Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot

Työikäiset miehet kokevat elämänlaatunsa keskimäärin heikommaksi kuin naiset

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 20-74-vuotiaista miehistä hieman yli 70 prosenttia koki elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. 20-54-vuotiaista naisista elämänlaatunsa vähintään hyväksi arvioi noin 80 prosenttia, mutta 55. ikävuoden jälkeen itse arvioitu elämänlaatu heikkeni naisilla verrattain nopeasti. Yli 74-vuotiaista miehistä 62 prosenttia  ja naisista 58 prosenttia arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

Kouluterveyskyselyn 2023 tulosten mukaan pojat ovat useammin tyytyväisiä elämäänsä kuin tytöt. Yleisintä tyytyväisyys oli alakoulun neljäs- ja viidesluokkalaisista pojilla, joista lähes 90 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä. Eniten tyytymättömyyttä oli kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisilla ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevilla tytöillä, joista vain 54–55 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä.

Sateenkaarinuorten hyvinvointi on muita nuoria heikompaa monilla mittareilla

Vuoden 2023 Kouluterveyskyselyyn vastanneista yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista transnuorista vain reilu kolmannes oli tyytyväisiä elämäänsä ja 69 prosenttia oli huolissaan mielialastaan. Hyvinvointi oli muita nuoria heikompaa erityisesti transmaskuliinisilla nuorilla, joista alle kolmannes oli tyytyväisiä elämäänsä ja kolme neljästä oli ollut mielialastaan huolissaan.

Vaikka transnuorilla on muita nuoria useammin ongelmia hyvinvoinnin eri osa-alueilla, kaikki
transnuoret eivät voi huonosti. Tutkimuksen mukaan vanhempansa kanssa vähintään melko usein keskustelemaan pystyvillä transnuorilla oli nelinkertainen todennäköisyys olla tyytyväisiä elämään verrattuna transnuoriin, jotka kokivat, etteivät pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa.

Muita keskeisiä voimavaratekijöitä transnuorilla ovat esimerkiksi:

• kuulumisen tunne kouluun tai muuhun itselle tärkeään yhteisöön
• kokemukset myönteisestä palautteesta tai saatavilla olevasta avusta
• koulun aikuisia, jotka kohtelevat oikeudenmukaisesti ja ovat kiinnostuneita nuoren kuulumisista.

Sukupuolta vahvistava hoito voi parantaa sukupuoliristiriitaa kokevien transihmisten elämänlaatua. Aihetta tarkastelleen tutkimuksen mukaan sukupuoliristiriita heikensi elämäntyytyväisyyttä ennen sukupuolenkorjausprosessiin lähtöä. Prosessin aikana kokemukset vaihtelivat, mutta sen jälkeen tyytyväisyyden koettiin parantuneen. Elämäntyytyväisyyttä heikensivät ja paransivat prosessin eri vaiheissa esimerkiksi mahdollisuudet elää omana itsenään sekä suhteet perheeseen ja läheisiin.

Naiset elävät keskimäärin viisi vuotta pidempään kuin miehet

Naiset elävät miehiä pidempään, mutta ero naisten ja miesten välillä on kaventunut. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2022 tytöillä 83,8 vuotta ja pojilla 78,6 vuotta.

Elinajanodotteen lasku oli edellisvuoteen verrattuna suurinta yli 50 vuoteen. Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt 7,0 vuodella ja tyttöjen 4,4 vuodella. Suurimmillaan sukupuolten välinen ero oli yhdeksän vuotta 1970-luvun loppupuolella.

Elinajanodotteissa on alueellisia eroja, erityisesti miehillä. Elinajanodote on korkein Ahvenanmaalla: pojilla 81,2 vuotta ja tytöillä 85,8 vuotta. Pojilla matalin elinajanodote, 77,5 vuotta, on Kainuussa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa. Tytöillä matalin odote, 82,6 vuotta, on Kainuussa.

Kokemukset terveydestä vaihtelevat sukupuolen ja muiden taustatekijöiden mukaan

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan noin kaksi kolmesta aikuisesta kokee terveytensä vähintään melko hyväksi, miehet hieman yleisemmin kuin naiset. Vanhimmassa, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä hyvä tai melko hyvä koettu terveys on kuitenkin naisilla harvinaisempaa (44 %) kuin miehillä (49 %). Eroa selittää osittain se, että 75 vuotta täyttäneet naiset ovat keskimäärin vanhempia kuin ikäryhmän miehet.

