/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kuusio H, Mäkipää L, Klemettilä K-L, Nykänen S, Kytö S, Lilja, E (2023). Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista - MoniSuomi 2022 -tutkimus : Keskeisiä havaintoja päätöksenteon tueksi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 54/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Klemettilä K-L, Litewka-Anttolainen A, Mäkipää L, Lilja, E, Castaneda A, Kuusio H (2023). Osallistumisaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät väestötutkimuksissa : monikielisten tutkimusassistenttien kokemuksia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 51/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Jalonen M, Mäkipää L, Lilja E, Nykänen S, Kuusio H (2023). Millä tavoin työllistytään? : Maahanmuuttaneiden työllistymisväylät Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 44/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kankaanpää S-L, Kaukonen S, Klemetti R, Vesterinen E (2022). Neuvolatyöntekijöiden kokemuksia työstä maahanmuuttaneiden asiakkaiden kanssa. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 56/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kivipelto M, Lounamaa A, Rotko T, Wikström K, Cresswell-Smith J, Jousilahti P, Kailanto S, Kankaanpää S-L, Kaukonen S, Klemettilä A, Koivula R, Lindström J, Mäki-Opas J, Partonen T, Rapeli S, Solin P, Strand T, Tamminen N, Viskari I (2022). Työikäisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen politiikkatoimien keskiöön.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 33/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Sahla S, Salama E, Pasanen T (2022). Kulttuurinen haastattelu ammattilaisen tukena mielenterveystyössä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 16/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Mylläri AR, Solin P, Laakso S, Nurmi R, Purhonen S (2022). S2-opetuksessa voidaan arkipäiväistää mielenterveyspuhettaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Tutkimuksesta tiiviisti 15/2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Majlander S, Kuusio H, Kauppinen T, Kilpeläinen K, Koskela T, Rotko T(2021). Terveyden seuranta ja terveyserojen kaventaminen Suomessa: havaintoja terveyseroista ja käytännön toimista.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiivisti 59/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Tikkanen T, Hyvönen E, Kyllönen K, Mäki-Opas J, Solin P (2021). Vakautumisryhmä osana trauman kokeneiden pakolaisten hoitoa. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiivisti 37/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Seppänen A, Skogberg N,Kuusio H, Lilja E (2021). Suomeen muuttaneiden terveys ja elintavat maakunnissa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 28/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kuusio H, Somersalo L, Vehko T (2021) . Suomeen muuttaneiden kokemuksia terveyspalveluista ja niiden saatavuudesta Manner-Suomen maakunnissa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 27/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Seppänen A, Sipinen J, Kuusio H, Kazi V (2021). Suomeen muuttaneiden äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa: yhteydet maahanmuuton syyhyn, kielitaitoon ja kuulumisen kokemukseen.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 12/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Laasanen A, Klemettilä A, Solin P, Pasanen T, Castaneda AE (2021). Psykoedukaatiosta tukea pakolaistaustaisten mielenterveydelle.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 19/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Mylläri A-R, Solin P, Tsavro E, Mäkiranta S, Haavikko S, Holm A, Aho M, Hossaini A, Mäki-Opas J (2021). Mielenterveystulkkaus eroaa perinteisestä tulkkauksesta. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 20/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Korkeala P, Kankaanpää S, Salama E, Mäki-Opas J, Solin P (2021). Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän arviointi. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 21/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Seppälä E, Tiittala P (2018). Turvapaikanhakijoiden neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalveluiden toteutuminen vuonna 2017Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Tutkimuksesta tiiviisti 4.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Tiittala P, Räisänen P, Lilja E, Castaneda A, Snellman O, Helve O, Skogberg N (2018). Turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttö ja terveysongelmat 2015–2016Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Tutkimuksesta tiiviisti 29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Tiittala P, Seppälä E (2018). Turvapaikanhakijoiden mielenterveys- ja suun terveydenhuollon palveluiden sekä tartuntatautien ehkäisyn toteutuminen 2017Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Tutkimuksesta tiiviisti 10.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Wikström K, Lindström J, Halme N, Levälahti E, Koskela T, Laatikainen T (2018). Ulkomaalaistaustaisen väestön terveyspalveluiden käyttö.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 17. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Wikström K, Lindström J, Halme N, Levälahti E, Koskela T, Laatikainen T (2018). Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulunkäynti ja peruskoulun jälkeinen opiskelu.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 16. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten terveystottumukset.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 37. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Ulkomaalaistaustaisten nuorten päihteiden käyttö ja rahapelien pelaaminen. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 35. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Wikström K, Lindström J, Halme N, Laatikainen T (2017). Kiusaaminen ja fyysisen uhan kokemukset ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 36. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Käsikirjat

