Tasa-arvo yhteiskuntaelämän johtopaikoilla
Yhteiskunnallisten instituutioiden ylimmässä johdossa on edelleen vähemmän naisia kuin miehiä. Tällä sivulla mainituissa lähteissä tiedot on jaoteltu juridisen sukupuolen mukaan (naiset – miehet).
Ilkka Ruostetsaaren eliittitutkimuksen mukaan naisten osuus yhteiskuntaelämän valta-asemissa yli kaksinkertaistui vuosina 1991–2011:
- 1991: 12 %
- 2001: 19 %
- 2011: 26 %.
Vuonna 2011 naisten osuudet eri eliiteissä olivat:
- politiikka 43 %
- kulttuuri 41 %
- joukkotiedotus 33 %
- järjestöt 25 %
- tiede 23 %
- hallinto 22 %
- elinkeinoelämä 6 %.
Ruostetsaari määrittelee eliitin yhteiskunnan ammatti- ja valtarakenteiden avulla.
Naisten ja miesten tasapainoinen edustus toteutuu parhaiten politiikassa
Uudet tilastot naisten ja miesten osuuksista poliittisen päätöksenteon johtoasemissa on esitelty toisella tämän osion sivulla.
Sukupuoli ja politiikan johtopaikat
Eliittitutkimuksen perusteella naisten osuus oli vuonna 2011 suurin poliittisessa eliitissä (43 %). Naisten osuudet olivat:
- hallitus ja presidentit 46 %
- eduskunta 40 %
- puolueorganisaatiot 50 %
- poliittiset valtiosihteerit 39 %
- kuntien luottamushenkilöjohto 30 %
- maakuntien luottamushenkilöjohto 32 %
- europarlamentaarikot ja komissaarit 57 %.
Enemmistö päätoimittajista on naisia
Median ylimmän johdon tilannetta on seurannut Journalistiliiton Journalisti-lehti. Lehden mukaan vuonna 2023 kaikista päätoimittajista 53 prosenttia on naisia. Päivä- ja iltapäivälehtien sekä muiden valtakunnallisten uutismedioiden päätoimittajista 41 prosenttia on naisia. Paikallis- ja kaupunkilehtien päätoimittajista 55 prosenttia ja aikakauslehtien päätoimittajista 53 prosenttia on naisia.
Tilanne on muuttunut merkittävästi vuosikymmenessä. Eliittitutkimuksen mukaan joukkotiedotuseliitissä naisia oli kolmannes (33 %) vuonna 2011. Naisten osuudet median johdossa jakautuivat seuraavasti:
- päivälehdistö 14 %
- muu lehdistö 50 %
- sähköinen viestintä 37 %.
Mukana mittauksessa olivat
- sanomalehtien ja suurimpien aikakauslehtien päätoimittajat
- STT:n päällikkötoimittajat
- Yleisradion, MTV3:n, Nelonen Median johto
- suurimpien paikallisradioiden johto ja toimituspäälliköt.
Naisten osuus yliopistojen johdosta on vähäinen
Vuonna 2020 julkaistun Akava Works -raportin mukaan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa miehet muodostivat noin 60 prosenttia hallituksista. Yliopistoissa miesten osuus rehtoreista oli noin 70 prosenttia ja ammattikorkeakouluissa noin 75 prosenttia.
Vipunen-tietokannan mukaan vuonna 2022 naisten osuus yliopistojen ylimmällä uraportaalla, johon kuuluvat professorit ja tutkimusjohtajat, oli 33 prosenttia, kun taas heidän osuutensa tuntiopettajista oli 47 prosenttia. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä naisia oli 60 prosenttia henkilötyövuosissa mitattuna.
Eliittitutkimuksen mukaan naisten osuus tiede-eliitin, kuten yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tutkimusta rahoittavien tahojen johtajista oli vuonna 2011 alle neljännes (23 %). Naisten osuudet olivat
- yliopistoissa 16 %
- valtion tutkimuslaitoksissa 21 %
- yksityisissä tutkimuslaitoksissa 14 %
- säätiöissä 25 %
- yhdistyksissä 25 %
- Suomen Akatemiassa 29 %.
