Ilmastonmuutoksen sukupuolivaikutukset

Ilmaston lämpenemisellä on merkittäviä terveydellisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista osa kohdistuu eri tavoin eri sukupuolta oleviin ihmisiin. Tälle sivulle on koottu tietoa joistakin ilmastonmuutoksen sukupuolittuneista vaikutuksista Suomessa. 

Monet vaikutuksista ilmenevät globaalisti: epätasa-arvo koulutuksessa, työmahdollisuuksissa ja perheeseen liittyvien vastuiden jakautumisessa heikentävät tyttöjen ja naisten sopeutumista ja osallisuutta ilmastotoimissa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä ei välttämättä ole pääsyä tarvittaviin palveluihin ja muihin resursseihin.

Ilmastonmuutoksella on sukupuolittuneita terveys- ja hyvinvointivaikutuksia

Helteiden lisääntyminen voi haitata erityisesti ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Naisilla elinajanodote on noin viisi vuotta miehiä pidempi. Pidemmän elinajanodotteen vuoksi hellehaittoja kokevien ikääntyneiden joukossa on enemmän naisia kuin miehiä. Ikääntyneiden lisäksi helle voi aiheuttaa terveyshaittoja myös raskaana oleville ja imettäville.

Toisaalta helteiden ja muiden ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen lisääntyminen voi vaikeuttaa työskentelyolosuhteita monilla miesenemmistöisillä aloilla kuten maa- ja metsätaloudessa sekä rakentamisessa. Alkutuotannon on kuitenkin arvioitu kokonaisuudessaan hyötyvän ilmastonmuutoksesta pidempinä kasvukausina. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat kaikkiin ulkotyötä tekeviin, joten ulkotyössä haitat on tarpeen ottaa vakavasti.

Lämpötilan vaihtelu nollan asteen molemmin puolin kasvattaa liukastumistapaturmien riskiä. Naiset tekevät yleisesti noin puolitoista kertaa enemmän kävelymatkoja kuin miehet. Liukastumisen aiheuttama loukkaantuminen on erityisten yleistä ikääntyvillä naisilla. Vammojen vakavuutta voi lisätä naisilla yleinen luita haurastuttava osteoporoosi.

Pimeyden lisääntyminen voi lisätä kaamosmasennusta, joka on naisilla yleisempää kuin miehillä. Myös ilmastonmuutosilmiön tunnistamisella ja sen käsittelyllä on mielenterveysvaikutuksia. Terve Suomi -tutkimuksen mukaan kaksi viidestä naisesta ja yksi neljästä miehestä on ilmastonmuutoksesta hyvin tai erittäin huolissaan. Sitran (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto) kyselytutkimukseen osallistuneista naisista noin joka kolmas ja miehistä noin joka viides oli kokenut ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta.

Monet ilmastotoimet korostavat miesten osallisuutta

Ilmastonmuutoksen välittömien vaikutusten lisäksi myös ilmastonmuutoksen torjumiseen ja sopeutumiseen tähtäävillä politiikkatoimilla on sukupuolen mukaan eriytyneitä vaikutuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän ennakkoarvioinnin mukaan Suomen ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteet korostavat miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Toimenpiteet suuntautuvat pääasiassa miesenemmistöisille aloille. Lisäksi ne vaikuttavat miesten kulutustottumuksiin ja sisältävät teknisiä ratkaisuja, jotka tutkimuksen mukaan tyypillisesti kiinnostavat miehiä enemmän kuin naisia.

Sopeutuminen ja torjunta lisäävät työpaikkoja miesenemmistöisillä aloilla

Ilmastonmuutos muuttaa toimintaympäristöä monella alalla, kuten energiatuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa, joissa miesten osuus työntekijöistä on merkittävästi naisia suurempi.

Arvioiden mukaan ilmastotoimet lisäävät erityisesti miesten työllisyyttä: esimerkiksi energia-alalla fossiilisiin polttoaineisiin nojaavat työt vähenevät, mutta samalla päästöjen vähentämiseen kohdistuvat investoinnit synnyttävät uusia työpaikkoja ja osaamistarpeita. Noin kolme neljästä energia-alan työntekijästä on miehiä.