2023

• Rieppo S,  Musta L, Lindström E, Austero S, Hakoma R, Holm M, Korhonen M, Miettinen S, Mikkonen M, Mäki-Penttilä, S, Nykänen S, Sainio P, Skogberg N, Valtokari M, Väre A (2023). Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa : Varautumista tukevat toimintakortit.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä THL, Ohajus 7. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2020

• Tiittala P, Garoff F, Ahmed Haji Omar A, Hieta P, Viuhkonen M, Skogberg N, Klemettilä KL, Koponen P, Turunen T, Kontunen K, Snellman O, Castaneda AE (2020). Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastus: Käsikirja.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä THL, Ohjaus 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2018

• Castaneda A, Mäki-Opas J, Jokela S, Kivi N, Lähteenmäki M, Miettinen T, Nieminen S, Santalahti P (toim.) (2018). Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Ohjaus 5. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Väitöskirjat

2022

• Kieseppä, V (2022). Mental health service use among immigrants living in Finland. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäHelsingin yliopisto.
• Garoff, F (2022). Mental health of forced migrants in the Nordic countries. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäHelsingin yliopisto.
• Salama, E (2022). Is substance use of any substance? Study on substance use and mental health on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Turun yliopisto.

2021

• Idehen, EE (2021). Cervical cancer screening participation among women of migrant origin in Finland: disparities, challenges, and opportunities for improvement.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 642, 2021.

2020

• Bastola, K (2020). Health of Pregnant Migrant Women and their Newborns in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tampere: Yliopistopaino.

2019

• Adebayo, F (2019). Insights into food consumption, vitamin D status, and associated factors among adult immigrant populations in Finland: findings from population-based and intervention studies. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäHelsinki: Unigrafia.
• Skogberg, N (2019). Cardiovascular risk factors among Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Helsinki: Unigrafia.
• Tiittala P (2019). Hepatitis B and C, HIV and Syphilis Among Migrants in Finland: Opportunities for Public Health Response.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Helsinki: Unigrafia.

2018

• Rask S (2018). Diversity and Health in the Population : Findings on Russian, Somali and Kurdish origin populations in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Helsinki: Unigrafia.
• Schubert C (2018). Culture and Trauma : Cultural factors in mental health, psychotherapy and help-seeking. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäUniversity of Tampere.
• Kankaanpää S (2018). Mental health among Somali origin migrants in Finland : Considerations for depressive symptom manifestation, causal attributions of mental health problems, and psychiatric assessment.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tampere: Tampere university press.

2014

• Kuusio H (2014). A comparative study on challenges in the psychosocial work environment of Finnish and foreign-born general practitioners.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Pro gradu -tutkielmat

2022

• Jalonen Manu (2022). Maahan muuttaneiden työllistymisväylät Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Turun yliopisto.
• Kouki Sareda (2022). Mahdollisten traumaattisten kokemusten sekä äidin masennuksen ja ahdistuksen yhteys lapsen yliaktiivisuuden ja tarkkaavuuden oireiluun Suomeen vuonna 2018 saapuneilla turvapaikanhakijoilla. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäPro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.

2020

• Abdisalam Ismail M  (2020). Initial health assessment from the asylum seekers’ perspective: a qualitative study in Finland. Master’s thesis. University of Tampere, Faculty of Social sciences.
• Somersalo L (2020). Terveyspalveluissa koetun kohtelun yhteys terveyskeskuslääkäripalveluiden riittävyyteen ulkomaalaistaustaisilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos.

2019

• Ahmed Haji Omar A (2019). Good Practices and Challenges in the Data Collection of the Asylum Seekers’ Health and Wellbeing (TERTTU) Survey - A Qualitative Interview Study with the Fieldwork Personnel. Master’s thesis. University of Gothenburg.
• Hepola A-M (2019). Ulkomailla syntyneiden henkilöiden elintapojen yhteys suunterveyteen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta.
• Nykänen S (2019). The association between employment status and quality of life among foreign origin populations in Finland. A secondary analysis of the survey on work and well-being among people of foreign origin (UTH, 2014). Master's thesis. Uppsala University.
• Pöyhönen A, Kokkonen E (2019). Kotona olevien ja työssä käyvien maahanmuuttajataustaisten naisten psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveyspalveluiden käyttö - Väestötutkimus venäläis-, kurdi- ja somalitaustaisten ryhmissä. Pro-gradu –tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.  Filosofinen tiedekunta.

