Sukupuoli ja politiikan johtopaikat

Naisten ja miesten tasapainoinen edustus on pääsääntöisesti toteutunut pitkään esimerkiksi eduskunnan, hallituksen ja usean kunnanvaltuuston kokoonpanossa. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten edustus politiikan johtopaikoilla on vähäistä tai puuttuu kokonaan.

Tällä sivulla

Miten naisten ja miesten osuuksia luokitellaan?

Naisten ja miesten eri osuudet päätöksenteossa voidaan jakaa esimerkiksi

  • tasapainoiseen edustukseen (40–60 %)
  • suureen vähemmistöön (yli 25 %)
  • pieneen vähemmistöön (yli 10 %).

Kansanedustajista 54 prosenttia on miehiä

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista naisia on 92 eli 46 prosenttia ja miehiä 108 eli 54 prosenttia. Naisten osuus putosi hieman vuodesta 2019, jolloin eduskuntaan valittiin ennätykselliset 94 naista. 

Naisten ja miesten osuudet vaihtelevat eduskuntaryhmittäin. Naisten osuus on suurin vasemmistoliitolla (82 %) ja yksijäsenistä Liike Nyt -ryhmää lukuun ottamatta naisten osuus on pienin ruotsalaisella eduskuntaryhmällä (30 %).

Eduskunnan puhemiehistöön kuuluu kaksi miestä ja yksi nainen.

Eduskunnan valiokuntien puheenjohtajista naisia on 9 eli 56 prosenttia ja miehiä 7 eli 44 prosenttia (tiedusteluvalvontavaliokunnan tiedot puuttuvat). Kokoonpanoissa osuudet vaihtelevat. Vähiten miehiä on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa (29 %) ja vähiten naisia on ympäristövaliokunnassa (24 %). 

Hallituksen ministereistä 63 prosenttia on naisia

Hallituksen ministereistä naisia ja miehiä on ollut 1990-luvun alusta vuoteen 2015 vähintään noin 40 prosenttia. Juha Sipilän hallituksessa ministereistä 35 prosenttia oli naisia.

Petteri Orpon hallituksen 19 ministeristä 12 (63 %) on naisia ja seitsemän (37 %) miehiä. 

Suomen hallitusten historiassa nainen on ollut

  • pääministerinä kolme kertaa
  • ensimmäisenä valtiovarainministerinä kolme kertaa
  • ulkoministerinä kaksi kertaa (toinen kahdessa perättäisessä hallituksessa)
  • puolustusministerinä kaksi kertaa (toinen kahdessa perättäisessä hallituksessa.

Myös ministerivaliokunnissa ja -työryhmissä sukupuolijakaumat ovat vaihdelleet politiikkasektorin mukaan. Valtioneuvostolla on neljä lakisääteistä ministerivaliokuntaa, joissa puheenjohtajana on pääministeri (naisia – miehiä):

  •  ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta: 57 – 43 %
  •  EU-ministerivaliokunta: 50 – 50 %
  •  raha-asiainvaliokunta: 80 – 20 %
  •  talouspoliittinen ministerivaliokunta: 56 – 44 %.

Ministeriöiden ylimmistä johtajista 58 prosenttia on miehiä

Ministeriöiden ylimmän johdon sukupuolijakaumat ovat vuodelta 2020 (naisia – miehiä):

  • kansliapäälliköt ja valtiosihteerit: 33 % – 67 %
  • alivaltiosihteerit: 37,5 % – 62,5 %
  • osastopäälliköt ja ylijohtajat: 44 % – 56 %
  • kaikki yhteensä: 42 % – 58 %.

Vuonna 2019 ministeriöiden kansliapäälliköistä, alivaltiosihteereistä ja osastopäälliköistä naisia oli 38 prosenttia ja miehiä 62 prosenttia.

Graafi: ministeriöiden ylimmän johdon sukupuolijakauma on tasoittunut vuodesta 2013 vuoteen 2019.Klikkaa kuva suuremmaksi (png 69 kt)

Toiminnoittain tarkasteltuna suhteellisesti eniten miehiä on perustoimintojen ylimmässä johdossa ja eniten naisia oli sosiokulttuuristen toimintojen johdossa. Vuonna 2019 sukupuolijakaumat olivat (naisia–miehiä):

  • perustoiminnoissa: 25 – 75 %
    (valtioneuvoston kanslia, ulko-, oikeus-, puolustus- ja sisäministeriö)
  • taloudessa: 45 – 55 %
    (valtiovarain-, työ- ja elinkeino- sekä maa- ja metsätalousministeriö)
  • infrastruktuurissa: 44 – 56 %
    (viestintä- ja liikenne- sekä ympäristöministeriö)
  • sosiokulttuurisissa toiminnoissa: 55 – 45 %.
    (sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuriministeriö)

Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö on mies. Eduskunnan pääsihteeri on nainen. Korkeimman oikeuden kansliapäällikkö on mies. 

Sukupuolikiintiöt velvoittavat maakuntien liittojen toimielimiä

Maakuntien liittojen sukupuolijakaumat ovat vuodelta 2017 (naisia – miehiä):

Maakuntavaltuustot

  • kokoonpanot 46 – 54 % (sisältäen puheenjohtajiston ja varsinaiset jäsenet)
  • puheenjohtajat 22 – 78 % (varsinaiset puheenjohtajat).

