Sukupuolten tasa-arvo yritysjohdossa
Naisten ja miesten tasapainoinen edustus yritysten ylimmässä johdossa ei ole toteutunut samaan tapaan kuin politiikan johtopaikoilla. Yritysjohdon seurantatilastot kertovat tilanteesta juridisen sukupuolen eli naisten ja miesten osalta.
Sukupuolijakaumia yritysjohdossa tarkastellaan tavallisesti erikseen
- pörssiyhtiöissä
- suurimmissa listaamattomissa yhtiöissä
- valtio-omisteisissa yhtiöissä.
Pörssiyhtiöihin ja listaamattomiin suomalaisyhtiöihin sisältyy myös valtio-omisteisia yhtiöitä ja vastaavasti valtio-omisteisiin yhtiöihin sisältyy pörssiyhtiöitä ja listaamattomia yhtiöitä.
Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä 33 prosenttia on naisia
Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli keskimäärin 33 prosenttia kesällä 2023.
Naisten osuus vaihtelee eri kokoisissa yrityksissä:
- suuret pörssiyhtiöt 37 %
- keskisuuret 33 %
- pienet 28 %.
Suuriin kuuluvat ne yhtiöt, joiden markkina-arvo on yli miljardi euroa. Keskisuuriin kuuluvat puolestaan ne yhtiöt, joiden markkina-arvo on vähintään 150 miljoonaa, mutta alle miljardi euroa. Pienten yhtiöiden markkina-arvo on alle 150 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 pörssiyhtiöissä naisia oli hallituksen puheenjohtajista 11 prosenttia. Vuonna 2022 toimitusjohtajista naisia oli seitsemän prosenttia.
Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodin mukaan pörssiyhtiön hallituksessa on oltava miehiä ja naisia. Jos näin ei ole, yhtiön on annettava asiasta julkinen perustelu. Vuodesta 2017 pörssiyhtiön on lisäksi pitänyt julkistaa hallituksen monimuotoisuuden periaatteet, jotka sisältävät tavoitteet eri sukupuolten edustukselle hallituksessa.
Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa kiintiödirektiivin, jonka tavoitteena on edistää naisten ja miesten tasapainoista edustusta suurten pörssiyhtiöiden johdossa. Kesällä 2026 EU-jäsenmaissa 40 prosenttia listattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomista tai 33 prosenttia kaikista hallitusjäsenistä tulee olla aliedustettua sukupuolta. Komissio antoi alkuperäisen direktiiviehdotuksen vuonna 2012.
Jonkinlainen kiintiömalli on käytössä muutamissa Euroopan maissa (Norja, Islanti, Espanja, Ranska, Belgia, Italia, Alankomaat, Saksa).
Klikkaa kuva suuremmaksi (png 78 kt)
Suurimpien listaamattomien yhtiöiden hallitusjäsenistä noin viidennes on naisia
Tilastokeskuksen STM:lle tekemän tilastoselvityksen mukaan vuonna 2018 henkilöstön koon ja liikevaihdon mukaan suurimpien listaamattomien yhtiöiden ylimmässä johdossa naisia oli
- hallituksissa 19 %
- hallitusten puheenjohtajina 11 %
- toimitusjohtajina 13 %.
Klikkaa kuva suuremmaksi (png 115 kt)
Valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusjäsenistä 47 prosenttia on naisia
Vuonna 2022 valtio-omisteisten yhtiöiden ylimmässä johdossa naisia oli
- hallituksissa 47 %
- hallitusten puheenjohtajina 26 %
- toimitusjohtajina 22 %
- johtoryhmän jäseninä 41 %.
Vuonna 2018 tehdyn tilastoselvityksen mukaan naisten osuudet hallituksissa vaihtelivat erilaisissa yhtiöissä (valtion omistussuhde):
- valtion kokonaan omistama 46 %
- enemmistö, pörssi 38 %
- vähemmistö, pörssi 35 %
- enemmistö, listaamaton 36 %
- vähemmistö, listaamaton 36 %.
Hallitus on vuodesta 2004 asettanut numeeriset tavoitteet naisten ja miesten edustukselle valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa. Valtioenemmistöisten pörssiyhtiöiden hallituksiin on valittu noin 40 prosenttia naisia vuodesta 2009 lähtien. Myös vähemmistöomistajana valtio on pyrkinyt edistämään sukupuolten tasapuolista edustusta hallituksissa.
Miksi naisia on edelleen vähän yritysjohdossa ?
Naisten vähäistä osuutta on selitetty muun muassa
- koulutuksen ja työelämän segregaatiolla
- hallitusjäsenten valintaperusteilla
- urakehityksen esteillä
- rekrytointikäytäntöjen avoimuuden puutteella.
Hallitusjäsenet ovat usein toimineet toimitusjohtajina tai liiketoimintajohtajina. Vuonna 2022 naisten osuus pörssiyhtiöiden liiketoimintoja johtavista henkilöistä oli 14 prosenttia. Tukitoimintoja johtavista henkilöistä naisia oli 42 prosenttia. Johtoryhmien jäsenistä 28 prosenttia oli naisia.
Myös yhtiöiden omistajina ja yrittäjinä naisia on selvästi miehiä vähemmän.
Lähteet
Lipasti, Laura & Pietiläinen, Marjut & Katainen, Antti (2020) Naiset ja miehet yritysten ylimmässä johdossa: Tilastoselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:12. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Pietiläinen, Marjut (toim.) (2009) Vallan tasa-arvoa: Naiset ja miehet päätöksenteossa. Sukupuolten tasa-arvo 2009. Helsinki: Tilastokeskus.
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus 2/2023 (pdf 1,1 Mt)
Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsaus 1/2023 (pdf 1,1 Mt)
Valtioneuvoston kanslia (2023) Valtion yhtiöomistusten vuosi 2022 (pdf 588 kt)