2017

• Agafonova A (2017). The association between BMI, Waist-to-height ratio and blood pressure in Russian, Somali and Kurdish migrants residing in Finland. Master’s thesis. University of Tampere, Faculty of Social sciences.

2016

• Adam A (2016). Ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys ja yhteydet taustatekijöihin venäläis-, somali- ja kurditaustaisilla maahanmuuttajilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö.
• Haukirauma-Ilmarinen N (2016). Koetun elämänlaadun yhteys ruokatottumuksiin työikäisillä maahanmuuttajilla Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto. Lääketieteen laitos.

2013

• Ballou S (2013). Self-reported Health in Immigrants Living in Finland: Treatment Obstacles, Quality of Life and Language Ability as Mediators to Health. Master’s Thesis. University of Helsinki. Faculty of Social Sciences. REMS Social Psychology.
• Rantanen S (2013). Venäläistaustaisten maahanmuuttajien saaman esimiestuen ja perehdytyksen yhteys työniloon ja itsearvioituun työkykyyn. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö.

Muut julkaisut

2024

• Kuusio H, Mäkipää L, Isomäki M, Nykänen S (2024). Yhdenvertaisuuden edistäminen osaksi hyvinvointialueiden strategiaa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Päätösten tueksi 2024_006. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024.
• Alho R, Castaneda A, Jalagin S, Jasinskaja-Lahti I, Jauhiainen S, Kurki T, Kuusio H, Saukkonen P (2024). Tiedettä tiiviisti: Ulkomaalaistaustaiset Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomalainen tiedeakatemia, Tiedettä tiiviisti.
• Eid M, García-Velázquez R, Renvik TA, Castaneda A & Kuusio H (2024). Syrjintäkokemukset selittävät Suomeen muuttaneiden heikompaa elämänlaatua ja yhteiskuntaan kiinnittymistäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Teoksessa Renvik, Tuuli Anna & Säävälä, Minna (toim.). (2024). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1 FI. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN ISBN 978-952-327-719-9.
• Rask S, Vaalavuo M (2024). Tulokehitys maahanmuuton jälkeen:
  perhe osana kotoutumisen kokonaisuuttaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Teoksessa Renvik, Tuuli Anna & Säävälä, Minna (toim.). (2024). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023: Näkökulmana väestösuhteet. TEM oppaat ja muut julkaisut 2024:1 FI. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN ISBN 978-952-327-719-9.
• Sipinen J; Lilja E; Kuusio H (2024). Maahanmuuttaneiden poliittinen kiinnittyminen Suomessa MoniSuomi-tutkimuksen valossaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Työpaperi 24/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2024.
• Nykänen S, Mankinen K & Castaneda A (2024). Näkökulma: Sanoista tekoihin: Käytännön kokemuksia kielitietoisista toimintatavoista asiantuntijatyössäLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Julkaisussa Migration–Muuttoliike, vol. 50, nr. 1. Siirtolaisuusinstituutti, 2024. 

2023

• Aalto AM, Koponen P, Kuusio HM, Nguyen L (2023). Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut : Näkökulmia suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Päivikki Koponen ja Liina-Kaisa Tynkkynen (toim.).Työpaperi 8/2023, THL.
• Castaneda A ja Mäki-Penttilä S (2023). Syntyperään ja etnisyyteen liittyvät eriarvoisuudet. Teoksessa: Kestilä ym. Väestön terveys- ja hyvinvointikatsaus 2023: Tavoitteena sosiaalisesti kestävä Suomi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Työpaperi 14/2023, THL:n julkaisuja.
• Eid, M ja Castaneda  A (2023). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi tutkimusten ja tilastojen valossa. Valtion nuorisoneuvoston julkaisuja 73.
• Rask S ja Castaneda A (2023). Rasismi ja rodullistettujen asiakkaiden tukeminen.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa: Linner Matikka & Hipp (toim). Traumainformoitu työote. PS-kustannus, 2023.
• Rask S ym. (2023). Moninaisesti parempi -hankkeen työkirja: Kokoelma hankkeen tuotoksista (2019–2022).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
• Steenroos M (2023). Suomen romanipoliittinen ohjelma 2023-2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:3. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSTM Raportteja ja muistioita 2022:27.
• Rask S, Bergbom B, Czimbalmos M, Mankinen K, Nykänen S, Teräsaho M, Toivanen M, Yüksel H. Tutkimusmatka suomalaisen työelämän monimuotoisuuteenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Teoksessa Martikainen, T, Pöyhönen, S. (toim.), 2023. Superdiversiteetti: Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2023.

