Tarvevakioidut menot
Tarvevakioidut menot ovat tilastotietoa, joka auttaa tarkastelemaan kuntien ja hyvinvointialueiden vuosittaisia sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia nettomenoja, palvelutarpeita sekä tarvevakioituja menoja.
Tilastossa kuvataan sote-palveluiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. Nettokustannuksiin ei ole laskettu mukaan hallinnollisia kuluja tai tulonsiirtoja.
Tarvevakioidut menot on THL:n tuottama tilastollinen vertailuaineisto, joka tekee kuntien ja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon alueen asukkaiden erilaiset palvelutarpeet.
Vertailu antaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseen ja omien vahvuuksien tai heikkouksien tunnistamiseen.
Tarvevakioitujen menojen tilastot on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen, ja tiedoista hyötyvät päättäjät, johtavat viranhaltijat, suunnittelijat ja tutkijat.
- Tarvevakioidut menot kunnittain ja hyvinvointialueittain 2021 (excel, 62 kt)
14.9.2023 - Tarvevakioidut menot kunnittain ja hyvinvointialueittain 2020 (excel, 62 kt)
14.9.2023
Vuonna 2022 julkaistuissa vuoden 2020 tarvevakioiduissa menoissa on havaittu poikkeama, joka selittyy aineiston muodostamisessa syntyneestä laskentavirheestä. Päivitetyt tiedot on nyt julkaistu. Laskentavirheellä ei ole ollut vaikutusta hyvinvointialueiden rahoituksessa käytettyihin palvelutarvelaskelmiin.
THL Uutinen 14.9.2023: Vuoden 2020 tarvevakoituja menoja korjattu, ei vaikutusta hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin
- Tarvevakioidut menot kunnittain ja hyvinvointialueittain 2019 (excel, 62 kt)
14.9.2023 - Tarvevakioidut menot vuodesta 2017 vuoteen 2018 (excel, 98 kt)
päivitetty 30.6.2020
Vuodesta 2012 alkaen kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvevakioidut menot on esitetty sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että terveyden- ja vanhustenhuollon palveluiden osalta. Vuodesta 2015 alkaen tiedot on julkaistu myös maakunnittain. Vuoden 2020 tarvevakioidut menot on esitetty päivitetyn tarvevakioinnin mukaisesti perustuen keväällä 2022 julkaistuun raporttiin.
Raportti: Sote-rahoituksen tarvevakiointi: Päivitys 2022
Kunnittain ja postinumeroittain tarvevakioitujen menojen laskennassa käytetyt tarvekertoimet.
Tarvevakioitujen menojen tarvekertoimet kunnittain (excel, 80 kt)
Tarvevakioitujen menojen tarvekertoimet postinumeroittain (excel, 562 kt)
Tarvevakioituja menoja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien aineistoihin, koska tunnusluvut on laskettu poikkileikkausaineistosta. Tiedot tarvevakioiduista menoista on laskettu käyvin hinnoin ja ne on suhteutettu laskentavuosien maan keskiarvoon, joten eri vuosien tietoja ei voi suoraan verrata keskenään.
Kesällä 2020 julkaistussa työpaperiluonnoksessa sen sijaan on esitetty ajallinen vertailu vuodesta 2017 vuoteen 2018.
Työpaperiluonnos: Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2017 ja 2018: Uudistetut tarvekertoimet ja tekninen toteutus (pdf 728 kt)
Palvelutarpeiden huomioinen mahdollistaa vertailun
Kun tarvevakioituja menoja tilastoidaan, jokaiselle alueelle lasketaan kerroin, joka kuvaa alueen asukkaiden sote-palvelujen tarvetta ja suhteuttaa aluekohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Tarvekerroin perustuu tietoihin alueiden väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta.
Alueiden tarvevakioidut menot saadaan jakamalla alueiden sote-nettomenot aluekohtaisella tarvekertoimella.
Tarvevakioituja menoja tulkitaan vastaavalla tavalla tarvekertoimen kanssa: poikkeama maan keskiarvosta (100) kertoo sen, kuinka monta prosenttia alueen tarvevakioidut menot poikkeavat suhteessa koko maahan. Esimerkiksi jos alueen tarvevakioidut menot ovat 95, niin alueen palvelutarpeella suhteutetut sote-menot ovat 5 prosenttia alhaisemmat kuin maassa keskimäärin.
Tarvevakioidut menot eivät kerro palveluiden laadusta
Väestön palvelutarpeiden lisäksi kuntien ja sairaanhoitopiirien sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin vaikuttavat myös monet muut tekijät.
Tarvevakioidut menot eivät kerro esimerkiksi sote-palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Tilastotietojen perusteella ei voi myöskään tehdä päätelmiä alueiden yksityisten ja julkisten palveluiden käytöstä tai saatavuudesta.
Jos alueen tarvevakioidut menot ovat matalammat kuin maassa keskimäärin, voi se olla merkki hoitoketjujen toimivuudesta ja pienistä yksikkökustannuksista tai huonosta julkisten palveluiden saatavuudesta ja tasosta.
Vastaavasti korkeat menot voivat olla merkki toiminnan tehottomuudesta tai siitä, että alueella on varaa tuottaa korkean palvelutason sosiaali- ja terveyspalveluita. Alueiden, joiden tarvevakioidut menot poikkeavat maan keskiarvosta merkittävästi, tulisi tarkastella tähän vaikuttavia tekijöitä, kuten asiakastyytyväisyyttä sekä palveluiden tehokkuutta ja riittävyyttä.
Julkaisut tarvevakioiduista menoista
- Holster T, Haula T, Korajoki M. Sote-rahoituksen tarvevakiointi: Päivitys 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 26/2022. Helsinki 2022.
- Holster T, Mäklin S. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2017 ja 2018: Uudistetut tarvekertoimet ja tekninen toteutus (pdf 728 kt). Luonnos, kesäkuu 2020.
- Häkkinen U, Holster T, Haula T, Kapiainen S, Kokko P, Korajoki M, Mäklin S, Nguyen L,
Puroharju T, Peltola M. Sote-rahoituksen tarvevakiointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 6/2020. Helsinki 2020. - Vaalavuo M, Häkkinen U, Fredriksson S. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen. THL Raportti 24/2013, Helsinki.