Järjestökentän johdosta vähiten naisia on elinkeinoelämässä
Vuonna 2023 palkansaajakeskusjärjestöjen kolmesta puheenjohtajasta kaksi on miehiä ja yksi nainen. Keskusjärjestöjen hallitusten jäsenistä naisia on 37 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat miehiä. EK:n hallituksessa naisia on 14 prosenttia.
Vuoden 2011 eliittitutkimuksessa työmarkkinakeskusjärjestöissä, suurimmissa ammattijärjestöissä ja asemaltaan vakiintuneimmissa kansalaisjärjestöissä puheenjohtajista ja ylimmistä toimihenkilöistä naisia oli (2011)
- palkansaajajärjestöissä 28 %
- elinkeinoelämän järjestöissä 15 %
- muissa kansalaisjärjestöissä 33 %.
Naisten osuus hallintoeliitistä kasvanut voimakkaasti
Naisten ja miesten osuuksia hallinnon johtoasemissa on käsitelty muualla tässä osiossa.
Sukupuoli ja politiikan johtopaikat
Eliittitutkimuksen mukaan vuosina 1991–2011 naisten osuus kasvoi eniten hallintoeliitissä:
- 1991: 5 %
- 2001: 14 %
- 2011: 22 %.
Hallintoeliittiin on luokiteltu kuuluviksi muun muassa oikeuslaitoksen, ministeriöiden ja aluehallinnon ylimmät johtajat. Vuonna 2011 naisten osuudet olivat
- ministeriöissä 25 %
- valtion virastoissa 33 %
- oikeuslaitoksessa 26%
- puolustusvoimissa 9 %
- kirkossa 4 %
- valtion aluehallinnossa 33 %
- kunnissa 5 %
- maakuntien hallinnossa 5 %
- EU-virkamiehistä 31 %.
Ylimpinä oikeusvalvojina toimivat tasavallan presidentin nimittämä valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan valitsema eduskunnan oikeusasiamies. Eduskunnan toista apulaisoikeusasiamiestä lukuun ottamatta ylimmät laillisuusvalvojat ovat miehiä.
Myös ylimmät tuomioistuimet ja oikeuslaitoksen tärkeimmät virat ovat pääosin miesten hallussa. Pauline Koskelo toimi korkeimman oikeuden presidenttinä vuosina 2006–2015. Juristeista enemmistö on miehiä, mutta naisten osuus kasvaa koko ajan. Oikeustieteen opiskelijoista naisia on noin 60 prosenttia.
Toiseksi eniten naisia kuuluu kulttuurieliittiin
Kulttuurieliittiin kuuluvista naisia oli vuonna 2011
- taidehallinnossa 50 %
- taidelajeissa 37 %
- vaikuttajapersoonista 39 %
- taiteilijaprofessoreista ja -akateemikoista 50 %.
Naisten osuus on pienin elinkeinoelämän eliitissä
Sukupuolten tasapuolista edustusta yritysjohdossa on käsitelty tämän osion toisella sivulla.
Sukupuolten tasa-arvo yritysjohdossa
Naisten osuus oli pienin elinkeinoelämän eliitissä (6 %). Naisten osuus elinkeinoelämän eliitissä oli vuonna 2011
- valtionyhtiöissä ja -liikelaitoksissa 10 %
- osuustoiminnallisissa yrityksissä 4 %
- yksityisessä elinkeinoelämässä 4 %
- omaisuudessa 13 %.
Eliittitutkimuksessa elinkeinoelämän eliittiin luettiin kuuluviksi yritysten toimitusjohtajat, hallitusten puheenjohtajat ja hallintoneuvostojen puheenjohtajat sekä varakkaimmat yksityishenkilöt .
Lähteet
Honkonen, Marja & Sarajärvi, Johanna (2023) Enemmistö päätoimittajista on nyt naisia. Journalisti-lehti 26.5.2023.
Härkönen, Heidi (2020) Sukupuolijakauma korkeakoulujen hallinnossa. Akava Works -raportti 4/2020.
Ilkka Ruostetsaari (2014) Vallan sisäpiirissä. Tampere: Vastapaino.
Pietiläinen, Marjut (toim.) (2009) Vallan tasa-arvoa: Naiset ja miehet päätöksenteossa. Sukupuolten tasa-arvo 2009. Helsinki: Tilastokeskus.
Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastojulkaisu 2017 - Yliopistot (pdf 3,5 Mt). Helsinki: Sivistystyönantajat.