2022

• Castaneda, A., & Rask, S. (2022). Syrjintäkokemusten taakka seuraa sukupolvelta toiselle.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Migration-Muuttoliike, 48(2), 8–9.
• Czimbalmos, Mercédesz & Riikka Tuori. 2022. Chabad on Ice: Jewish Encounters with Fundamentalism in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Approaching Religion 12(2), 38–58. 
• Illman, R., Czimbalmos, M., & Pataricza, D. (2022). Bending, Breaking and Adhering to Rules of Contemporary Jewish Practice in Finland .Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 46(3), 32–51.
• Kanninen, O., Virkola, T., Lilja, E., Rask, S. Tavoitteena syrjimätön työelämä: Työsyrjinnän nykytila ja keinoja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:20.
• Rask S & Castaneda AE. Opiskelijoiden kulttuurinen moninaisuus. Teoksessa Kunttu K, Komulainen A, Kosola S, Seilo N, Väyrynen T. (toim). OpiskeluterveysLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2022.
• Rask S, Castaneda AE. Maahanmuuttotaustan huomiomoinen kuntoutuksessa. Teoksessa Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Melkas S (toim.) KuntoutuminenLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim; 2022.
• Rask, Mankinen, Nykänen ja Teräsaho (2022). Monimuotoisuutta edistävä rekrytointi ja kielitietoisuus ratkaisuina osaajapulaanLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä. Työn tuuli.
• Stenroos M (2022). Romanipoliittinen ohjelma 2018-2022 : Toimeenpanon ohjaus ja seuranta.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Raportteja ja muistioita 2022:27. Sosiaali ja terveysministeriö.

2021

• Kontio M, Skogberg N, Sivelä J, Nohynek H, Salo H, Mäntymaa P, Helve O (2021). Koronarokotuskattavuuteen vaikuttavat tekijät.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Työpaperi 26/2021.
• Skogberg N, Koponen P, Lilja E, Austero S, Achame S, Castaneda AE. Access to information, preventive measures and working conditions during the coronavirus epidemic - findings of the population-based MigCOVID Survey among persons who have migrated to Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä [Tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana – maahan muuttaneille kohdennetun MigCOVID-väestötutkimuksen tulokset]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 8/2021.
• COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta. Erilliskatsaus, vaihtuva teema ”Maahan muuttaneiden tiedonsaanti, viranomaissuositusten noudattaminen ja työolot koronavirusepidemian aikana.”Tiedosto avautuu uudessa välilehdessä pdf 720kB  (pdf 721kt)
• Skogberg K, Kuusio H, Austero S, Castaneda AE. Maahan muuttaneet. Teoksessa Kestilä L, Jokela, M, Härmä V ja Rissanen P (toim.): Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: Asiantuntija-arvio, kevät 2021Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä, s. 162-168 . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2020

• Henriksson M, Rask S, Anttila H, Wikström M, Savinainen M, Kuusio H (2020). Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kulttuurinen adaptointi kognitiivisen haastattelun menetelmällä: kokemuksia Kykyviisarin testauksesta arabian-, somalin, kurdin- ja venäjänkielillä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(2).
• Henriksson M, Seppänen A, Rinne H (2020). Siltoja rakentamassa – Euroopan kansanterveyskonferenssi Marseillessa 20.–23.11.2019.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57(1).
• Klemettilä, A. (2020). Moninainen muisti (pdf 5,64 Mt).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Memo – muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnista vastaavien ammattilehti 4/2020.