Maakuntahallitukset

  • kokoonpanot 48 – 52 % (sisältäen puheenjohtajiston ja varsinaiset jäsenet)
  • puheenjohtajat 17 – 83 % (varsinaiset puheenjohtajat).

Kunnanvaltuustoissa miehiä on keskimäärin 60 prosenttia

Vuoden 2021 kuntavaaleissa valituista valtuutetuista naisia on 40 prosenttia ja miehiä 60 prosenttia. 

Osuudet vaihtelevat kunnittain:

  • Naisenemmistöisin valtuusto valittiin Espoossa (63 % valtuutetuista naisia).
  • Miesenemmistöisin valtuusto valittiin Evijärven kunnassa (94 % valtuutetuista miehiä). 

Valtuutetuista 0,3 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.

Myös kuntien ylimmässä johdossa sukupuolten osuudet vaihtelevat merkittävästi (vuonna 2017, naisia – miehiä %): 

Kunnanvaltuustot 

  • puheenjohtajat 39 – 61 %
  • 1. varapuheenjohtajat 31 – 69 %.

Kunnanhallitukset 

  • puheenjohtajat 31 – 69 %. 
  • 1. varapuheenjohtajat 35 – 65 %.

Kunnanjohtajat

  • Kaupungit 12 – 88 % 
  • Kunnat 26 – 74 % 
  • Yhteensä 21 – 79 %.

Ensimmäisiin aluevaltuustoihin valittiin naisenemmistö

Ensimmäisissä aluevaaleissa naisten osuus valituista valtuutetuista oli korkeampi kuin koskaan aiemmin kunta- tai eduskuntavaaleissa: 53 prosenttia. Vaaleissa annetuista äänistä naisehdokkaat saivat 52 prosenttia. Naisten osuus valituista oli suurin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella (68 %) ja pienin Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilla (44 %).

Hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsinki hoitaa palveluiden järjestämisen alueellaan.

  • Aluevaltuustojen puheenjohtajista naisia on seitsemän ja miehiä 14.
  • Aluehallitusten puheenjohtajista naisia on 13 ja miehiä kahdeksan.
  • Hyvinvointialueiden johtajista naisia on seitsemän ja miehiä 14.

Hyvinvointialueiden ylimpään johtoon kuuluu sekä miehiä että naisia kaikkialla Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, jossa kaikki kolme johtajaa ovat miehiä.

Suomen europarlamentaarikoista 57 prosenttia on naisia

Vuonna 2019 europarlamenttivaaleissa valituista Suomen europarlamentaarikoista naisia oli 54 prosenttia. Kun Iso-Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa 2020, Suomi sai 14. edustajaksi vihreiden Alviina Alametsän ja naisten osuus nousi 57 prosenttiin.

Suomen komissaari on ensimmäistä kertaa nainen, Jutta Urpilainen. Komissaari valittiin Suomesta kuudetta kertaa. Marraskuussa 2019 uuden komission aloittaessa toimikautensa EU-komission puheenjohtajaksi nousi ensimmäistä kertaa nainen. Komissaareista naisia on tällä hetkellä yhdeksän eli noin kolmannes.

Miehet johtavat naisia useammin eduskunnan nimeämiä valtuuskuntia

Kansainvälisessä yhteistyössä ja politiikassa Suomea edustavat sekä hallituksen edustajat että eduskunnan nimeämät valtuuskunnat. Valtuuskuntia on nimetty muun muassa seuraavien kansainvälisten yhteistyöelinten parlamentaarisiin yleiskokouksiin:

  • Euroopan neuvosto
  • Pohjoismaiden neuvosto
  • Etyj
  • Nato
  • Maailmanpankki.

Eduskunnan nimeämissä valtuuskunnissa on sekä naisia että miehiä. Nimetyistä puheenjohtajista seitsemän on miehiä ja kaksi naisia (30.6.2021).

Lähteet

Dahlerup, Drude & Leynaar, Monique (toim.) (2013) Breaking Male Dominance in Old Democracies. Oxford: Oxford University Press.

Ilkka Ruostetsaari (2014) Vallan sisäpiirissä. Tampere: Vastapaino.

Kansainvälinen toiminta (Eduskunta)

Kansanedustajien sukupuolijakauma (Eduskunta)

Ministerivaliokunnat (Valtioneuvosto)

Niemi, Mari K. (2017) Vallan ja johtajuuden sukupuoli: Onko tasa-arvo saavutettu? Teoksessa Mari K. Niemi, Ilkka Ruostetsaari & Tapio Raunio (toim.) Poliittinen valta Suomessa. Tampere: Vastapaino, 221–244.

Pekola-Sjöblom, Marianne & Piipponen, Sirkka-Liisa (2018) Kuntavaalit, ehdokkaat ja valitut vuonna 2017. Uutta kunnista 1/2018. Helsinki: Kuntaliitto.

Pekola-Sjöblom, Marianne & Piipponen, Sirkka-Liisa (2021) Keskeisiä tuloksia kuntavaalien 2021 tuloksista. Helsinki: Kuntaliitto

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021. Helsinki: Tilastokeskus.

Tilasto: Aluevaalit. 04 2022. Helsinki: Tilastokeskus

Valiokunnat (Eduskunta)

Hyvinvointialueiden päätöksentekoa koskevat tiedot on kerätty hyvinvointialueiden verkkosivuilta.

Päivitetty: