Työttömän terveystarkastus

Tälle sivulle on koottu perustietoa työttömän terveystarkastuksen tavoitteista ja sisällöstä. 

Sivu on suunnattu työttömän terveystarkastuksia tekeville ammattilaisille ja sellaisille yhteistyökumppaneille, jotka ohjaavat työttömiä terveystarkastuksiin ja joiden palveluilla voidaan edistää työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä.

Sivulta löytyvät kansalliset ohjeistukset ja reitit saatavilla olevaan seurantatietoon. Hyvinvointialue- ja organisaatiokohtaisia ohjeita, hyviä käytäntöjä ja muita selvityksiä voidaan viedä Innokylään.
Työttömien terveyspalvelujen ammattilaisverkosto (Innokylä)

Asiakas saa lisätietoja ajan varaamisesta terveystarkastukseen omalta hyvinvointialueeltaan. Tietoa palveluun pääsystä löytyy hyvinvointialueiden verkkosivuilta tai Suomi.fi-palvelusta. Tarvittaessa voi olla yhteydessä oman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskukseen tai kysyä palvelusta työvoimaviranomaiselta.

Sivun sisältö

• Työttömän terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton
• Kuka tekee terveystarkastuksen?
• Kenelle terveystarkastus on tarkoitettu?
• Terveystarkastuksen sisältö
• Palaute ohjaavalle taholle
• Hoito- tai palvelusuunnitelma ja seuranta
• Kirjaaminen ja tilastointi

Työttömän terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton

Terveystarkastuksessa selvitetään ja edistetään työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyä, kuntoutustarpeita ja ohjataan tarvittaessa jatkopalveluihin.

Terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton. Terveystarkastuksen järjestäminen on hyvinvointialueen vastuulla. Jatkohoidoista hyvinvointialue saattaa periä maksuja. 

Asiakasmaksulain 11§:ssä säädetään maksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Laki korostaa maksujen huojentamisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentulotukeen. 
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin tehdyt muutokset (STM Kuntainfo 31.3.2021, pdf 113 kt)

Terveystarkastukseen osallistuvalle kerrotaan terveystarkastuksen tarkoitus. Osallistujalle kerrotaan mihin ja miten terveystarkastuksen tietoja käytetään ja millaisia jatkotoimenpiteitä tehdään. 

Terveystarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoito- tai palvelusuunnitelma. Siihen kirjataan terveyden ja hyvinvoinnin sekä työkyvyn kannalta olennaiset suunnitelmat ja tavoitteet sekä sovitaan seurannasta. 

Kuka tekee terveystarkastuksen?

Työttömän terveystarkastuksen tekee pääsääntöisesti terveydenhoitaja, toisinaan myös lääkäri. Lääkäriä tarvitaan esimerkiksi silloin, jos halutaan työkyvyn tai kuntoutustarpeen arviointia. 

Hyvinvointialueella on järjestämisvastuu palvelusta eli se päättää, miten palvelu tuotetaan. 

Terveystarkastus tehdään yleensä sosiaali- ja terveyskeskuksessa tai työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimipisteessä (TYP), toisinaan myös työterveyshuollossa. 

TYP-palveluun ohjaamisen kriteerit on säädetty laissa (1369/2014):
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014 (Finlex)

ja laissa 935/ 2022:
Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta 935/2022 (Finlex) 

Lisäksi 23.3.2023 on säädetty uusi laki (381/2023), jonka voimaantulosta tullaan säätämään erikseen lailla:
Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä 381/2023 (Finlex)

Kenelle terveystarkastus on tarkoitettu?

Terveystarkastuksesta säädetään terveydenhuoltolaissa. Terveystarkastus on tarkoitettu työ- ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolella oleville, erityisesti työttömille. 
Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex)

Terveystarkastuksen mahdollisuudesta tulee kertoa hyvinvointialueen tai palveluntarjoajan verkkosivuilla, jotta työtön voi itse hakeutua tarkastukseen. 

Lisäksi työ- ja elinkeinopalvelujen, nuorten ohjaamojen, sosiaalipalvelujen ja muiden vastaavien tahojen kanssa tulee yhdessä sopia, miten työttömän ohjaaminen terveystarkastukseen tehdään. 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut hyvinvointialueille ohjeen työttömien terveystarkastusten toteuttamisesta. Tavoitteena on vahvistaa työttömien terveystarkastusten tarpeen tunnistamista, asiakaslähtöistä toteuttamista, laatua ja vaikuttavuutta:
Työttömän terveystarkastus ja terveysneuvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa – painopisteenä työ-, toiminta ja työllistymiskyky (STM 21.6.2023, pdf 661 kt)

STM:n uutinen ohjeeseen liittyen 21.6.2023:
Ohje tukee työttömien terveystarkastusten toteuttamista

Terveystarkastuksen sisältö

Ennen terveystarkastusta tai sen osana kartoitetaan henkilön elämäntilannetta, terveydentilaa, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä palvelujen tarvetta. 

Usein käytössä on sähköinen tai paperinen esitietolomake, jossa kysytään 

• henkilö- ja yhteystietoja
• koulutuksesta, ammatista ja toimeentulosta 
• elintavoista, terveystottumuksista ja terveydentilasta
• todetuista sairauksista ja lääkityksestä
• terveyspalvelujen käytöstä
• omista odotuksista ja tavoitteista.

Ohjaava taho voi laatia lähetteen terveystarkastukseen, johon on asiakkaan kanssa yhdessä kirjattu, mitä terveystarkastukselta odotetaan, ja mitä mahdollisia työ- ja toimintakykyyn liittyviä huolia asiakkaalla on. 