2019

• Castaneda A, Kytö S & THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET (2019). THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET edistämässä Suomen kulttuurisesti moninaisen väestön terveyttä ja hyvinvointi.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Toimintakertomus 2017–2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Castaneda A & THL:n monikulttuurisuuden asiantuntijaryhmä MONET (2019). Luku 13.3. Haavoittuvassa asemassa olevat lapset: Etniset ryhmät ja kieli- ja kulttuurivähemmistöt.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025.  Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
• Nyström A-S, Mikkola M, Lillsunde P, Mankkinen T, Honkala S (2019). Luku 14.5 Erityiskysymykset: Lapset, nuoret ja väkivaltainen ekstremismi. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTeoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
• Castaneda A & Kuusio H (2019). Sosiaalinen hyvinvointi, kotoutuminen ja terveys sekä näiden väliset yhteydet Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
• Ilmarinen K, Kauppinen T, Karvonen Si (2019). Asuinolot ja niiden alueellinen vaihtelu. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTeoksessa: Kestilä L & Karvonen S (2019): Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kervinen E, Jokinen A & Mäkelä V (2019). Luku 14.5 Erityiskysymykset: Lapsiin kohdistuva ihmiskauppa ja siihen liittyvä hyväksikäyttö. Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.): Väkivallaton lapsuus.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
• Kosonen R, Saari E, Aaltonen S, Heponiemi T, Jauhiainen S, Kankaanpää R, Palander J, Pöllänen P, Steel T, Yijälä A (2019). Maahanmuuttaja osalliseksi ja työhön.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Policy brief. Suomen akatemia.
• Koukkula M, Klemetti R (2019). Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen (FGM) estämisen toimintaohjelma. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:1.
• Koukkula M, Helander M & Klemetti R (2019). Luku 14.3 Erityiskysymykset: Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Korpilahti U, Kettunen H, Nuotio E, Jokela S, Nurmi VM, Lillsunde P (toim.):  Väkivallaton lapsuus. Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2019:27.
• Kuusio H & Koponen P (2019). Lääkärin vastaanottopalvelujen koettu tarve ulkomaalaistaustaisten kokemuksissa Suomessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7
• Leinonen MK, Lamminmäki M, Koponen P, Kuusio H, Anttila A (2019). Sosiaalinen eriarvoisuus ja naisten syöpäseulonnat.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Duodecim, 135(19), 1912–9.
• Rask S, Henriksson M, Anttila H, Kuusio H (2019). Suositus TOIMIA-tietokannassa: Suositus toiminta- ja työkyvyn arvioinnista kotoutumisvaiheessa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä TOIMIA-suositukset. TOIMIA-tietokanta.
• Rask S, Castaneda A (2019). Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7 
• Ritola V, Mikkola M (2019). Väkivaltaisesta ekstremismistä tarvitaan enemmän tietoa sosiaali- ja terveydenhuollossa.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 40. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Skifter Andersen H, Kauppinen TM (2019). Housing preferences and choices of ethnic minorities. In: Skifter Andersen H: Ethnic Spatial Segregation in European Cities. Routledge Studies in Urbanism and the City. CRC Press
• Skogberg N (2019). Terveys on onnistuneen kotoutumisen edellytys.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Lectio Precursoria. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56 (2).
• Skogberg N & Koponen P (2019). Terveyden yhteys työssäoloon koko väestössä ja ulkomaalaistaustaisilla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Kazi V, Alitolppa-Niitamo A & Kaihovaara A (toim.): Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. ISBN 978-952-327-487-7
• Vaalavuo M, Kauppinen TM (2019). Maahanmuuttajien tulot ja omistusasuminen. URMI Kaupunkianalyysi VI, 13.5.2019.

