Sukupuolten hyvinvointi- ja terveyserot

Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Myös osallisuus ja syrjäytyminen ovat sukupuolistuneita ilmiöitä.

Miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Esimerkiksi nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole tarjolla kattavaa tutkimustietoa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi transnuoret ovat selvästi tyytymättömämpiä terveyteensä kuin cisnuoret. Transnuorilla on myös enemmän masennus- ja ahdistusoireita. Toisaalta kokemus siitä, että henkilö voi ilmaista sukupuoltaan, vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin ja terveyteen.

Työikäiset miehet kokevat hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin naiset

Suomalaisten hyvinvointi 2018 -raportin mukaan elämänlaatu on viime vuosina parantunut muilla paitsi työikäisillä miehillä, joista 55 prosenttia arvioi elämänlaatunsa hyväksi. Naisilla vastaava osuus on kasvanut 56:stä 61 prosenttiin vuosina 2013–17.

Eläkeikäisillä muutos on samaa suuruusluokkaa ja ilmenee miehillä ja naisilla. Miehillä osuus on kasvanut 53:stä 57:een ja naisilla 49:stä 55 prosenttiin.

Sukupuoliristiriita heikentää transsukupuolisten ihmisten hyvinvointia

Transsukupuolisten ihmisten tyytyväisyyttä elämään tarkastelleen tutkimuksen mukaan:

Sukupuoliristiriita heikensi elämäntyytyväisyyttä ennen sukupuolenkorjausprosessiin lähtöä.
Korjausprosessi oli elämäntyytyväisyyden kannalta vaihtelevaa aikaa.
Korjausprosessin jälkeen elämäntyytyväisyyden koettiin parantuneen.
Elämäntyytyväisyyttä heikensivät ja paransivat prosessin eri vaiheissa esimerkiksi mahdollisuudet elää omana itsenään sekä suhteet perheeseen ja läheisiin.

Vuoden 2021 Kouluterveyskyselyn mukaan mielialaan liittyvät huolet ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla kaksi kertaa muita nuoria yleisempiä. Kolme neljästä prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista oli ollut huolissaan mielialastaan kyselyä edeltävän vuoden aikana ja lähes 60 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.

Naiset elävät keskimäärin viisi vuotta miehiä pidempään

Naiset elävät miehiä pidempään, mutta ero naisten ja miesten välillä on kaventunut. Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2022 tytöillä 83,8 vuotta ja pojilla 78,6 vuotta. Elinajanodotteen lasku oli edellisvuoteen verrattuna suurinta yli 50 vuoteen. Elinajanodotteissa on alueellisia eroja, erityisesti miehillä.

Tilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien elinajanodote on viimeisten 30 vuoden aikana pidentynyt 7,0 vuodella ja tyttöjen 4,4 vuodella. Suurimmillaan sukupuolten välinen ero oli yhdeksän vuotta 1970-luvun loppupuolella.

Kokemukset terveydestä vaihtelevat sukupuolen ja muiden taustatekijöiden mukaan

Noin kolmannes sekä naisista että miehistä kokee terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Kokemukset vaihtelevat kuitenkin ikäryhmittäin.

FinSote-tutkimuksen mukaan vuonna 2018 terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi koki

20–54-vuotiaista miehistä 26 % ja naisista 25 %
55–74-vuotiaista miehistä 40 % ja naisista 36 %
yli 74-vuotiaista miehistä 54 % ja naisista 60 %.

Koulutustason mukainen tarkastelu kaventaa merkittävästi miesten ja naisten välisiä eroja koetussa terveydessä.

Naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma. Jonkin pitkäaikaissairauden tai terveysongelman ilmoitti 49 prosenttia miehistä ja 54 prosenttia naisista.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2019 selvityksen intersukupuolisten oikeuksista ja kokemuksista. Selvitykseen osallistuneet intersukupuoliset ihmiset arvioivat tämänhetkisen terveydentilansa hyväksi, suhteellisen hyväksi, hieman keskivertoa huonommaksi tai vaihtelevaksi. Puolet vastaajista kertoi viime vuosina tapahtuneista positiivisista muutoksista niin, että he osaavat nykyään paremmin huolehtia terveydestään.

Romanien hyvinvointia tarkastelevaan Roosa-tutkimukseen osallistuneista romaninaisista puolet ja romanimiehistä hieman useammat (57 %) kokivat terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Roosa-tutkimukseen osallistuneiden koettu terveys oli selvästi heikompi kuin aiemmissa koko Suomen väestön kattaneissa tutkimuksissa.

Naisten ja miesten elintavat eroavat toisistaan merkittävästi

Naisista joka viides ja miehistä joka seitsemäs syö riittävästi kasviksia

FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan naiset syövät miehiä enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, hapanmaitotuotteita ja makeisia. Miehillä puolestaan korostuu viljavalmisteiden sekä lihan käyttö. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäisen käyttösuosituksen mukaisesti söi naisista 22 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia.

