Sote-palvelut

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat monet eri toimijat. Keskeinen toimija on hyvinvointialue, joka vastaa siitä, että alueella on väestön tarpeen mukaiset riittävät palvelut. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan jakaa perustason palveluihin ja erityistason palveluihin.

Peruspalvelut on tarkoitettu koko väestölle. Asiakas saa peruspalvelut lähimmästä sosiaali- ja terveyskeskuksesta.

Erikoissairaanhoidon palveluja annetaan pääasiassa sairaaloissa, ja ne toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyskeskusten peruspalvelujen kanssa.

Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalvelut edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.

Sosiaalipalvelujen tarve arvioidaan tekemällä palvelutarpeen arviointi.

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä, joka tukee asiakasta tarvittavien palvelujen saamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jos asiakkaalla on erityisen tuen tarve, omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän tulee olla sosiaalityöntekijä.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat:

sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
sosiaalinen kuntoutus
perhetyö
lapsiperheen kotipalvelu
kotihoito
tukipalvelut
asumispalvelut (tilapäinen asuminen, tuettu asuminen, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen)
laitospalvelut
liikkumista tukevat palvelut
päihde- ja mielenterveystyö
kasvatus- ja perheneuvonta
lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
omaista ja läheistä hoitavan henkilön vapaat
opiskeluhuollon kuraattoripalvelut.

Sosiaalihuoltolaki (Finlex)

Erityislainsäädännön perusteella tarjottavia hyvinvointialueiden sosiaalipalveluja ovat muun muassa:

vammaispalvelut
kehitysvammaisten erityishuolto
toimeentulotuki
lastensuojelu
kuntouttava työtoiminta
lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvät tehtävät
perhehoito
omaishoidon tuki
kotouttamiseen liittyvät tehtävät.

Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on niin sanottuja määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä hyvinvointialue voi käyttää harkintaa lain asettamissa puitteissa. Osassa palveluista on kuitenkin ns. subjektiivinen oikeus, joka tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on oikeus saada palvelu aina riippumatta hyvinvointialueen määrärahatilanteesta.

Koska sosiaalipalveluja ohjaavaa lainsäädäntöä on paljon, ryhmitellään palveluja usein elinkaarimallin mukaisesti lasten, nuorten ja perheiden, työikäisten ja ikääntyneiden palveluihin.

Osa sosiaali- ja terveyspalveluista on tyypillisesti sellaisia, että niissä vastuut jakautuvat sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken. Näin on esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä.

Terveyspalvelut

Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja.

Terveydenhuoltolain mukaan perusterveydenhuollolla tarkoitetaan muun muassa

hyvinvointialueen järjestämää väestön terveydentilan seurantaa
äitiys- ja lastenneuvolapalveluja
koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa
suun terveydenhuoltoa
perustason mielenterveys- ja päihdehoitoa
lääkinnällistä kuntoutusta
työterveyshuoltoa
ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä
avosairaanhoitoa
kotisairaanhoitoa
kotisairaala- ja sairaalahoitoa.

Terveydenhuoltolaki (Finlex)

Palvelujen tuottaminen

Hyvinvointialue voi toteuttaa palvelut omana palvelutuotantona tai yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa. Lisäksi hyvinvointialue voi täydentää omaa palvelutuotantoaan hankkimalla palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. Esimerkiksi sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseen osallistuvat vahvasti yritykset ja järjestöt.

Hyvinvointialueiden järjestämien palvelujen lisäksi sote-palveluita tarjoaa myös työterveyshuolto ja yksityiset palveluntuottajat.