Koulutustason mukainen tarkastelu kaventaa miesten ja naisten välisiä eroja koetussa terveydessä. Naisten kokevat terveytensä hyväksi vain hieman miehiä useammin matalasti ja keskitasoisesti koulutettujen ryhmässä. Korkea-asteella ero kasvaa ja kääntyy miesten hyväksi: korkeakoulutetuista miehistä terveytensä koki vähintään melko hyväksi 73 prosenttia ja naisista 68 prosenttia.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai pitkäaikainen terveysongelma. Jonkin pitkäaikaissairauden tai terveysongelman ilmoitti 52 prosenttia miehistä ja 58 prosenttia naisista. Aikuisväestössä naisten ja miesten ero on suurimmillaan 20–39-vuotiailla, jossa naisista pitkäaikaissairaudesta raportoi 40 prosenttia ja miehistä 31 prosenttia.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2019 selvityksen intersukupuolisten oikeuksista ja kokemuksista. Selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset arvioivat tämänhetkisen terveydentilansa hyväksi, suhteellisen hyväksi, hieman keskivertoa huonommaksi tai vaihtelevaksi. Puolet vastaajista kertoi viime vuosina tapahtuneista positiivisista muutoksista niin, että he osaavat nykyään paremmin huolehtia terveydestään.

Romanien hyvinvointia tarkastelevaan Roosa-tutkimukseen osallistuneista romaninaisista puolet ja romanimiehistä hieman useammat (57 %) kokivat terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Roosa-tutkimukseen osallistuneiden koettu terveys oli selvästi heikompi kuin aiemmissa koko Suomen väestön kattaneissa tutkimuksissa.

Naisten ja miesten elintavoissa sukupuolen ja iän mukaisia eroja

Kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on yleisempää naisilla kuin miehillä

Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista naisista kaksi viidestä ja miehistä yksi viidestä söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. Sukupuolen ja ikäryhmän mukaan tarkasteltuna parhaiten tavoitteen saavuttivat 65–74-vuotiaat naiset (48 %). Harvimmin tavoitteeseen pääsivät 40–54-vuotiaat miehet, joista vain 16 prosenttia söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä. 

Kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa syö lähes kolmannes, miehet hieman yleisemmin kuin naiset. Parhaiten suositusta noudattavat yli 74-vuotiaat miehet (49 %) ja harvimmin 20–39-vuotiaat naiset (17 %).

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät miehiä enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, hapanmaitotuotteita ja makeisia. Miehillä puolestaan korostuu viljavalmisteiden sekä lihan käyttö. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan naiset syövät päivittäin täysjyvätuotteita yleisemmin kuin miehet. Aikuisväestössä yleisintä täysjyvätuotteiden syöminen on yli 64-vuotiailla naisilla ja harvinaisinta 20–39-vuotiailla miehillä.

18‒74-vuotiaista punaista ja prosessoitua lihaa koskevan viikoittaisen käyttösuosituksen  saavutti kolme neljästä naisesta ja joka viides miehistä. Vastaavasti suosituksen ylitti neljäsosta naisista ja lähes 80 prosenttia miehistä.

Miehet liikkuvat suosituksen mukaan yleisemmin kuin naiset

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 20 vuotta täyttäneistä miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia saavutti terveysliikuntasuosituksen. Miehillä suositusten mukainen liikkuminen on lisääntynyt ja naisilla pysynyt ennallaan. Sukupuolen ja ikäryhmän mukaan tarkasteltuna aikuisväestössä aktiivisimpia vapaa-ajan liikkujia ovat 65–74-vuotiaat miehet (80 %). Harvimmin vapaa-ajan liikuntaa harrastivat 75 vuotta täyttäneet naiset (60 %).

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan miehistä 26 prosenttia ja naisista 30 prosenttia ei harrasta vapaa-ajalla mitään liikuntaa. 

Kouluterveyskyselyyn 2023 vastanneista vapaa-ajan liikuntaa vähintään tunnin päivässä harrasti

• yläkoulussa 30 % pojista ja 21 % tytöistä
• lukiossa 24 % pojista ja 17 % tytöistä
• ammattioppilaitoksessa 20 % pojista ja 13 % tytöistä.

Kouluterveyskyselyn tuloksiin pohjautuvan tutkimuksen mukaan transnuoret harrastavat liikuntaa vapaa-ajalla harvemmin kuin cisnuoret. Erityisen harvinaista liikuntaharrastus on transmaskuliinisilla nuorilla, joista alle viisi prosenttia harrasti hengästyttävää ja hikoiluttavaa vähintään seitsemän tuntia viikossa.