18‒74-vuotiaista punaista ja prosessoitua lihaa koskevan viikoittaisen käyttösuosituksen

saavutti 74 % ja ylitti 26 % naisista
saavutti 21 % ja ylitti 79 % miehistä.

Miehet liikkuvat naisia aktiivisemmin vapaa-ajalla

Naisilla riittämätön vapaa-ajan liikunta on miehiä yleisempää. Naisten vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt vuodesta 1982 vuoteen 2017 hieman voimakkaammin kuin miesten.

FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan Käypä hoito -terveysliikuntasuositukset saavutti 39 prosenttia miehistä ja 34 prosenttia naisista. Noin puolet sekä miehistä että naisista liikkui kestävyysliikuntasuositusten mukaisesti.

Miehistä 26 prosenttia ja naisista 30 prosenttia raportoi ettei harrasta vapaa-ajalla mitään liikuntaa. Yli 79-vuotiaista miehistä 49 prosenttia ja naisista jopa 73 prosenttia ei harrasta lainkaan vapaa-ajan liikuntaa.

Hengästyttävää ja hikoiluttavaa vapaa-ajan liikuntaa vähintään seitsemän tuntia viikossa harrasti

peruskoulussa 28 % pojista ja 22 % tytöistä
lukiossa 29 % pojista ja 19 % tytöistä
ammattioppilaitoksessa 17 % pojista ja 9 % tytöistä.

Lähes puolet 55–74-vuotiaista miehistä käyttää liikaa alkoholia

Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti ja on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Vuosina 2008–2016 viikoittain alkoholia käyttävien osuus 15–69-vuotiaista on pienentynyt:

miehillä 60 prosentista 53 prosenttiin
naisilla 35 prosentista 28 prosenttiin.

Vuonna 2016 miehistä kokonaan raittiita oli 12 prosenttia ja naisista 15 prosenttia.

FinSote-tutkimuksen mukaan liikaa alkoholia käyttäviä oli vuonna 2018 eniten 55–74-vuotiaiden miesten ikäryhmässä (49,5 prosenttia). Harvinaisinta alkoholin liikakäyttö on yli 74-vuotiailla naisilla (7,6 prosenttia).

Kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on selvästi suurempaa miehillä kuin naisilla. Miesten kuolleisuus on seurannut tarkemmin alkoholin kokonaiskulutuksen muutoksia kuin naisten alkoholikuolleisuus. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2018 alkoholiperäisiin syihin kuoli Suomessa 1269 miestä ja 414 naista.

Noin viidennes matalasti koulutetuista miehistä tupakoi päivittäin

Vuonna 2022 suomalaisista 20–64-vuotiaista miehistä päivittäin tupakoi 12 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Saman ikäryhmän miehistä prosentti ja naisista alle prosentti käytti päivittäin sähkösavukkeita. Nuuskaa käytti päivittäin kuusi prosenttia miehistä. Naisilla sekä päivittäinen että satunnainen nuuskan käyttö oli vähäistä (1–2 %).

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten arki on muita nuoria epäsäännöllisempää

Kouluterveyskyselyn 2021 tulosten mukaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret söivät aamiaista ja koululounasta cisnuoria epäsäännöllisemmin ja nukkuivat arkisin vähemmän. Vähintään tunnin liikuntaa päivässä harrasti 12 prosenttia sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista ja 21 prosenttia cisnuorista.

Raittius oli yhtä yleistä sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla kuin muillakin nuorilla. Noin puolet kaikista nuorista kertoi, ettei käytä lainkaan alkoholia. Sekä sukupuolivähemmistöihin kuuluvista että cissukupuolisista nuorista viisi prosenttia ilmoitti juovansa alkoholia viikoittain.

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret tupakoivat cissukupuolisia nuoria useammin peruskoulun 8.- ja 9.-luokalla sekä lukiossa, mutta eivät ammatillisessa oppilaitoksessa.

Miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin

Vuonna 2020 kuolleet miehet olivat Tilastokeskuksen kuolleisuustilaston mukaan keskimäärin 75-vuotiaita ja naiset 82-vuotiaita. Naiset kuolivat siis keskimäärin seitsemän vuotta vanhempina kuin miehet. Vastaava erotus oli 20 vuotta sitten reilut 13 vuotta.

Tilastokeskuksen vuoden 2020 kuolemansyytilaston mukaan

alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleista kolme neljäsosaa oli miehiä
itsemurhaan kuolleista kolme neljäsosaa oli miehiä
tapaturmiin kuolleista kaksi kolmasosaa oli miehiä.

Yli kaksi kolmasosaa vuoden 2020 aikana kuolleista noin 7 600 työikäisestä oli miehiä. Työikäisten eli 15–64-vuotiaiden yleisin kuolemansyy naisilla oli kasvaimet (43 %) ja miehillä verenkiertoelinten sairaudet (25 %).

