Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus sai lain mukaisen määritelmän huhtikuussa 2015, kun sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) kirjattiin sosiaalinen kuntoutus yhdeksi sosiaalipalvelun muodoksi.
Sosiaalipalveluja järjestetään kansalaisten tueksi jokapäiväisessä elämässä selviytymiseen, johon katsotaan kuuluvaksi päivittäin tai säännöllisesti toistuvia tavanomaisia toimia, kuten itsestä huolehtiminen, kotona suoriutuminen, liikkuminen, koulutus, työ, kommunikointi, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ja yhteisöllisyys sekä koulunkäynti, oppiminen ja tiedon soveltaminen. Sosiaalisen kuntoutuksen sosiaalihuoltolaissa määrittyvä tehtävä on varsin laaja-alainen ja sitä voidaan järjestää monista syistä.
Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa, tehostettua yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua.
Oma erillinen palvelu
Käytännössä sosiaalisen kuntoutuksen toimeenpano, sisältö ja kohteet määräytyvät hyvinvointialueilla, joiden tehtäväksi sosiaalinen kuntoutus sosiaalihuoltolain mukaan määrittyy. Sosiaalista kuntoutusta on tarkasteltu muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisena erillisenä palveluna, palveluja läpileikkaavana periaatteena sekä erityisenä työotteena tai -orientaationa.
Sosiaalisen kuntoutuksen tulee kuitenkin olla saatavilla oleva oma tosiasiallinen palvelunsa, koska hyvinvointialueilla on järjestämisvelvoite sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin. Siten sosiaalinen kuntoutus on esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta erillinen palvelu, vaikka niillä yhteisiä elementtejä onkin.
Korjaavaa sekä ennalta ehkäisevää työtä
Sosiaalisen kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä, edistää osallisuutta ja torjua syrjäytymistä. Tavoitteidensa kautta sosiaalinen kuntoutus hahmottuu sekä korjaavana että ennalta ehkäisevänä työotteena.
Korjaavana työotteena sosiaalinen kuntoutus palauttaa ja vahvistaa henkilön sosiaalista toimintakykyä tilanteissa, joissa toimintakyvyn arvioidaan alentuneen, esimerkiksi pitkään jatkuneen työttömyyden, sairastumisen tai päihteiden käytön seurauksena, hahmotus- ja oppimishäiriöistä, vammaisuudesta, mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöistä tai väkivaltakokemuksista johtuen.
Ennalta ehkäisevänä työotteena sosiaalinen kuntoutus tukee ongelmallisissa elämäntilanteissa ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi. Ennalta ehkäisyyn kuuluu sekin, että sosiaalitoimea muutetaan helpommin lähestyttävämmäksi ja uusia asiakasryhmiä paremmin tavoittavaksi. Tämä toteutuu esimerkiksi monikanavaisella tiedottamisella, viemällä tiedotusta verkkoon ja hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Kun sosiaalisen kuntoutuksen palveluja tehdään näkyvämmiksi, myös yhteistyötahot osaavat ohjata asiakkaita sen piiriin paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa.
Ennalta ehkäisevänä työotteena sosiaalinen kuntoutus kiinnittyy myös rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sitoo sen osaksi yleistä osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä edistävää sekä tukevaa työtä. Rakenteellisena työnä sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteet liittyvät ympäristöjen, toimintojen ja yhteiskunnan sosiaaliseen esteettömyyteen – niiden muuttamiseksi avoimiksi ja vastaanottaviksi kaikille.
Syrjäytymistä torjuva sosiaalinen kuntoutus sijoittuu hyvinvointialueiden sosiaalityön sekä kunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn yhdyspintaan näitä yhdistävänä elementtinä.
Palveluun ohjautuminen
Asiakkaita ohjautuu sosiaalisen kuntoutuksen palveluun erityisesti aikuissosiaalityön kautta, mutta sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen ja mahdollinen sosiaalisen kuntoutuksen tarve voidaan havaita useiden eri tahojen toimesta. Sosiaalista kuntoutusta onkin tehtävä tunnetuksi niin, että eri toimijat tietävät, minne olla yhteydessä asiakkaan sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen noustessa esiin. Luonnollisesti aloite sosiaaliseen kuntoutukseen osallistumiseen voi tulla asiakkaalta itseltäänkin.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 35§ velvoittaa tiettyjä ammattihenkilöitä ja viranomaisia (esimerkiksi terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa, TE-toimistossa ja KELA:ssa) ohjaamaan henkilön, jolla on ilmeinen sosiaalihuollon tarve, hakemaan sosiaalipalveluja, tai henkilön antaessa suostumuksensa, ottamaan yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos tarve on ilmeinen, eikä henkilö osaa itse arvioida tilaansa, voidaan ilmoitus tehdä myös ilman henkilön suostumusta.
Jalkautuvana palveluna sosiaalista kuntoutusta toteutetaan ihmisten arjen toimintaympäristöissä. Jalkautumisella ja matalan kynnyksen palveluilla tavoitellaan erityisesti henkilöitä, jotka on syrjäytetty normaalin palvelujärjestelmän ulottumattomiin.