Alkoholin humalakulutus on miehillä huomattavasti yleisempää kuin naisilla

Juomatapatutkimuksen mukaan säännöllinen eli vähintään viikoittainen alkoholin käyttö on vähentynyt miehillä ja naisilla vuosien 2016 ja 2023 välillä. Vuonna 2023 useimmin alkoholia käyttivät 55–69-vuotiaat miehet ja harvimmin 20–34-vuotiaat naiset.

Vähintään kuukausittain humalaan juovia oli miehistä 32 prosenttia ja naisista 10 prosenttia. Miehistä kokonaan raittiita oli 10 prosenttia ja naisista 14 prosenttia.

Vuonna 2023 miehistä kuusi prosenttia ja naisista neljä prosenttia ylitti alkoholinkäytön
suuren riskin rajan. Samat osuudet alkoholia käyttävistä miehistä ja naisista oli kokenut käytöstä johtuvia terveysongelmia.

Noin viidennes matalasti koulutetuista miehistä tupakoi päivittäin

Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Saman ikäryhmän miehistä prosentti ja naisista alle prosentti käytti päivittäin sähkösavukkeita. Nuuskaa käytti päivittäin kuusi prosenttia miehistä. Naisilla sekä päivittäinen että satunnainen nuuskan käyttö oli vähäistä (1–2 %).

Nuorten tupakointi on vähentynyt. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2023 nuorista pojista kuusi prosenttia ja tytöistä neljä prosenttia tupakoi päivittäin. Vuonna 2013 vastaavat osuudet olivat pojilla 18 prosenttia ja tytöillä 15 prosenttia.

Sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö vähentyi lähes kaikilla nuorilla vuosina 2015–2021. Vuosina 2021–2023 päivittäinen käyttö kuitenkin palasi pojilla aiemmalle tasolle ja tytöillä yleistyi kaikilla kouluasteilla.

Vuonna 2023 sähkösavukkeita käytti päivittäin

• perusopetuksen 8. ja 9.-luokkalaisista pojista 7 % ja tytöistä 6 %
• lukiolaisista pojista 2 % ja tytöistä 3 %
• ammattiin opiskelevista pojista 6 % ja tytöistä 7 %.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten arki on muita nuoria epäsäännöllisempää

Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret söivät aamiaista ja koululounasta harvemmin ja nukkuivat arkisin vähemmän kuin cisnuoret. Esimerkiksi kouluviikon aikana aamupalan söi päivittäin alle puolet transmaskuliinisista nuorista.

Vuoden 2021 tulosten mukaan raittius oli yhtä yleistä sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla kuin muillakin nuorilla. Noin puolet kaikista nuorista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia. Sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvista että cissukupuolisista nuorista viisi prosenttia ilmoitti juovansa alkoholia viikoittain. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret tupakoivat cissukupuolisia nuoria useammin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla sekä lukiossa, mutta eivät ammatillisessa oppilaitoksessa.

Miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2022 kuolleiden miesten mediaani-ikä oli miehillä 78 vuotta ja naisilla 85 vuotta. Miesten ikävakioitu kuolleisuus kasvoi 7 prosenttia ja naisten 9 prosenttia edellisvuodesta. Ikävakioitu kuolleisuus kasvoi erityisesti vanhemmissa ikäluokissa, mutta naisten osalta myös työikäisissä.

Tilastokeskuksen vuoden 2022 kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäisiin tauteihin, tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen ja itsemurhaan kuolleista kolme neljäsosaa oli miehiä. Myös tapaturmat ovat yleisempi kuolemansyy miehillä kuin naisilla: tapaturmiin kuolleista 62 prosenttia oli miehiä.

Noin kaksi kolmasosaa vuoden 2022 aikana kuolleista 7 500 työikäisestä oli miehiä. Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden yleisin kuolemansyy naisilla oli kasvaimet (40 %) ja miehillä verenkiertoelinten sairaudet (25 %). Itsemurha oli kuolemansyynä kuudella prosentilla työikäisistä naisista ja kahdeksalla prosentilla miehistä.

Myös osallisuus ja syrjäytyminen ovat sukupuolistuneita ilmiöitä

Osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi erittäin heikko osallisuuden kokemus on aikuisväestössä yleisempää miehillä kuin naisilla. Yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevista nuorista yleisimmin erittäin heikkoa osallisuutta kokevat 8.- ja 9.-luokkalaiset tytöt. 