Itsemurha oli kuolemansyynä seitsemällä prosentilla työikäisistä naisista ja kahdeksalla prosentilla miehistä.

Myös osallisuus ja syrjäytyminen ovat sukupuolistuneita ilmiöitä

Hyvinvointi ja terveys ovat osatekijöinä ihmisten osallisuuden ja toisaalta syrjäytymisen kokemuksissa.

Osallisuus voidaan määritellä kolmen osatekijän kautta:

riittävä toimeentulo ja hyvinvointi
toiminnallinen osallisuus
yhteisöihin kuuluminen ja jäsenyys.

Osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä.

Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla sen sijaan vaikuttaa olevan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö.

Tilastokeskuksen elinolotilaston mukaan naisten köyhyys- ja syrjäytymisriski oli yleisempi kuin miehillä 18–24-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden keskuudessa, miesten riski puolestaan yleisempi kuin naisilla muissa ikäryhmissä.

Syrjäytymisen taustatekijöitä voivat olla esimerkiksi

koulutuksen puute
työttömyys
sairastuminen
toimeentulon puute
asunnottomuus
mielenterveyden ongelmat
päihteiden käyttö
väkivaltaisuus ja rikollisuus.

Monet syrjäytymisen taustatekijöistä ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Esimerkiksi

asunnottomista noin kolme neljäsosaa oli miehiä vuonna 2019
vangeista valtaosa (93 %) oli miehiä vuonna 2018.

EVAn vuonna 2012 julkaiseman analyysin mukaan syrjäytyneitä nuoria on 15–29-vuotiaiden ikäluokasta noin viisi prosenttia, joista kaksi kolmasosaa on miehiä.

Lähteet

Alanko, Katarina (2014) Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa? (pdf 4,7 Mt). Ruotsista suomentanut Olavi Kaljunen. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 146, verkkojulkaisuja 72 & Seta, Seta-julkaisuja 23. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus (2020) Asunnottomat 2019.

Borodulin, Katja & Wennman, Heidi (2019) Aikuisväestön liikunta Suomessa: FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Elinolotilasto 2021. Helsinki: Tilastokeskus

Heinonen, Leena & Suominen, Tarja & Mattila, Aino & Kylmä, Jari (2013) Transsukupuolisten henkilöiden elämäntyytyväisyys ennen sukupuolen korjausprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 50(1).

Isola, Anna-Maria & Siukola, Reetta & Kukkonen, Minna (2019) Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State. Julkaisussa NORA - Nordic Journal of Feminist and Gender Research 27:3, 152–165.

Jokela, Satu & Luopa, Pauliina & Hyvärinen, Anni & Ruuska, Tupu & Martelin, Tuija; & Klemetti, Reija (2020) Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi: Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. Työpaperi 38/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Karvonen, Sakari & Martelin, Tuija & Kestilä, Laura & Junna, Liina (2017) Tulotason mukaiset terveyserot ovat edelleen suuria. Suomen sosiaalinen tila 3/2017. Tutkimuksesta tiiviisti 16/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kestilä, Laura & Karvonen Sakari (toim.) (2019) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Koponen, Päivikki & Borodulin Katja & Lundqvist, Annamari & Sääksjärvi, Katri & Jääskeläinen, Tuija & Koskela, Timo & Koskinen, Seppo (2019) FinTerveys -tutkimuksen perustulokset. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Myrskylä, Pekka (2012) Hukassa – Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? (pdf 440kt). EVA Analyysi 19/2012. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta.

Näin Suomi juo (Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet)

Oikarinen, Tikli (2019) Ei tietoa eikä vaihtoehtoja; Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2019:3. Helsinki: Oikeusministeriö.

Parikka, Suvi & Pentala-Nikulainen, Oona & Koskela, Timo & Kilpeläinen, Heikki & Ikonen, Jonna & Aalto, Anna-Mari & Muuri, Anu & Koskinen, Seppo & Lounamaa, Anne (2018) Kansallisen terveys-, hyvinvointi ja palvelututkimus FinSoten perustulokset 2017-2018.

Rikosseuraamuslaitos (2019) Vangit.

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt. Helsinki: Tilastokeskus.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet. Helsinki: Tilastokeskus.

Tupakkatilasto 2022 (Tilastot ja data)

Valsta, Liisa & Kaartinen, Niina & Tapanainen, Heli & Männistö, Satu Männistö & Sääksjärvi, Katri (toim.) (2018) Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Raportti 12/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Weiste-Paakkanen, Anneli & Lämsä, Riikka & Kuusio, Hannamaria (toim.) (2018) Romanien hyvinvointi ja osallisuus. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan perustulokset 2017–2018. Raportti 15/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Wennman, Heini & Borodulin, Katja & Jousilahti, Pekka (2018) Vapaa-ajan liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisääntyvät Suomessa WHO:n tavoitteen mukaisesti. Tutkimuksesta tiiviisti 30/2019. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.