Tarvevakioidut menot

Tarvevakioidut menot ovat tilastotietoa, joka auttaa tarkastelemaan kuntien ja hyvinvointialueiden vuosittaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia nettomenoja, palvelutarpeita sekä tarvevakioituja menoja.

Tilastossa kuvataan sote-palveluiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Nettokustannuksiin ei ole laskettu mukaan hallinnollisia kuluja tai tulonsiirtoja. 

Tarvevakioidut menot on THL:n tuottama tilastollinen vertailuaineisto, joka tekee kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon alueen asukkaiden erilaiset palvelutarpeet.

Vertailu antaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen ja omien vahvuuksien tai heikkouksien tunnistamiseen.

Tarvevakioitujen menojen tilastot on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen, ja tiedoista hyötyvät päättäjät, johtavat viranhaltijat, suunnittelijat ja tutkijat.

Palvelukokonaisuuskohtaiset menot

Vuoden 2022 tarvevakioidut menot laskettiin ensimmäistä kertaa myös seitsemälle eri palvelukokonaisuudelle. Kullekin palvelukokonaisuudelle laskettiin oma aluekohtainen tarvekerroin, johon palvelukokonaisuudelle kohdistetut nettokäyttökustannukset suhteutettiin. Luvut ovat hyvin alustavia, niihin tulee suhtautua varauksella ja ne tulevat muuttumaan jatkokehitystyön tuloksena. 

Kesällä 2024 julkaistuissa palvelukokonaisuuskohtaisissa tarvevakioiduissa menoissa käytettiin aikaisemman kolmen erillisen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja vanhustenhuollon tarvevakiointimallien sijaan kaikkien palvelukokonaisuuksien kohdalla samaa joukkoa tarvetekijöitä selittämään palvelukokonaisuuden käytön kustannuksia. 

Laskennasta lisätietoa löytyy muistiosta:
Tarvevakioidut kustannukset (pdf 190 kt)

Vuodesta 2012 alkaen kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvevakioidut menot on esitetty sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että terveyden- ja vanhustenhuollon palveluiden osalta. Vuodesta 2015 alkaen tiedot on julkaistu myös maakunnittain. Vuoden 2020 tarvevakioidut menot on esitetty päivitetyn tarvevakioinnin mukaisesti perustuen keväällä 2022 julkaistuun raporttiin.
Raportti: Sote-rahoituksen tarvevakiointi: Päivitys 2022

Hyvinvointialueittain, kunnittain ja postinumeroittain tarvevakioitujen menojen laskennassa käytetyt tarvekertoimet:
Tarvevakioitujen menojen tarvekertoimet hyvinvointialueittain (excel,47 kt)
Tarvevakioitujen menojen tarvekertoimet kunnittain (excel, 127 kt)
Tarvevakioitujen menojen tarvekertoimet postinumeroittain (excel, 927 kt)

Palvelutarpeiden huomioinen mahdollistaa vertailun

Kun tarvevakioituja menoja tilastoidaan, jokaiselle alueelle lasketaan kerroin, joka kuvaa alueen asukkaiden sote-palvelujen tarvetta ja suhteuttaa aluekohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Tarvekerroin perustuu tietoihin alueiden väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. 

Alueiden tarvevakioidut menot saadaan jakamalla alueiden sote-nettomenot aluekohtaisella tarvekertoimella.

Tarvevakioituja menoja tulkitaan vastaavalla tavalla tarvekertoimen kanssa: poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia alueen tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan. Esimerkiksi jos alueen tarvevakioidut menot ovat 95, niin alueen palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin. 

Tarvevakioidut menot eivät kerro palveluiden laadusta

Väestön palvelutarpeiden lisäksi kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vaikuttavat myös monet muut tekijät.

Tarvevakioidut menot eivät kerro esimerkiksi sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Tilastotietojen perusteella ei voi myöskään tehdä päätelmiä alueiden yksityisten ja julkisten palveluiden käytöstä tai saatavuudesta.

Jos alueen tarvevakioidut menot ovat matalammat kuin maassa keskimäärin, voi se olla merkki hoitoketjujen toimivuudesta ja pienistä yksikkökustannuksista tai huonosta julkisten palveluiden saatavuudesta ja tasosta.

Vastaavasti korkeat menot voivat olla merkki toiminnan tehottomuudesta tai siitä, että alueella on varaa tuottaa korkean palvelutason sosiaali- ja terveyspalveluita. Alueiden, joiden tarvevakioidut menot poikkeavat maan keskiarvosta merkittävästi, tulisi tarkastella tähän vaikuttavia tekijöitä, kuten asiakastyytyväisyyttä sekä palveluiden tehokkuutta ja riittävyyttä.

Julkaisut tarvevakioiduista menoista