2018

• Erhola K, Rask S, Lilja E, Kuusio H, Castaneda A (2018). Väkivaltakokemukset ulkomaalaistaustaisilla naisilla ja miehillä. Työpaperissa: Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTyöpaperi 28. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Helve O, Tuomisto K, Tiittala P (2018). Turvapaikanhakijoiden suuri määrä koetteli terveydenhuollon valmiutta. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäLääkärilehti, 5(73),  273–277.
• Hussein I, Sane J, Soini H, Vasankari T & Lyytikäinen O (2018). Mitä Suomen somaliväestö tietää tuberkuloosista? Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSuomen Lääkärilehti, 3, 146 – 147, 73.
• Ilmarinen K, Kauppinen TM, Karvonen S (2018). Tilaa vai saavutettavuutta – asuinolojen alueellinen vaihtelu.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Suomen sosiaalinen tila 2/2018. Tutkimuksesta tiiviisti 15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Jokela S, Mustonen KL, Klemetti R (2018). Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksien ehkäisy on kaikkien ammattilaisten vastuulla. Liito 2/2018.
• Henriksson M, Rask S, Kuusio H & Castaneda AE (2018). MERH – Muuttoliikettä, etnisyyttä ja terveyttä käsittelevä kongressi Edinburghissa (17.–19.5.2018).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2018;55:270–3
• Lehtoaro, S., Hietapakka, L., Kaihlanen, A., Heponiemi, T., Aalto, A-M. 2018. Ammatillinen koulutus ja kielikoulutus edistävät ulkomaalaistaustaisten hoitajien ja lääkäreiden työllistymistä Suomessa: Monikulttuurinen hoitajan ja lääkärin työ -tutkimuksen tuloksia. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäTutkimuksesta tiiviisti 13, toukokuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
• Rask, Lilja, Kuusio, Larja & Luukko (2018). Ylikoulutuksen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Toivanen, M. Väänänen, A. Kurki, A-L., Bergbom, B., Airila, A. (toim.) Teoksessa: Moni osaa - työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Helsinki: Työterveyslaitos.
• Vaalavuo M, Kauppinen TM (2018) Muutot pois pienituloisilta alueilta: onko etnisten ryhmien välillä eroja? (pdf 636 kt)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä URMI Kaupunkianalyysi IV, 25.1.2018.

2017

• Castaneda A (2017). Sanoista teoiksi – Miten maahanmuuttoon liittyvä terminologia luo todellisuutta ympärillämme?Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 54(3).
• Gissler M, Kuusio H (2017).  9. Euroopan kansanterveyskonferenssi – Health for all, All for Health Wienissä 9-12.11.2016.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteen aikakauslehti. 1/ 2017.
• Halme N, Kanste O, Klemetti R, Kuusio H, Rajala R, Seppänen J (2017). Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Tutkimuksesta tiiviisti 26. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Hietapakka L (2017). Miten torjua eriarvoisuutta monikulttuurisissa terveydenhuollon työyhteisöissä?Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 54(3), 247–250.
• Kauppinen, Timo M. & Vaalavuo, Maria (2017). Työikäisen väestön alueellinen eriytyminen synnyinmaan ja tulotason mukaan suurilla kaupunkiseuduilla.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä URMI Kaupunkianalyysi I. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Kauppinen, Timo M. & Vilkama, Katja (2017). Entry to homeownership among immigrants in the Helsinki Metropolitan Area.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Helsinki Quarterly 1, 60-67.
• Kuusio H (2017). Uuringu tulemused: Soome ja Eesti vaheline hambaarstide vaba liikumine. ÜLEVAADE
• Kuusio H (2017). Maahanmuuttajien oikeus terveyspalveluihin jaLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä terveyspalvelujen käyttö. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäKirjassa Nykänen, Kalliomaa-Puha, Mattila (toim.) Sosiaaliset oikeudet- näkökulmia perustaan ja toteutumiseen.
• Rask S (2017). Miten maahanmuutto ja suomalaisuus näyttäytyvät tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointitutkimuksissa? Puheenvuoro. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2017;54:251–256.
• Räisänen P, Soini H, Turtiainen P, Nuorti P, Ruutu P, Lyytikäinen O (2017). Maahanmuuttajien tuberkuloosiriski säilyy pitkään.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Lääkärilehti 7/2017; 72, 450-1.
• Siukola R, Soronen S, Teräsaho, M (2017). Oikeusasiat ja turvallisuus: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ministeriöissä -hanke.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Työpaperi 16/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Tamminen N, Pekkala J, Skogberg N (2017). Laaja-alaista osaamista kansanterveyden eri alueilta tarjolla Wienissä – 9. Euroopan kansanterveyskonferenssi ’Health for all, All for Health’, Wien, 9–12.11.2016. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäSosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti, 54(1), 63-66.
• Vaalavuo M, van Ham M, Kauppinen TM (2017). Income change and moving to a better neighbourhood – an enquiry into ethnic differences in Finland.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä IZA Discussion Paper No. 11076.

2016

• Castaneda A, Larja L, Nieminen T, Jokela S, Suvisaari J, Rask S, Koponen P, Koskinen S (2015). Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus - Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH).Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Työpaperi 18. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
• Rask S, Castaneda AE, Schubert C (2016). Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat. Teoksessa Autti-Rämö I, Salminen A-L, Rajavaara M, Ylinen A (toim.) Kuntoutuminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

2015

• Castaneda A & Kauppinen T (2015). Luku 10. Asuminen ja tulojen riittävyys. Omistusasunnossa asuminen ulkomaalaistaustaisilla harvinaisempaa kuin Suomen koko väestössä. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
• Castaneda A & Kauppinen T (2015). Luku 15. Elämänlaatu. Ulkomaalaistaustaiset ovat tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa kuin Suomen koko väestö. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
• Koponen P, Skogberg N, Suominen L, Borodulin K, Laatikainen T & Koskinen S (2015). Luku 11. Elintavat. Ulkomaalaistaustaisilla vaihtelevasti terveyttä edistäviä ja heikentäviä tottumuksia. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
• Koponen P, Jokela S, Skogberg N, Castaneda A, Suvisaari J, Laatikainen T & Koskinen S (2015). Luku 12. Terveys. Ulkomaalaistaustaiset kokevat terveytensä hyväksi, mutta terveysongelmien yleisyydessä on suuria eroja. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
• Koponen P, Manderbacka K, Jokela S, Castaneda A, Suvisaari J & Suominen L (2015). Luku 14. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve ja käyttö. Ulkomaalaistaustaiset kokevat saaneensa riittävästi sosiaali- ja terveyspalveluja. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.
• Koponen P, Skogberg N (2015). Maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille kohdennetut terveyden edistämistoimet Euroopassa. Pro-terveys lehti, 6.
• Rask S, Sainio P, Koponen P & Koskinen S (2015). Luku 13. Toimintakyky ja työkyky. Työ- ja toimintakyvyssä suuria eroja ulkomaalaistaustaisten ryhmien välillä. Teoksessa Nieminen T, Sutela H, Hannula U (toim.) (2015): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Väestö. Helsinki: Tilastokeskus.

2014

• Weiste-Paakkanen A, Koponen P, Manderbacka K, Keskimäki I, Rask S, Kuusio H, Mölsä M, Castaneda A, Koskinen S (2014). Maahanmuuttajien terveyspalveluiden käyttö ja luottamus eri instituutioihin: tuloksia ja kokemuksia Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (Maamu). Teoksessa: Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Helsinki: Euroopan muuttoliikeverkosto. p. 75–83.
• Wikström K, Haikkola L, Laatikainen T (2014). Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi - Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi : 17/2014.

2013

• Bergbom B,Koponen P, Koskinen S (2013). Luku 13. Työterveyshuolto.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Airila A, Toivanen M, Koskinen A, Castaneda A, Rask S, Koponen P, Härkänen T, Koskinen S (2013). Luku 2. Tutkimusaineisto ja menetelmät.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Koponen P, Bergbom B, Castaneda A, Koskinen S, Martelin T (2013). Luku 11. Koettu terveys, työkyky, sairauspoissaolot ja työtapaturmat.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Teoksessa Toivanen M, Väänänen A, Airila A (toim.): Venäläis-, kurdi- ja somalialaistaustaisten työ ja terveys Suomessa -samankaltaisuudet ja erot kantaväestöön. Helsinki: Työterveyslaitos.
• Kauppinen TM, Castaneda AE (2013). Maahanmuuttajaryhmien elinoloissa on eroja. Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessäHyvinvointikatsaus 3, 32–7.

2012

• Castaneda A, Rask S, Koponen P, Koskinen S (2012). Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia tutkittiin Helsingissä. Terveiset 2012;4:22–3
• Solovieva N, Castaneda AE, Koponen P, Laatikainen T, Koskinen S (2012). Inequalities among migrants in cardiovascular risk factors and self-rated health:  The Migrant Health and Wellbeing Study in Finland. Tolerance and Intolerance in the Modern Society extended abstract (19-20.9.2012), Saint Petersburg State University, Saint Petersburg, Russia.

2011

• Castaneda A & Gaily S (2011). Maahanmuuttajien hyvinvointia ja terveyttä tutkitaan.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Hyvinvointikatsaus, 2, 83-5.
• Kuusio H, Koivusalo M, Elovainio M, Heponiemi T, Aalto A-M & Keskimäki I (2011). Cross-border mobility of health professionals in Finland. In: Health Professional Mobility and Health Systems. Evidence from 17 European countries. Edited by Matthias Wismar, Claudia B. Maier, Irene G. Glinos, Gilles Dussault and Josep Figueras. European Observatory on Health Systems and Policies.