Tutkimuksen mukaan köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä.

Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla sen sijaan vaikuttaa olevan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö.

Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan naiset ovat yleisemmin köyhyys- tai syrjäytymisriskissä 18–29-vuotiaina ja yli 64-vuotiaina kuin miehet. Miehillä riski köyhyyteen tai syrjäytymiseen on suurempi 30-64-vuotiaiden kohdalla. Tilastokeskuksen käyttämän määritelmän mukaan henkilö on köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jos hänen kotitaloutensa on pienituloinen, vajaatyöllinen tai kotitaloudessa esiintyy vakavaa aineellista ja sosiaalista puutetta.

Monet syrjäytymisen taustatekijöistä ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Esimerkiksi lähes neljä viidestä asunnottomasta oli miehiä vuonna 2023 ja vangeista noin 92 prosenttia oli miehiä vuonna 2022.

Vuonna 2020 18–25-vuotiaiden ikäluokasta noin 16 prosenttia oli niin kutsuttuja NEET-nuoria. Nuoret eivät olleet työllisenä, koulutuksessa, vanhempainvapaalla tai armeijassa. NEET-nuorista 60 prosenttia oli miehiä.

Lähteet

Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt). Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura. 

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (2024) Asunnottomat 2023

Borodulin, Katja & Wennman, Heidi (2019) Aikuisväestön liikunta Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Elinolotilasto 2021. Helsinki: Tilastokeskus

Elämänlaatu-ilmiöraportti (Terve Suomi)

Fyysinen aktiivisuus ja istuminen -ilmiöraportti (Terve Suomi)

Heinonen, Leena & Suominen, Tarja & Mattila, Aino & Kylmä, Jari (2013) Transsukupuolisten henkilöiden elämäntyytyväisyys ennen sukupuolen korjausprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 50(1).

Helenius, Jenni & Kivimäki, Hanne (2023) Nuorten arki – Kouluterveyskysely 2023: Moni nuori ei syö arkisin aamupalaa tai koululounasta. Tilastoraportti 51/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Härkönen, Janne & Warpenius, Katariina & Mäkelä, Pia (2023) Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 2023: Suomalaisten säännöllinen alkoholinkäyttö on vähentynyt. Tilastoraportti 59/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Isola, Anna-Maria & Siukola, Reetta & Kukkonen, Minna (2019) Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State. Julkaisussa NORA - Nordic Journal of Feminist and Gender Research 27:3, 152–165.

Jernström, Laura & Sirniö, Outi (2023) Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten etuuksien käyttö vuosina 1995-2020. Tutkimuksesta tiiviisti 37/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Koettu terveys -ilmiöraportti (Terve Suomi)

Koskinen, Hanna & Virtanen, Sirpa (2023) Tupakkatilasto 2022: Työikäisten päivittäinen tupakointi vähentynyt, nuorilla lisääntynyt sähkösavukkeiden käyttö. Tilastoraportti 58/2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi (Tableau)

Oikarinen, Tikli (2019) Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2019:3. Helsinki: Oikeusministeriö. 

Parikka, Suvi & Pentala-Nikulainen, Oona & Koskela, Timo & Kilpeläinen, Heikki & Ikonen, Jonna & Aalto, Anna-Mari & Muuri, Anu & Koskinen, Seppo & Lounamaa, Anne (2018) Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018. 

Ruokatottumukset -ilmiöraportti (Terve Suomi)

Rikosseuraamuslaitos (2023) Rikosseuraamuslaitoksen tilastollinen vuosikirja 2022 (pdf 1 Mt)

Sares-Jäske, Laura & Jehkoi, Aino & Rantanen, Emmi & Lehtonen, Jukka (2024) Transnuorten tyytyväisyys elämään – voimavaratekijät liittyvät hyviin ihmissuhteisiin ja arvostavaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksesta tiiviisti 5/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Elinolotilasto. Helsinki: Tilastokeskus

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt. Helsinki: Tilastokeskus. 

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet. Helsinki: Tilastokeskus. 

Valsta, Liisa & Kaartinen, Niina & Tapanainen, Heli & Männistö, Satu Männistö & Sääksjärvi, Katri (toim.) (2018) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Weiste-Paakkanen, Anneli & Lämsä, Riikka & Kuusio, Hannamaria (toim.) (2018) Romanien hyvinvointi ja osallisuus. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018. Raportti 15/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.