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset sekä toimintavarmuutta takaavat sopeutumistoimet lisäävät työtaakkaa terveydenhuollossa, jossa enemmistö työntekijöistä on naisia.

Negatiivinen vaikutus kohdistuu erityisesti naisenemmistöisille palvelualoille, kuten kuluttajapalveluihin, ravintola- ja matkailupalveluihin sekä kaupan alalle. Monilla politiikkatoimilla halutaan hillitä yksityistä kuluttamista, mikä hidastaa alojen työllisyyden kasvua.

Naiset tekevät miehiä yleisemmin vihreitä kulutusvalintoja

Kulutukseen liittyvillä ilmastotoimilla voi olla suurempi vaikutus miesten kuin naisten valintoihin. Naiset syövät miehiä enemmän ilmastoystävällistä kasvisruokaa ja liikkuvat miehiä yleisemmin kävellen ja julkisilla kulkuvälineillä.

Naiset ovat miehiä valmiimpia ilmastomyönteisiin toimenpiteisiin niin yksityiselämässä kuin työssä.

Terve Suomi -tutkimuksen mukaan lähes puolet naisista ja kolmannes miehistä oli siirtynyt kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Lähes 80 prosenttia naisista ja kaksi kolmasosaa miehistä oli vähentänyt tavaroiden ostamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös energian säästäminen oli naisilla yleisempää kuin miehillä.

Vuoden 2021 Nuorisobarometriin vastanneista naisista lähes puolet kertoi luopuneensa jostakin itselleen tärkeästä asiasta ympäristösyistä. Miehistä saman vastauksen antoi alle kolmannes.

Sukupuolitietoisia ilmastoratkaisuja tarvitaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat tavalla tai toisella kaikkiin ihmisiin.

Sukupuolitietoisilla sopeutumis- ja hillitsemistoimilla voidaan torjua eriarvoisuuden syvenemistä ja resurssien epätasaista jakautumista eri sukupuolta olevien ihmisten kesken.

Sukupuolinäkökulma on tärkeää sisällyttää ilmastostrategioihin ja toimenpiteisiin. Päätöksenteon tueksi tarvitaan myös entistä kattavampaa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista naisiin, miehiin ja ei-binäärisiin ihmisiin. Lisäksi tulee varmistaa sukupuolten tasapuolinen edustus ja vaikutusmahdollisuus ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteossa. Moninaisemman asiantuntemuksen myötä ilmastonmuutokseen ja sen hillintään tuotetaan parempia ratkaisuja.

Tärkeänä toimenpiteenä voidaan pitää esimerkiksi ammattialojen sukupuolen mukaisen eriytymisen eli segregaation purkamista. Hiilineutraali Suomi 2035 -strategiassa linjataan tasa-arvon edistämisestä energia-alan koulutuksessa, uralla etenemisessä ja palkkauksessa. Lisäksi halutaan edistää energiasektorin mainetta tasa-arvoisena työpaikkana kaikille.

Sukupuolten tasa-arvon merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisessa ja vihreässä siirtymässä on korostettu myös esimerkiksi pohjoismaisessa yhteistyössä.

Yhdenvertainen ilmastopolitiikka vaatii risteävien erojen tunnistamista

Sukupuolen ohella ilmastonmuutoksen vaikutukset eriytyvät esimerkiksi iän, toimintakyvyn sekä tulo- ja koulutustason mukaan.

Ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnissa huomioidaan, että esimerkiksi kulutuksen muutokseen tähtäävät hankintatuet voivat hyödyttää eniten hyvätuloisia miehiä, joilla on kiinnostusta, tietotaitoa ja varallisuutta tehdä tarvittavat hankinnat. Sen sijaan iäkkäiden pienituloisten haja-asutusalueella asuvien naisten voi olla haastavaa tehdä muutoksia esimerkiksi kodin energiaratkaisuihin tai liikkumiseen.

Työllisyyden näkökulmasta esimerkiksi turvetuotantoalueella asuvat ja alalla työskentelevät matalasti koulutetut miehet kärsivät turpeen energiakäytön vähenemisestä enemmän kuin muut ihmisryhmät.