Terveydenhuollon ammattihenkilöt määrittelevät terveystarkastuksen sisällön. Terveystarkastuksen tulee kuitenkin vastata STM:n ohjekirjeen mukaisia sisällöllisiä vaatimuksia. Toteutuksesta on laadittu erillinen sähköinen opas palvelun tuottajalle:
Opas työttömän terveystarkastuksen toteuttajalle (yhteistyötilat)

Terveystarkastuksessa keskitytään henkilön terveyteen ja hyvinvointiin, elämäntilanteeseen ja elintapoihin sekä työnhakuun ja siihen vaikuttavaan työ- ja toimintakykyyn. Henkilö asettaa omien tarpeidensa pohjalta tavoitteet, joihin hän sitoutuu. Tavoitteiden tulee olla realistisia, jotta ne ovat saavutettavissa, sekä konkreettisia, jotta niiden toteutumista on mahdollista seurata.

Keskustelussa voidaan yhdessä pohtia:

• Mitä minä itse voin tehdä oman terveyteni, hyvinvointini ja työ- ja toimintakykyni eteen?
• Mitä terveydenhuolto voi tehdä?
• Mitä työ- ja elinkeinohallinto tai muu palveluverkosto voi tehdä?

Menettelytapasuositus työttömän toiminta- ja työkyvyn arvioinnista on tarkoitettu avuksi terveydenhuollon ammattilaisille suunniteltaessa etenemistapaa ja valittaessa yksittäisiä toimintakyvyn arviointimenetelmiä:
Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa (Julkari)

TOIMIA-tietokannasta löytyy lisäksi toimintakykymittareita eri sairausryhmien osalta (WHODAS 2.0) riskikäytön tai masennuksen seuloja (Audit, Beck BDI) ja kuntoutuksen tavoitteiden asetteluun ja arviointiin mittari (GAS) sekä yleisen terveyden ja toimintakyvyn itsearviointimittari yli 18-vuotiaille aikuisille, PROMIS Yleinen terveys.
TOIMIA-tietokanta (Terveysportti)

Palaute ohjaavalle taholle 

Terveystarkastuksen pohjalta voidaan antaa palaute henkilön terveystarkastukseen ohjanneelle viranomaiselle. Palautteen antaminen edellyttää aina asiakkaan suostumusta. 

Kela on kehittänyt viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon yleisen suostumuslomakkeen. Kelan  suostumuslomake helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tilanteissa, joissa asiakkaiden auttaminen vaatii yhteistyötä, mutta lainsäädäntöön perustuvaa tiedonsaantioikeutta ei ole. Lomaketta voivat hyödyntää esimerkiksi sosiaalipalvelujen, terveyspalvelujen ja Kelan työntekijät.
Suostumus henkilötietojen vaihtoon ja käsittelyyn (Kela Y100 lomake, 117 kt)

Työ- ja elinkeinopalvelut saattavat pyytää terveydenhuollolta lausuntoa työnhakija-asiakkaansa sopivuudesta tiettyihin työtehtäviin. Esimerkkinä TEM:n lomake:
Palaute työ- ja elinkeinotoimistolle asiakkaan terveystarkastuksesta terveyskeskuksessa (suomi.fi) 

Hoito- tai palvelusuunnitelma ja seuranta 

Terveystarkastuksen perusteella on hyvä laatia suunnitelma, jos palvelujen tai tukitoimien tarvetta ilmenee. 

Suunnitelman tarkoituksena on auttaa asiakasta hahmottamaan omaa tilannettaan ja tarjota keinoja terveyden, hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi, sekä kuvata sovitut jatkopalvelut ja niiden tavoitteet. Lähtökohtana suunnitelmassa on henkilön oma arvio ja omat tarpeet.

Mikäli asiakas suostuu, jatkosuunnitelma on hyvä tehdä tarvittaessa monialaisesti. Mukaan pyydetään asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset yhteistyötahot, kuten TE-palvelu, nuorten ohjaamo, Kela, TYP tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. 

Mikäli työttömällä on työllistymissuunnitelma, aktivointisuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma, tarvittavat palvelut ja tukitoimet sisällytetään siihen. Lisäksi sovitaan asiakkaan vastuutyöntekijästä ja suunnitelman seurannasta. 

Kirjaaminen ja tilastointi

Käynti kirjataan terveydenhuollon potilastietojärjestelmään. Suunnitelman toteutumista tulee seurata sovituin välein ja keinoin. 

Terveydenhuollon ammattihenkilöt voivat hyödyntää Työttömän terveystarkastuksen kirjaamisopasta. Opas täydentää Potilastiedon kirjaamisen yleisopasta.
Työttömän terveystarkastuksen kirjaamisopas (Yhteistyötilat).

Työttömien terveystarkastuksesta tuotetaan tiedot hoitoilmoitusrekisteriin (Hilmo). Tietoja käytetään tilastoinnissa, sote-indikaattorien pohja-aineistona, toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Tietoja voidaan hyödyntää paikallisesti toiminnan seurantaan ja palvelujen kehittämiseen. Tieto on myös mukana ehdotuksessa hyvinvointikertomuksen vähimmäistietosisällöksi. 

Perusterveydenhuollon työttömien terveystarkastuksissa käytetään THL-Toimenpide -koodeja:

• Koodi OAA68 Työttömien terveystarkastus 
• Vanhemmissa tietojärjestelmissä SPAT1395 Opiskelu- ja työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastus

Työttömän terveystarkastuksen oikeaan tilastointiin (Hoitoilmoitus Hilmo) on tehty erillinen ohje.
Työttömän terveystarkastuksen kirjaaminen (Julkari)

Hilmo - Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitus

Lisätietoa

Leini Sinervo
kehittämispäällikkö
[email protected]