Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen sote-palvelut
Työikäisten työkyvyn ja työllistymisen tuen palvelujen kehittäminen on tärkeä osa palvelujärjestelmää. Tavoitteena on
- taata palvelujen yhdenvertainen saatavuus
- hillitä kustannusten nousua
- varmistaa, että palvelut ovat saatavilla silloin, kun niihin on tarvetta.
Painopistettä siirretään ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Laadukkaat ja vaikuttavat palvelut rakennetaan sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä.
Sivun sisältö
- Kuntouttava työtoiminta
- Sosiaalinen kuntoutus
- IPS-työhönvalmennus
- Työttömän terveystarkastus
- Työkyvyn tuen tiimi
Kuntouttava työtoiminta
Kuntouttava työtoiminta auttaa työtoiminnan asiakasta kuntoutumaan työhön, koulutukseen tai työvoimapalveluihin parantamalla asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä. Se on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa hyvinvointialue.
Kuntouttavaan työtoimintaan voi kuulua yksilö- ja ryhmämuotoista toimintaa, jota voidaan toteuttaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Palveluun tulee sisältyä aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus, jota annetaan henkilökohtaisesti tai ryhmässä toteuttaen.
Kuntouttava työtoiminta on sovitettava yhteen henkilön mahdollisesti tarvitsemien muiden sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen, julkisten työvoimapalvelujen sekä muiden palvelujen ja tukitoimien kanssa.
Kuntouttava työtoiminta (Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen -sivusto)
Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua yksilöllisen ja toiminnallisen tuen yhdistävää palvelua. Hyvinvointialue vastaa sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä.
Sosiaalista kuntoutusta järjestetään erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevalle aikuisväestölle ja henkilöille, joilla on laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen tuen ja ohjauksen tarve.
Sosiaalisen kuntoutuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa ihmisen sosiaalista toimintakykyä, edistää osallisuutta ja torjua syrjäytymistä. Sosiaalinen kuntoutus ennalta ehkäisevänä työotteena tukee ongelmallisissa elämäntilanteissa ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.
Sosiaalisen kuntoutuksen välineitä voivat olla yksilöllinen psykososiaalinen tuki ja lähityö, erilaiset toiminnalliset ryhmät, vertaistuki, osallistuminen vapaaehtoistoimintaan, työtoiminta sekä muita tarpeen mukaan sovittavia palveluja.
IPS-työhönvalmennus
Vahvaan tutkimusnäyttöön ja kansainvälisiin laatukriteereihin perustuva IPS-toimintamalli (Individual Placement and Support) on osa tuetun työllistymisen menetelmää. Tuetulla työllistymisellä tarkoitetaan työllistymisen tapaa, jossa toimintakyvyltään rajoittunut henkilö työllistyy avoimille työmarkkinoille palkkatyösuhteeseen työhönvalmentajan tarjoamalla intensiivisellä tuella.
Sekä IPS-toimintamallissa että tuetun työllistymisen menetelmässä lähtökohtana ovat työnhakijan omat toiveet työllistymisestä ja työn sisällöstä sekä henkilön osaaminen, voimavarat ja taidot. Tavoitteena on sellaisen työpaikan löytäminen, joka vastaa näitä voimavaroja sekä henkilön kykyjä ja taipumuksia.
IPS-työhönvalmennuksen keskeisin ero perinteisiin osatyökykyisten työllistymistä edistäviin toimintoihin verrattuna on se, että valmennus ja kuntoutuminen toteutuvat voittopuolisesti työpaikalla. IPS-työhönvalmennus on arvioitu vaikuttavaksi työllisyys-, hyvinvointi- ja kustannusvaikutusten suhteen.
IPS-toimintamalli on kehitetty vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työllistymisen ja työllisyyden edistämiseksi. Suomessa IPS-toimintamallia on hyödynnetty myös sosiaalihuollon työllistymistä tukevissa palveluissa. Aikuissosiaalityössä ja vammaispalveluissa sitä on pilotoitu nimellä Laatukriteereihin perustuva työhönvalmennus.
IPS-toimintamallin työhönvalmentajat toimivat työpaikalla niin työntekijän, työnantajan kuin koko työyhteisönkin tukena. Lopputavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen työskentely työsuhteessa siten, että asiakkaan itseluottamuksen ja voimavarojen vahvistuessa työhönvalmentajasta tulee hiljalleen tarpeeton. Työpaikan omien resurssien paikantaminen ja käyttöönotto ovat edellytys sille, että työhönvalmennuspalvelua voidaan asteittain vähentää.
Työttömän terveystarkastus
Työttömän terveystarkastus on lakisääteinen palvelu, josta hyvinvointialue vastaa.
Terveystarkastuksessa arvioidaan ja tuetaan työttömänä olevan henkilön terveyttä ja hyvinvointia sekä kartoitetaan hänen työ- ja toimintakykyään ja kuntoutustarpeitaan. Palvelun (1326/2010, 13 §) on muodostettava toiminnallinen kokonaisuus muiden hyvinvointialueen järjestämien palvelujen kanssa.
Työttömän terveystarkastus on asiakkaalle vapaaehtoinen ja maksuton.
Työkyvyn tuen tiimi
Työkyvyn tuen tiimi tarjoaa monialaista tukea osatyökykyisten henkilöiden työkykyyn liittyvien haasteellisten tilanteiden ratkaisun etsimisessä. Työkyvyn tuen tiimin ammattilaisverkosto koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon, kunnan työllisyyspalveluiden, TE-palveluiden ja Kelan ammattilaisista sekä muista työttömän henkilön tilanteen kannalta olennaisista toimijoista. Palvelukokonaisuuteen voi kuulua monia eri palveluja, kuten sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluja.
Työkykyohjelmassa ja Työkykyohjelman laajentamisessa on kehitetty ja toteutettu työkyvyn tuen tiimejä eri puolilla Suomea.
Työkykyohjelman laajentaminen
Tutustu työkyvyn tuen tiimin toimintamalleihin:
• Pohjois-Savon hyvinvointialue - Työkyvyn tuen tiimi (Innokylä)
• Varsinais-Suomen hyvinvointialue - Työkyvyn tuen tiimi (Innokylä)
Lisätietoja
Ville Grönberg
johtava asiantuntija
puh. 029 524 7130
[email protected]
Työkykyohjelman laajentaminen on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Tavoitteena on työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi.